OperArt järjestää Con Amore, Rakkaudella -konsertin Laurentius-salissa sunnuntaina 8.8. klo 14.00. Konsertissa laulavat tenori Jyrki Anttila ja baritoni Jere Hölttä. Maija Anttila säestää heitä pianolla.

–Iloinen leski -operetti siirtyy koronan vuoksi joulukuulle, joten päätimme järjestää sen tilalla rakkauslaulukonsertin. Tämän konsertin voimme järjestää pienemmälle yleisömäärälle. Konsertissa on maskisuositus eikä väliaikaa ole, jotta sen aikana ei synny kontakteja ihmisten välille, Anttila kertoo.

Konsertissa kuullaan tenoriohjelmiston rakkaimpia ja tunnetuimpia rakkauslauluja. Ohjelmistosta löytyvät mm. Be My Love, Sinun Silmiesi Tähden, Niin Paljon Kuuluu Rakkauteen, Rakastunut Sotilas, Questa O Quella, sekä Nessun Dorma.

–Olemme koonneet napsakan paketin upeita serenadeja ja oikeita tenorimusiikin helmiä. Ohjelmassa on niin oopperaa kuin kevyempääkin klassista musiikkia, Anttila kuvailee.

–Esitämme huiman määrän kunnon rakkauslauluklassikoita, vahvistaa Hölttä.

Uusi operettisankari

Anttila on monille vanha tuttu, mutta 25-vuotias Jere Hölttä uudempi tuttavuus. Hän päätyi mukaan OperArtin tuotantoihin Taipaleenjoki-oopperan koelaulujen kautta.

–Taipaaleenjoessa minulla oli kaksi roolia. Kun menestyin vielä Timo Mustakallio -laulukilpailussa, mietimme, pitäisikö minun hypätä mukaan konsertteihin, Hölttä kertoo.

–Löysin vihdoin sellaisen operettisankarin, jota voi käyttää monenlaisissa tuotannoissa. Jere teki Taipaleenjoessa mainiota työtä, Anttila kehuu.

Hyvän vastaanoton saaneen Taipaleen joki -oopperan esitykset jatkuvat loka–marraskuussa.

–Taipaanjoki sai lehdissä hyvät arvostelut ja yleisö otti sen hyvin vastaan. Saimme vuoden työn hyvin maaliin ja pääsimme viemään lohjalaista osaamista ympäri Suomea, Anttila iloitsee.

Iloisessa leskessä Höltällä on päärooli. Ensi vuonna hänet nähdään myös Raatteentie-oopperassa.

Jyrki Anttila ja Jere Hölttä.

Urheilu vaihtui lauluun

Hölttä on kotoisin Haukiputaalta.

–Olen itsekin kotoisin niiltä suunnilta. Siellä lapset opetetaan vielä laulamaan täysillä palkeilla eikä mikrofoniin, Anttila sanoo.

Höltän laulu-ura ei ole kuitenkaan lähtöisin lapsuudesta, vaan hän kiinnostui laulamisesta vasta lukiossa.

–Olin urheilulukiossa ja harrastin yleisurheilua ja aitajuoksua. Urheilu vaihtui kuitenkin musiikkiin, kun tutustuin lukiossa klassiseen lauluun. En ollut ennen edes tajunnut, että ääntään voi muovata, vaan olin luullut, että oman äänen mukaan hakeudutaan klassiseen, pop- tai rock-lauluun. Konservatoriossa tuli vähän petettykin olo siitä, että miksen ole aiemmin tutustunut klassisen musiikin maailmaan. Siinä maailmassa on rikkautta ja runoitta, josta minulla ei ollut ollut tietoakaan, Hölttä kertoo.

–Urheilumaailma vaihtui nopeasti laulumaailmaan. Olen saanut tehdä silti paljon töitä, jotta olen saanut muiden tason kiinni, kun en ole itse kasvanut musiikin parissa. Olen kuitenkin kiitollinen tästä polusta. Minulla on ollut hyviä opettajia ja tukijoita, Hölttä jatkaa.

Tällä hetkellä Hölttä opiskelee Sibelius-Akatemiassa. Vaikka urheilu on jäänyt, elämä ei ole toisaalta muuttunut kovin suuresti.

–Urheilijan identiteetti on muuttunut muusikon identiteetiksi, mutta arki on samanlaista. Niin urheilijan kuin muusikonkin pitää virittää kehoaan ja miettiä esimerkiksi, milloin voi juhlia tai miten saa nukuttua.

Klassisen laulun rinnalla kulkee pop-laulu.

–Eri laulutekniikat tukevat toisiaan. Niiden yhteyksiä on hyvä tutkia, ettei jää sokeaksi omalle tekemiselleen, Hölttä toteaa.

Niin laulaminen kuin opettaminenkin ovat hänelle tärkeitä asioita.

–Haluaisin toimia ammattilaisena kummallakin tasolla. Se voisi tuoda minulle täyttymystä.

Tärkeintä hänelle on kuitenkin saada välitettyä musiikillaan jotain yleisölle.

–Musiikissa on kyse isommista asioista kuin vain minusta itsestäni. Voin tarjota sillä isoja elämyksiä toisille ihmisille, Hölttä sanoo.

SMS