Laurentius-koulun 5.-luokkalaisilla ja heidän vanhemmillaan riittää tekemistä, sillä he valmistautuvat kovaa vauhtia Peter Pan -musikaalia varten. Esitykset pidetään Laurentius-salissa 6.10.–7.10. Päivällä ohjelmassa on koululaisnäytöksiä, mutta iltanäytöksiin on kaikilla vapaa pääsy. Nyt onkin oiva tilaisuus lähteä koko perheen voimin tutustumaan musikaalin maailmaan. Iltanäytökset alkavat kumpanakin päivänä klo 18.00. Liput musikaaliin eivät maksa mitään, mutta käytössä on silti varausjärjestelmä, josta oman paikkansa voi varata näytökseen. Tukensa voi antaa ostamalla käsiohjelman.

Mitä sitä nyt vähempää kuin musikaali”

Kouluprojektiksi musikaalin tekeminen on poikkeuksellisen suuri.

–Ajatus musikaalista syntyi toissa kesänä, kun mietimme, miten taito- ja taideaineita voisi yhdistellä, luokanopettaja Laura Elo kertoo.

Opetussuunnitelma antaa laajat mahdollisuudet toteuttaa monialaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa yhdistellään eri oppiaineiden sisältöjä ja tavoitteita.

–Opetussuunnitelman puitteissa voi tehdä vaikka mitä, kuten opettaa matematiikkaa luonnossa. Opettajilla on suuri pedagoginen vapaus. Toteutukset vaihtelevatkin kouluittain ja riippuvat paljon siitä, mistä opettajat ovat itse kiinnostuneita, avaa luokanopettaja Pia Lintilä.

Elo ja Lintilä kokivat näyttelemisen, musiikin ja ohjaamisen omiksi vahvuuksikseen, jotka voisi yhdistää musikaalissa.

–Mitä sitä nyt yhtään pienempää tai vähempää lähtisi tekemään, Lintilä naurahtaa.

Kyseessä on Ritva Holmbergin käsikirjoittama, Jukka Virtasen sanoittama ja Jukka Linkolan säveltämä version Peter Panista. Lintilälle se oli tuttu jo omasta lapsuudesta. Oppilaille aihetta on tuotu vähitellen tutuksi.

–He ovat päässeet tutustumaan monipuolisesti teatterimaailmaan. Kuvataiteessa on tehty Peter Pan -aiheisia töitä ja äidinkielessä ja kirjallisuudessa tutustuttu näytelmäteksteihin ja harjoiteltu ilmaisutaitoa ja vuorovaikutusta. Oikeusasioitakin on käyty läpi, eli sitä miksei näytelmää voi noin vain ottaa käyttöönsä, Lintilä kertoo.

Kouluprojektin kannalta harvinaiseksi tilanteen teki myös se, että näytelmään ja sen musiikkiin piti ostaa käyttöoikeudet. Apurahaa saatiin Lohjan naisten lasten avustussäätiöltä ja Margit ja Petter Forsströmin säätiöltä.

Julius Blomberg (ylä vas), Herbert Utter, Oliver Toivonen, Aada Kauppinen (ala vas), Mimmi Hietamäki, Pihla Haapanen, Helli Rämö ja Isla Niitynpää kertoivat ajatuksiaan musikaalin tekemisestä.

Musikaali rakentuu yhteisvoimin

Laurentius-talosta löytyy muitakin toimijoita kuin koulu.

–Olemme tehneet yhteistyötä Lohjan seudun kuvataidekoulun kanssa. He tekevät meille lavasteita, sanoo Lintilä.

Apua on saatu myös paikallisilta teattereilta. Lohjan Teatterilta on saatu puvustus- ja lavastusapua ja Teatteri Tralalta mm. mikrofonit lainaan. Lintilälle ja Elolle on ollut positiivinen yllätys, kuinka sitoutuneesti myös vanhemmat ovat olleet mukana musikaalin tekemisessä. He ovat esimerkiksi yli kahden kuukauden ajan kokoontuneet joka viikko harjoittelemaan musikaalin lauluja.

–Olemme olleet ihan onnellisia ja otettuja siitä, miten hienosti he ovat sitoutuneet tähän. Jotkut ovat ottaneet jopa töistä vapaata esityspäiviksi. Vanhemmilla on ollut iso rooli. He ovat hakeneet apurahoja ja ideoineet. Osa vanhemmista näyttelee ja osa laulaa kuorossa. Kodin ja koulun yhteistyöstä puhutaan paljon, tämä on sitä parhaimmillaan. Olemme tämän projektin aikana myös tutustuneet vanhempiin ihan eri tavalla kuin ennen, iloitsee Elo.

Yksi mukana olevista vanhemmista on Jussi Salminen, joka saattaa olla lohjalaisille tuttu mm. Teatteri Tralan näytelmistä.

