Kierrätys, mitä se merkitsee sinulle, arjessa tai ajatuksissasi?

Tiesitkö, että suomalaiset ovat rakentamassa malleja, joilla maailman pahimmat muoviroskalähteet saataisiin siivottua, sillä vain murto-osa maailman muoviroskasta on kierrätyskelpoista. Pelkona on, että vuotee 2030 mennessä maailman muodista yli 100 000 000 tonnia päätyy luontoon. Me emme voi lopettaa muovin käyttöä, mutta jokainen meistä voi tehdä oman osansa. Esimerkiksi vuonna 2019 pantittomia muovipakkauksia kerättiin Suomessa yli 40 000 tonnia ja Lohjallakin on useampia pisteitä, jonne voit viedä omat muovipakkaukset. Entä sitten se kaikki muu: paperit, kartongit, pullot ja muut roskat – laitatko kaikki vain roskiin, vai vietkö niitä sinne, missä niiden paikka on? Esimerkiksi Suomessa kerätyistä muovipakkauksista tavoitteena on 75 % saada takaisin kiertoon ja loput 25 % energiahyötykäyttöön! Vuonna 2018 Suomessa kerättiin reilu kilo ihmistä kohden muovia kierrätykseen. Lajittelu ja kierrätys ei ole vaikeata, se vain pitää haluta tehdä.

Yhdyskuntajätteen määrä lisääntyy

Me kulutamme koko ajan enemmän. Mutta samalla EU on tiukentanut tavoitteita siten, että 65 % yhdyskuntajätteestä tulisi saada kierrätykseen ja Suomessa ollaan nykyään tasolla 42 %. Meistä jokainen tuottaa reilusti yli 300 kiloa kotitalousjätettä vuodessa ja pienellä vaivalla saisimme roskistamme ison osan kierrätykseen, jos vain viitsimme. Esimerkiksi itse olen havainnut kestokassit käteviksi välivarastoiksi niin metallin, muovin, kartongin, paperin kuin pullojen kierrätyksessä. Aina kun kassi tulee täyteen, käyn tyhjentämässä sen läheiseen kierrätyspisteeseen – ennen niistä suurin osa meni roskiin muiden jätteiden mukana.

Miten vähennän jätettä?

Miten me voisimme omassa elämässämme muistaa luonnon olemassaolon sekä sen, että maapallomme voimavarat käytetään joka vuosi moninkertaisesti?

Otetaan esimerkiksi vaatteet. Meillä jokaisella on todennäköisesti riittävästi vaatteita, mutta ostamme niitä kuitenkin koko ajan lisää. Annatko sinä vaatteesi ajoissa kierrätykseen, vai vasta sitten kun ne ovat olleet käyttämättöminä vuosia?

Jopa ruokailumme suhteen meillä on mahdollisuus tehdä vastuullisempia valintoja ostamalla paikallista ja pakkaamattomia raaka-aineita juuri sen verran kuin itse syömme. Nimenomaan poisheitetty ruoka on yksi nyky-yhteiskuntamme isoista ja kummista asioista. Samalla kun jossain päin maailmaa nähdään nälkää, meillä on liikaa ruokaa(!)

Suurin yksittäinen vaikuttava teko on kuitenkin järjestelmällisesti laittaa omasta toiminnasta syntyvästä jätteestä kaikki mahdollinen kiertoon, eli älä enää heitä papereita roskiin, vaan kerää ne kierrätykseen. Samoin muovijätteet. Päätös ei ole iso, eikä siitä tuleva työmäärä ylitsepääsemätön.

Sen lisäksi että välttää tarpeettomia ostoksia, eikä osta kertakäyttötavaroita tai tuotteita, joita ei voi kierrättää kannattaa myös miettiä, olisiko järkevämpää välillä maksaa enemmän ja saada kestävämpi tuote?

Jos jo kierrätät säännöllisesti, hyvä juttu. Jos et vielä, niin kokeile, ei se niin vaikeata ole.

KO