Kasvatuslannoituksella parannetaan puuston kasvua lisäämällä metsään niitä ravinteita, joita maassa on puiden tarpeisiin nähden liian vähän. Samalla, kun lannoitus parantaa puiden kasvua, se lisää myös niiden hiilensidontakykyä.

–Kangasmailla typen puute on yleisin puiden kasvua rajoittava tekijä. Lannoittamalla voidaan siten parantaa puiden kasvuolosuhteita. Kasvupaikasta ja puustotyypistä riippuen lannoitteessa voi olla mukana muutakin kuin typpeä, kertoo metsäasiantuntija Ville Bomberg Metsä Groupista.

Parhaiten kasvulannoitus sopii kangasmaiden 30–60-vuotiaille männiköille ja kuusikoille, joihin on tehty harvennushakkuu.

–Lannoitus pyritään tekemään kasvukaudella. Sen jälkeen se lisää puiden kasvua 6–10 vuoden ajan. Sillä voidaan saavuttaa 10–20% lisätuotto. Myös hiilensidonta lisääntyy samalla merkittävästi, Bomberg kertoo.

Hoitamatta jätetyssä metsässä ei lannoituksellakaan saada ihmeitä aikaan, jos puusto on heikkolaatuista, mutta hoidetussa metsässä se lisää tukkipuun määrää. Sivutuotteena myös marja- ja sienisadot kasvavat.

–Nämä ovat lähes samoja lannoitteita, joita pelloillakin käytetään, joten marjoja ja sieniä on turvallista syödä, Bomberg sanoo.

Hän kertoo, että metsiä on lannoitettu niin kauan kuin lannoitteita on ollut olemassa. Tietoisuuden lisääntyessä lannoitus on kuitenkin lisääntynyt.

–Kasvatuslannoitus herättää kiinnostusta metsänomistajissa ja palveluna sille on kysyntää. Se on sijoitus, jolle pitää pystyä laskemaan tuotto. Työn hinnoittelu riippuu siitä, millaisia kokonaisuuksia käsitellään. Pienempi alue voidaan lannoittaa metsäkoneen päältä ja isompi taas helikopterista.

–Kopterilla tehtävä lannoitus vaatii tilaa niin lentosuuntiin kuin varastopaikallekin. Lannoitteet tuodaan esimerkiksi peltoaukealle, missä kopterin alla oleva lannoitelevitin täytetään nosturiautolla. Kopterin ei tarvitse laskeutua lainkaan, vaan nosturiauto täyttää toisen levittimen samalla, kun toinen on lennolla tyhjennettävänä, Bomberg avaa.

Lannoitetta metsään Karjalohjalla

Kesäkuun alussa Mikko Piirtolan Karjalohjalla sijaitsevaan metsään tehtiin kasvatuslannoitus. Piirtola vakuuttui lannoituksen hyödyllisyydestä selvitettyään asiaa pitkään.

–Olen hankkinut metsiä ajan myötä. Minulle metsänsuojelu, -kasvatus, luontoarvot ja ympäristönäkökulmat ovat tärkeitä. Haluan myös, että metsäni ovat siistissä kunnossa ja hyvässä kasvussa. Metsän pitää näyttää metsältä. Toistakymmentä tuhatta maksavaa investointia ei kuitenkaan tehdä vain siksi, että metsä olisi kaunis, vaan sen on oltava myös taloudellisesti järkevää. Perehdyin tutkijoiden ja metsäalan ammattilaisten näkemyksiin ja päädyin siihen, että lannoitus kannattaa. Metsänhoito on pitkäjänteistä sijoitustoimintaa, jossa ajatellaan enemmänkin seuraavaa sukupolvea, Piirtola kertoo.

Hänen metsässään on 40 hehtaarin alue, joka sopi hyvin lannoitettavaksi helikopterilla.

–Se on 20–50-vuotiasta, harvennettua männikköä, joka on hyvässä kasvuvaiheessa. Yhtenäinen alue sopi hyvin lentolevitykseen.

Lopputulokseen Piirtola on erittäin tyytyväinen.

–Lannoite levisi hienosti. Kävin kiertämässä alueen välittömästi lannoituksen jälkeen ja hämmästyin siitä, miten tarkasti lannoitettava alue oli onnistuttu rajaamaan ja miten tasaisesti lannoite oli levinnyt sinne, minne pitikin, Piirtola iloitsee.

SMS