Vihdissä hyödynnetään paikallisen lentokentän ja sillä toimivan lentokoulun luomia mahdollisuuksia ja tarjotaan lukio-opiskelijoille ilmailuopintoja.

Vihdin lukiossa on nyt ensimmäistä kertaa tarjolla opintokokonaisuus, jota ei aivan jokaisesta lukiosta löydykään. Lukiossa voi nimittäin suorittaa yksityislentäjän PPL(A) lupakirjan teoriaosuudet. Opinnot toteutetaan yhteistyössä lentokoulu BF-Lennon kanssa.

–Kaikki opetus ja materiaalit tulevat BF-Lennolta. Lukio tarjoaa tilat ja ajankohdat lukujärjestyksestä, kertoo Vihdin lukion opinto-ohjaaja Maiju Väli-Klemelä.

Opinnot sisältävät 40 tuntia lähiopetusta ja noin 100 tuntia itsenäistä opiskelua. Opinnot suoritetaan yhden lukuvuoden aikana. Väli-Klemelä vinkkaa, että paras ajankohta ilmailuopintojen suorittamiselle on lukion toinen vuosi, mutta myös ensimmäisenä ne voi tehdä. Vihdin kunta tukee opintojen järjestämistä, joten teoriaosuudet ovat opiskelijoille maksuttomia.

–Tämä on kunnalta iso taloudellinen panostus nuorten tulevaisuuteen, Väli-Klemelä sanoo.

Lentotunteja lukion tarjoamiin opistoihin ei kuulu, mutta niitä opiskelija voi halutessaan ottaa omakustanteisesti.

–Tämä on ilmailusta kiinnostuneille opiskelijoille erinomainen mahdollisuus, Väli-Klemelä iloitsee.

Lukio lentokentän vieressä tarjoaa mahdollisuuksia

Väli-Klemelä kertoo, että ilmailuyhteistyöstä on puhuttu jo pitkään, koska Nummelan lentokenttä sijaitsee lukion vieressä.

–Kun BF-Lento muutti Malmilta Nummelaan, tarjoutui sitten yhteistyömahdollisuus, Väli-Klemelä sanoo.

Ilmailuopintoja on tarkoitus järjestää ainakin ensi vuonna, mutta siitä ei ole tietoa, ovatko opinnot jäämässä pysyvästi Vihdin lukion opintotarjontaan. Liikennelentäjä, lennonopettaja Rami Sadik kuitenkinnäkee, että lukiolla olisi moniakin mahdollisuuksia ilmailun saralla.

–Suomessa ei ole toista paikkaa, missä lukio ja lentokenttä olisivat näin lähellä toisiaan. Ilmailun ei tarvitse tarkoittaa vaan lentämistä, vaan myös esimerkiksi lennonjohtoa, sääpalvelua ilmailulle ja koneiden huoltoa. Tässä on valtavat mahdollisuudet jatkaa ja kehittää yhteistyötä, Sadik sanoo.

Hän kertoo, että lentokoulu on löytänyt hyvin paikkansa Nummelasta. Uusista halleista koneet saadaan lämpiminä ja sulina ilmaan ja yhteistyö muiden kentän toimijoiden kanssa sujuu mukavasti.

–Purjelento on ollut aiemmin täällä päälentotoimintaa. Nyt moottorikoneita on tullut lisää, mutta en ole kuullut, että mitään ongelmia olisi ollut, Sadik iloitsee.

Tulevaisuuden urasuunnitelmat ilmailussa

Mukaan ilmailuopintoihin valitaan kerralla kymmenen motivoitunutta opiskelijaa.

–Hakijoita oli enemmän kuin mukaan mahtui. Kiinnostuneille järjestettiin info, jossa kerrottiin opintokokonaisuudesta. Sen jälkeen opiskelijat kirjoittivat motivaatiokirjeet, joiden perusteella opiskelijavalinnat tehtiin. Tärkeintä on aito kiinnostus ilmailualaa kohtaan, Väli-Klemelä kertoo.

Väli-Klemelä kertoo, että opiskelijoilta on tullut positiivista palautetta opinnoista, niistä on todella pidetty. Myös Sadik on havainnut opiskelijoiden korkean motivaation.

–Kaikki ovat olleet korvat höröllä ja innoissaan, hän toteaa.

Yksi ilmailuopintoja suorittava on Eemeli Sjöblom. Hän on ollut kiinnostunut lentämisestä lapsesta saakka.

