Länsi-Uudenmaan kauppakamari isännöi viime viikolla Kisakalliossa Kauppakamaripäiviä, jotka keräsivät paikalle noin 120 henkilöä Suomen eri kauppakamareista. Tapahtumassa käytiin läpi ajankohtaisia asioita sekä vastuullisuutta ja kestävää kehitystä tämän vuoden teeman mukaisesti.

–Tämä oli Länsi-Uudenmaan näkökulmasta ainutlaatuinen tilaisuus, kun paikalla oli johtoa ja työntekijöitä 19 muultakin alueelta. Näytimme muille aluille, millainen Länsi-Uusimaa on ja mitkä ovat meille tärkeitä asioita. Niitä ovat mm. osaavan työvoiman saatavuus sekä toimiva logistiikka ja liikenneyhteydet, kuten valtatie 25, kertoo Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Knaapinen.

Länsi-Uudenmaan alueelle kuuluu pitkälti hyvää yrittäjien näkökulmasta, mutta haasteitakin toki löytyy. Yhtenä sellaisena Knaapinen näkee puutteet osaavan työvoiman koulutuksessa.

–Meillä on Novia ja Laurea, mutta niitä ei aina muisteta. Kyse on kuitenkin vetovoima- ja pitovoimatekijöistä. Meiltä puuttuu tältä alueelta tekniikan alan ammattikorkeakoulutus suomeksi, vaikka meillä on yrityksiä, jotka tarvitsisivat perusinsinöörejä. Teollisuus ja vienti ovat kuitenkin niitä aloja, jotka tuovat rahaa.

Joka tapauksessa Knaapinen näkee Länsi-Uudenmaan alueessa paljon potentiaalia.

–Tämä on voittava alue, koska olemme niin lähellä metropolia. Nykyään töitä voi tehdä etänäkin ja vain käydä Helsingissä. Olen vähän yllättynyt siitä, ettei täällä ole enempää start up -yrittämistä. Yrityksen käynnistäminen voisi olla tällä alueella helpompaa kuin pääkaupunkiseudulla, kun kulut ovat edullisemmat, Knaapinen pohtii.

Varautuminen tuo turvaa muuttuvassa maailmassa

Maailmantilanteessa on riittänyt myllerrystä parin viime vuoden aikana. Ensin tuli korona ja kun sen akuuttivaihe oli saatu taputeltu, alkoi Ukrainan sota. Knaapinen toteaa, että muutamat alat kärsivät koronasta pahasti, mutta yleisesti ottaen siitä selvittiin yrityskentällä yllättävän hyvin. Tällä hetkellä huolta aiheuttavat mm. materiaalien saatavuushaasteet sekä energian hinnannousu ja saatavuus. Knaapinen neuvoo varautumaan, mutta suhtautumaan silti rauhallisin mielin muuttuvan maailman keinahduksiin.

–Varautua pitää niin yksilö- kuin yritystasollakin, huolehtia huoltovarmuudesta ja kehittää vaihtoehtoisia toimintatapoja, jotta tukijalkoja on enemmän kuin yksi. Esimerkiksi sähkönhinta nousi kuitenkin jo ennen sotaa. Nyt siitä on tullut sodankäynnin väline, hän toteaa.

Knaapinen kertoo, että maailman myllerryksistä huolimatta yrittäjät uskovat tulevaan.

–Päällä on todella hyvä vire ja kaikille löytyy töitä. Teemme erilaisia kyselyjä. Niiden perusteella esimerkiksi vientijohtajista yli puolet uskoo, että ensi vuonna vientiä on enemmän kuin tänä vuonna.

Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Knaapinen kannustaa yrittäjiä hyödyntämään kauppakamarien palveluja. Kauppakamari kokoaa kuntien ja yrityksien edustajia yhteen, joten verkostoitumisen kautta saa vinkkejä omaankin yritystoimintaan.

Kauppakamarit yhdistävät – tukea ja verkostoitumista

Knaapinen toteaa, että moni tuntee kauppakamarin nimeltä, mutta sen toiminta saattaa olla hämärän peitossa. Kauppakamaritoiminta sai alkunsa vuonna 1599 Ranskassa. Merirosvot aiheuttivat tuolloin haasteita kauppiaiden liiketoiminnalle ja tarvittiin jokin taho varmistamaan toimintaedellytyksiä. Perusajatukseltaan kauppakamaritoiminta on samanlaista edelleen toiminnan tukemista eri tavoin.

–Kauppakamarit ovat jäsenyritystensä ja kuntien edunvalvojia, kouluttajia ja verkostoitumisen foorumeja. Olemme voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on toiminut Suomessa jo yli 100 vuotta, Knaapinen tiivistää.

Kauppakamarit kokoavat yhteen niin alueen yrittäjät kuin kuntienkin edustajat.

–Tapaamisissa vaihdetaan kuulumisia ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. Keskustelut ovat hyvin hedelmällisiä. Kauppakamarin kautta kanava päättäjiin on auki ilman eturistiriitoja. Sekä kaupungit että yrittäjät tarvitsevat toisiaan. Yhteistyö hyödyttää koko yhteiskuntaa. Olemme myös kriisiyhdistys ja uskonluoja, sillä meihin tukeudutaan usein kriisien aikaan.

Kauppakamarit tekevät töitä myös oppilaitosyhteistyön ja logistiikan parissa.

–Tavoitteena on tuottaa kullekin alueelle osaavaa työvoimaa, jotta alueen elinvoima säilyy. Toimiva logistiikka ja liikenneyhteydet mahdollistavat paljon. Olemme olleet yksi vaikuttaja esimerkiksi Hanko–Hyvinkää radan sähköistyksen edistämisessä.

Knaapinen toivoo, että yhä useampi yrittäjä löytäisi kauppakamarit. Länsi-Uudenmaan alueellakin riittää yrityksiä, jotka eivät hyödynnä kauppakamarin tarjoamia palveluja.

–Yrittäjänä yrität aika yksin. Toisten näkeminen voimaannuttaa. Heiltä voi kysyä vinkkejä, miten he ovat hoitaneet jonkin asian tai tietävätkö he esimerkiksi hyviä palveluntarjoajia erilaisiin tarpeisiin. Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen.

Raaseporista kotoisin oleva Knaapinen kiinnostui itse kauppakamaritoiminnasta työskenneltyään ensin ammattijohtajana muutamissa perheyrityksissä, kuten perheyhtiö Ajalinilla. Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimitusjohtajana hän aloitti viime kesänä.

–Mahdollisuus auttaa ja tuoda yrittäjiä yhteen kiinnosti.

Länsi-Uudenmaan kauppakamari toimii Lohjan, Raaseporin, Inkoon ja Hangon alueella. Vihti ja Karkkila kuuluvat Helsingin seudun kauppakamariin.

SMS

Kommentoi kirjoitusta