–Tämä vaikuttaa kunnianhimoiselta projektilta. Kun olin itse peruskoulussa, tehtiin vuosittain esimerkiksi Seitsemästä veljeksestä yksi näytelmäkohtaus, jota sitten esitettiin vanhainkodeissa. Nyt esityspaikkana on Laurentius-sali ja esitettävänä musikaali, jonka kappaleet eivät ole helpoimmasta päästä. On äärimmäisen hieno homma, että lapsia haastetaan näin. He saavat tästä varmasti itsevarmuutta, Salminen sanoo.

–Moni vanhempi on varmaan karsinut omia menojaan tämän projektin takia. On hirmu tärkeää, että pääsee tekemään tällaista oman lapsen kanssa, hän jatkaa.

Salmista projekti kiinnostaa myös tulevaisuuden kannalta.

–Lapsinäyttelijöitä ei kasva puissa, joten toivon, että löytäisin täältä nuoren Raulin ensi kesän Badding-musikaaliin.

Peter Pan -musikaalissa Salminen näyttelee isä Kultasta. Äiti Kultasena nähdään Salla Oksanen ja Kapteeni Koukkuna Markku Rämö. Salminen kertoo, että vanhempien kesken on vallinnut hyvä yhteishenki ja kuoroharjoitukset ovat sujuneet hienosti.

–Olen ihmetellyt, että missä nämä kaikki laulajat ovat olleet silloin, kun meillä on ollut Tralassa koe-esiintyminen, hän päivittelee.

Nuoret kertovat, että musikaaliprojekti on mm. parantanut luokan yhteishenkeä ja tuonut isää rohkeutta.

On ollut tosi kivaa ja yhteishenki on parantunut”

Musikaalissa on mukana 44 oppilasta, 16 huoltajaa ja kaksi opettajaa. Lintilä ja Elo kertovat, että oppilaiden innostus projektia kohtaan on kasvanut sitä mukaa, mitä valmiimmaksi esitys on tullut.

Peter Pania esittävät Oskari Mäkelä ja Joona Leino ja Leenaa Isla Niitynpää ja Helli Rämö. Leinolta löytyy jo hieman kokemusta, sillä hän on näytellyt aikaisemmin Vaahterateatterin näytelmässä Tuomari Myller, hieno mies. Projekti on ollut heille kaikille mieleen ja tuonut mukavaa vaihtelua tavalliseen kouluarkeen. Niitynpää iloitsee siitä, että projektin myötä on päästy tekemään uudenlaisia asioita, kuten näyttelemään ja laulamaan. Rämö on samaa mieltä.

–Tämä on jännittävää ja kivaa, koska ei olla aikaisemmin tehty tällaista. Ja varsinkin, kun tykkään näytellä ja laulaa. Mun mielestä on myös tosi kivaa, kun mun iskä on tässä mukana. Se esittää Kapteeni Koukkua, Rämö kertoo.

–Aluksi jännitti, mutta loppua kohden on tullut paljon kivoja muistoja, ehkä liiankin hauskoja, Mäkelä kertoo nauraen.

Heidän kaikkien mielestä haastavinta on ollut repliikkien ja laulujen ulkoa opettelu. Mahtaisivatko he olla silti valmiita tarttumaan samanlaiseen projektiin uudelleen?

–Todellakin, joo joo! Huutavat kaikki.

Projektista on ollut paljon iloa.

–Meidän luokasta on tullut paljon rohkeampi ja yhteishengestä parempi, kertovat Rämö ja Niitynpää.

Entä, mikä Peter Panin tarinassa on tärkeää tai mieleenpainuvaa?

–Se, että Peter Pan ei halua kasvaa aikuiseksi. Se on se tarinan koko idea, Leino sanoo.

Kadonneita poikia näyttelevät mm. Julius Blomberg, Pihla Haapanen ja Oliver Toivonen. Heidän mielestään musikaalin harjoitteleminen on ollut kivaa.

–On kiva esittää Kadonnutta poikaa. Harjoitteleminen on välillä rankkaa, mutta hauskaa, kertoo Blomberg.

–Ollaan opittu uusia asioita ja luokkahenki on parantunut. Mikään ei oikeastaan ole tuntunut vaikealta. Jos mä yritän, niin on helppoa, sanoo Toivonen.

–Haastavinta on ollut se, kun on paljon repliikkejä ja aina ei muista milloin oma repliikki tulee, toteaa Haapanen.

–Ollaan skipattu monia oppitunteja, kun ollaan harjoiteltu Peter Pania. Se on silti ollut kivaa. Kaikki ovat kehittyneet näyttelemisessä tosi paljon, kertoo puolestaan merirosvoa näyttelevä Herbert Utter.

–Mun mielestä tällainen näytelmä on tosi kiva ja on kiva päästä Helinän rooliin, kun se on mun lemppari. Haastavinta on ehkä se, kun Helinä ei puhu koko näytelmässä vaan helisee, niin on vaikeata näytellä niitä tunteita siinä, pohtii Helinä-keijua näyttelevä Aada Kauppinen.

–On kiva esittää kavereiden kanssa ja on olla osa tällaista isoa projektia. Ollaan opittu arvostamaan sitä, mitä muut tekee. Koiralla on yksi oma tanssi ja se jännittää, ettei tule unohduksia, tiivistää koiraa näyttelevä Mimmi Hietamäki.

SMS