–Minulla on ollut kova kiinnostus ilmailuun pienestä pitäen. Haluaisin olla liikennelentäjä, lentokonemekaanikko tai töissä lennonjohdossa. Pidän seuraavaksi välivuoden ja katson sitten, mitä teen. Liikennelentäjä on todennäköisin vaihtoehdoistani, Sjöblom kertoo.

Sitä Sjöblom ei osaa sanoa, mikä hänet on saanut kiinnostumaan ilmailusta.

–Kun olin nuorempi, kävimme vanhempieni kanssa muutamia kertoja Keski-Euroopassa. Lentokentillä vietettiin aikaa ja katseltiin lentokoneita, Sjöblom kertoo ja arvelee, että kyseisillä matkoilla on voinut olla jokin vaikutus innostuksen syntymiseen.

Sekään ei ole aivan selvää, mikä ilmailussa kiehtoo.

–Vaikea sanoa, mutta onhan se koneen ohjaamo aika hieno toimisto. Pääsee näkemään maailmaa ja palkkakin on kova, mutta se ei ole mikään ykkösjuttu. Lentäminen on ollut intohimoni pitkään, Sjöblom pohtii.

Hän on abiturientti, mutta opinnot saatiin silti järjestettyä, mistä Sjöblom on kiitollinen rehtorille ja opinto-ohjaajalle. Hän arvelee, ettei ilman lukion tarjoamaa mahdollisuutta olisi lähtenyt lento-opintoihin näin nuorena.

”Se on hieno fiilis, kun saa olla ohjaimissa”

Sjöblöm kertoo, että opinnot ovat vaatineet paljon lukemista ja keskittymistä, mutta olleet myös todella mielenkiintoisia. Tähän mennessä on opittu mm. ilmailusäädöksiä, lentokoneen yleistuntemusta ja sääoppia.

–Mitä eri ilmakerroksissa tapahtuu. Miten tuulet, ilmanpaine ja kosteus muuttuvat, kun mennään ylemmäs. Lisäksi on käyty läpi lentokoneen siiven toimintaa, Sjöblom avaa.

Edessä on vielä opintoja mm. radioliikenteestä, lentotoiminnasta ja ihmisen suorituskyvystä. Sjöblom on ottanut myös lentotunteja. Ne on tehty kaksipaikkaisella Cessna 152 -koneella. Sjöblomilla on takanaan jo useampi itse tehty lento nousuineen ja laskuineen. Lennonopettaja on istunut vieressä ja neuvonut. Miltä lentäminen on tuntunut?

–Hienoltahan se on tuntunut. Se on ollut unelmani. Se on hieno fiilis, kun saa olla ohjaimissa.

Sjöblom kertoo, ettei hän ole jännittänyt lentämistä missään vaiheessa.

–Luotan opettajaan täysin, että hän korjaa, jos teen jotain väärin. Ensimmäinen lento tosin oli aika puuskainen ja ajattelin, että ei kai tämä koko ajan tällaista ole, kun kone meni ylös alas.

Ensimmäinen yksinlento sentään mietityttää hieman.

–Se voi olla jännittävä päivä, mutta eiköhän siitäkin selvitä, Sjöblom toteaa.

Yksityislentäjän lupakirjaan vaaditaan vähintään 45 lentotuntia. Sjöblom toivoo, että saisi lupakirjan suoritettua kesän loppuun mennessä. Kun lupakirja on taskussa, hän voi suunnata taivaalle vuokrakoneilla.

Valokuvaus osana ilmailuharrastusta

Sjöblomilla myös lentokoneiden valokuvaaminen on osa ilmailuharrastusta.

–Aloin ottaa koneista kuvia vuonna 2017. Nykyään kuvaan tavoitteellisesti. Kuvani painottuvat pitkälti ilmailuun, mutta kuvaan myös esimerkiksi urheilua ja katukuvia. Lukiolla on juuri näyttelyni.

Sjöblom kertoo voittaneensa myös Suomen sisäisen videokilpailun. Hän on käynyt kuvaamassa koneita myös ilmailusta kiinnostuneen kaverinsa kanssa. Lisäksi he ovat lentäneet erilaisilla konetyypeillä testimielessä.

–Uusia konetyyppejä on pakko käydä testaamassa, että millaisia ne ovat sisältä ja kuinka hyvä lentokokemus on. Vanhoissa koneissa taas voi kokeilla, kuinka huono lentokokemus on ennen kuin ne poistuvat käytöstä, Sjöblom naurahtaa.

SMS