Tänään: 19.07.2024

Toimittaja

Jätteiden lajittelu ja kierrättäminen kiinnostavat

jätehuolto, kierrätys

Jätteiden lajittelu ja kierrättäminen nousevat nykyään esille harva se päivä niin mediassa kuin ihmisten keskusteluissakin. Rosk’nRoll Oy Abn viestintäpäällikkö Tarja Salojärvi kertoo, että ihmisiltä löytyy kyllä halua kierrättää, kunhan palveluja on tarjolla, jotta kierrättäminen sujuu helposti.

–Ihmiset toivovat entistä enemmän lajittelumahdollisuuksia, Salojärvi sanoo.

Mahdollisuuksiakin on tarjolla hyvin, sillä esimerkiksi erilaiset pakkausjätteet voi viedä ekopisteille. Muovin keräyspisteistäkin löytyy yhä enemmän. Niistä vastaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, jolla on noin 620 muovin kierrätyspistettä ympäri Suomea.

–Asiakkaat ovat toivoneet paljon muovin kierrätysastiaa ja Rosk’nRollilta he voivat tilata sellaisen omalle pihalleen. Palvelu on ollut suosittu ja astioita on tilattu paljon, kertoo Salojärvi.

–Olemme havainneet, että muovin suhteen on asiakkaiden puolelta tullut selkeästi tilausta kierrätysmahdollisuuksille. Moni kierrättää jo muovia vapaaehtoisesti ja uskon, että tämä kehitys tulee myös jatkumaan. Kun mahdollisuus tarjotaan, asukkaat tarttuvat siihen, toteaa myös Rosk’nRoll Oy Abn toimitusjohtaja Jukka Paavilainen.

Kaikki eivät silti ole kierrättämisen tarpeellisuudesta samaa mieltä. Joskus kuulee mm. kommentteja siitä, ettei jätteiden lajittelu kannata, koska jätteet menevät kuitenkin sekaisin jossain vaiheessa ja ne poltetaan yhdessä läjässä. Salojärvi vakuuttaa, että näin ei ole.

–Kaikki lajitellut hyötyjätteet hyödynnetään materiaalina uusien tuotteiden raaka-aineeksi, ja sekajätepussitkin hyödynnetään energiana. Verkkosivuillamme löytyy tietoa siitä, mitä jätteille tapahtuu ja mitä mistäkin jätteistä valmistetaan.

Monilokeropalvelussa jätteet lajitellaan omalla pihalla sijaitseviin jäteastioihin, joissa on omat lokeronsa eri jätelajeille. Monilokeroauto tyhjentää astioiden lokerot kunkin omaan kammioonsa.

Tuleva jätelaki kasvattaa kierrätystarvetta

On hyvä, että kiinnostusta lajitteluun ja kierrättämiseen löytyy, sillä niitä tullaan vaatimaan vielä lisää, jotta Suomi pääsee EU-määräysten mukaisiin tavoitteisiin.

–Valtakunnallista jätelakia ollaan uudistamassa. Sen myötä on odotettavissa kiristyviä lajitteluvelvoitteita koko Suomen alueelle. Suomella on vielä kirimistä kierrätystavoitteissa, sillä hyötyjätteitä ei kerätä ja hyödynnetä nyt riittävästi. Vuoteen 2020 mennessä 50% yhdyskuntajätteestä pitäisi kierrättää ja vuoteen 2030 mennessä 60%. Nyt siitä kierrätetään reilu 40%, Salojärvi avaa.

–Mitään ei ole vielä päätetty, vaan menossa on valmisteluvaihe, mutta lähtökohta on, että Suomen lainsäädäntöä täytyy soveltaa EU:n kiristyviin vaatimuksiin. Uudistuksessa on kyse siitä, että jätteiden hyötykäyttöprosentti saadaan vaadittavalle tasolle, kommentoi Paavilainen.

Hän toteaa, että kiristykset tulevat koskemaan etupäässä kerros- ja rivitaloja. Omakotitalouksien osalta vaikutus näkyy todennäköisesti parantuvina aluekeräyspistepalveluina, joita Suonen Pakkauskierrätys RINKI Oy ja Rosk’n Roll tarjoavat. Samoin biojätteen kierrätystä ja kotikompostointia edistetään. Siitä ei ole vielä tietoa, milloin uusi jätelaki astuu voimaan, mutta Paavilainen arvioi, että se menee ainakin ensi vuoden puolelle.

Monilokeropalvelu ja yhteiset jäteastiat kasvattavat suosiotaan

Keinot uuden lain tavoitteisiin pääsemiseksi ovat vielä mietinnässä, mutta esimeriksi korttelikierrätystä on kokeiltu eri puolilla Suomea ja jo nyt lähinaapurit voivat hankkia yhteisiä jäteastioita esimerkiksi muoville ja biojätteelle. Salojärvi sanoo, että yhdelle taloudelle erilaisten lajitteluastioiden hankkiminen voi olla turhan hintava ratkaisu, mutta yhteiset astiat toimivat hyvin, kun kulut jakautuvat. Yksi vaihtoehto on myös monilokeropalvelu, jossa samaan jäteastiaan on jaettu omat lokeronsa eri jätteille. Palvelua voi hyödyntää niillä aluilla, joilla monilokeroauto kiertää.

–Yhteen monilokeroastiaan voi lajitella muovin, lasin, metallin ja kartongin. Viereen otetaan sekajätteelle oma astiansa, ja siihen saa halutessaan erikseen myös biojätelokeron. Monilokeropalvelun käyttö on lisääntynyt koko ajan. Länsi-Uudellamaalla palvelu löytyy jo isosta osasta Lohjan ja Vihdin taajamia. Tämän kesän aikana se aloitetaan myös Karjaalla, Tammisaaressa ja Karkkilassa. Monilokeroauton kiertoalue laajenee vähitellen kysynnän mukaan, Salojärvi sanoo.

Jäteautojen reittien kohdalla tulee huomioida kuitenkin myös asumistiheys, jotta ei mennä ojasta allikkoon. Monilokeroauton ei välttämättä kannata kiertää haja-asutusalueen syrjäseutuja.

–Jos ajomatka yhtä tyhjennystä kohti ohittaa saatavat edut, ympäristölle koituu haittaa, toteaa Paavilainen.

–Haluamme kasvattaa kierrätysastetta, mutta ympäristön kannalta parhaalla tavalla. Meillä on tänä vuonna käynnissä selvitys siitä, mikä on ympäristön ja talouden kannalta järkevin tapa kerätä jätteitä, ettei kuljetus syö hyötyjä, Salojärvi kertoo.

Uusi jätehuoltomääräys

Uusi jätelaki on siis vielä vaiheessa, mutta jätehuoltomääräyksiä on jo uudistettu.

–Uudet jätehuoltomääräykset hyväksyttiin keväällä. Merkittävin muutos koskee kerros- ja rivitalojen lajitteluvelvoitteita. Ensi keväänä, 1.4.2020 lähtien, vähintään 20 asunnon kiinteistöjen tulee kerätä erikseen kartonki, metalli, pakkausmuovi ja -lasi. Biojätteen lajitteluvelvoite säilyy vähintään viiden asunnon kiinteistöissä. Tähän asti muovin lajittelu on ollut vapaaehtoista ja metallia ja lasia on kerätty vasta yli 40 huoneiston kiinteistöissä, Salojärvi sanoo.

SMS