Laskelmat kuntien vuoden 2017 kasvihuonekaasupäästöistä on julkaistu. Lohjalla päästöt vähentyivät 4% vuodesta 2016. Vuodesta 2007 päästöt olivat vähentyneet 26 %.

Tiedot Lohjan päästökehityksestä käyvät ilmi Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuoreista päästölaskelmista. SYKE on laskenut vuosien 2005–2017 ilmastopäästöt ensimmäistä kertaa kaikille Suomen kunnille uutta, yhdenmukaista laskentamenetelmää käyttäen. Uusi päästölaskentajärjestelmä kattaa kaikki Suomen kasvihuonekaasuinventaarion päästöt lukuun ottamatta teollisuuden prosessipäästöjä ja maankäyttösektoria.

Kaikki päästöt kattavan laskennan ohella tulokset on tuotettu myös niin sanottujen Hinku-laskentasääntöjen mukaisesti. Hinku-laskelmasta on pyritty poistamaan tekijät, joihin kunnat eivät juurikaan pysty vaikuttamaan. Hinku-laskenta ei näin ollen sisällä päästökaupan piiriin kuuluvan teollisuuden päästöjä muuten kuin rakennusten lämmityksen osalta. Myös teollisuuden koko sähkönkulutus ja jätteiden käsittely jäävät Hinku-laskennan ulkopuolelle. Laskentatapa sisältää kuitenkin kaukolämpölaitoksen. Tällä laskentatavalla tuetaan kuntien ilmastotoimien kohdentamista ja arviointia.

Lohjan ja muidenkin kuntien päästölaskelmiin eri laskentamalleilla voi tutustua tarkemmin Hiilineutraalisuomi-sivustolla.

Lämmitys ja tieliikenne merkittävimmät päästölähteet Lohjalla

Vuonna 2017 Lohjan Hinku-mallilla lasketut ilmastopäästöt olivat yhteensä 309 kilotonnia (kt) hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e). Tämä tarkoittaa 6 600 kilogrammaa CO2e yhtä lohjalaista kohti. Eniten päästöjä eli 106 ktCO2e ja 34 % päästöistä aiheutti rakennusten lämmittäminen. Seuraavaksi eniten päästöjä aiheutti tieliikenne, jonka päästöt olivat 98 ktCO2e ja kattoivat 32 % Lohjan päästöistä vuonna 2017.

Lämmityksen osalta päästölaskennassa tarkastellaan erikseen kaukolämmön sekä sähkölämmityksen, öljylämmityksen ja muun erillislämmityksen päästöjä. Lohjalla lämmityksen päästöistä 11 % syntyi kaukolämmöstä ja loput rakennusten erillislämmityksestä. Erillislämmityksen päästöistä 31 % aiheutui öljylämmityksestä, 22 % sähkölämmityksestä ja loput muista lämmitysmuodoista, kuten puulämmityksestä ja maakaasusta.

Tieliikenteen päästöjen laskutapa muuttui merkittävästi SYKEn edellisiin laskelmiin verrattuna. Aikaisemmissa alueperusteisissa laskelmissa Lohjan liikennepäästöjä kasvatti ykköstien läpiajoliikenne Helsingin ja Turun välillä. Uudessa Hinku-laskentamallissa tieliikenteen päästöt lasketaan sen mukaan, mikä on kuhunkin kuntaan rekisteröityjen autojen vuosisuorite, eli paljonko asukkaat ajavat ja millaisilla autoilla. Jokaisen lohjalaisen liikkumisvalinnat näkyvät nyt siis entistä suoremmin Lohjan tieliikenteen päästöissä.

Päästövähennystavoitteeseen on vielä matkaa

Lohjan kaupunki on mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeessa. Hinku-kaupunkina Lohja on sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Uusimpien laskelmien mukaan Hinku-laskentamallilla tarkasteltuna Lohjan ilmastopäästöt vähentyivät 26 % Hinku-hankkeen vertailuvuodesta 2007. Myös kaikkien Hinku-kuntien yhteenlasketut päästöt vähenivät 26 % vuosina 2007–2017. Suomen kaikkien kuntien yhteenlasketut päästöt vähentyivät tänä aikana 24 %.

Päivitetyn Hinku-laskelman mukaan Lohjan kasvihuonekaasupäästöt olivat 415 ktCO2e vuonna 2007. Näin ollen vuonna 2030 päästöjen pitäisi olla enää 83 ktCO2e. Päästölaskelmat julkaistaan parin vuoden viiveellä, mutta on selvää, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tekemistä riittää niin kaupungin omalla organisaatiolla, alueen yrityksillä ja yhteisöillä kuin kaupungin asukkaillakin, jotta päästövähennystavoite saavutettaisiin.

Hinku-tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi sitä, että asukasta kohden lasketut päästöt olisivat vähentyneet alun perin 9 000 kilosta hiilidioksidiekvivalenttia 1 800 kiloon hiilidioksidiekvivalenttia. Näin suuri muutos näkyy lohjalaisten arjessa, kun monia asioita tehdään kodeissa ja työpaikoilla eri tavalla kuin nykyisin. Muutosta havainnollistaa hyvin SYKEn Ilmastodieetti-hiilijalanjälkilaskuri, joka auttaa tunnistamaan, mistä arjen hiilijalanjälki syntyy ja miten sitä voi pienentää.