Lohjan asuntomessualueella ollaan siinä vaiheessa, että iso osa taloista on jo pystyssä. Sisustuselementit joutuu vielä kuvittelemaan mielessään, mutta suunnitelmat kuulostavat hyviltä. Alueella järjestettiin lokakuun lopussa mediapäivä, jossa talojen tulevat asukkaat ja rakentajat pääsivät kertomaan rakenteilla olevista kodeista.

Järvenrannalla kun ollaan, suuressa osassa omakotitaloista päästään nauttimaan järvinäköalasta vähintään yhden ikkunan kautta. Useissa taloissa järvi avautuu komeana monestakin ikkunasta. Kattoterassilta sitä pääsee ihailemaan sekä ainakin yhdessä omakotitalossa että kerrostalossa.

Monet talot sisältävät tulevien asukkaidensa toiveiden mukaan suunniteltuja ratkaisuja. Digitalisaation aikana mainitsemisen arvoista on, että parikin rakentajaa suunnittelee taloonsa kirjastohuonetta, joka toimii samalla esimerkiksi vieras- tai olohuoneena.

Omannäköisiä koteja

Lohjalaiset Eero ja Hanna Jokirinne rakentavat messualueelle Kannustaloa.

–Lähdimme yllättäen mukaan, kun huomasimme helmi–maaliskuun taitteessa, että tällaisella alueella on tontti vapaana. Vauhdilla lähdettiin, vaikka emme olleet suunnitelleet rakentamista. Tähän mennessä olemme olleet äärettömän tyytyväisiä. Talo on noussut nopeasti, eikä katastrofeja ole tapahtunut, he kertovat.

Talo on suunniteltu vuorotyöläisen elämään sopivaksi niin, ettei makuutiloihin tule paljon luonnonvaloa ja pesutiloja voi käyttää häiritsemättä muuta perhettä. Isossa olohuoneessa on tilaa viettää aikaa koko porukan kesken, kun lapset tulevat kylään.

Lohjalainen Hannu Ahokas puolestaan rakentaa alueelle Lammi Kivitaloa vaimonsa kanssa.

–Olen ollut Lammi Kivitaloilla töissä 18 vuotta, ja asiakkaat aina kysyvät, onko itselläni Lammi Kivitalo. Nyt on, Ahokas tokaisee.

Jenni ja Jan Storbjörkin nelihenkinen perhe ja koira muuttavat Kastellin taloon. Alue on heille ennestään tuttu, sillä Jenni Storbjörk asui lapsena Hiidensalmen toisessa puolella.

–En olisi uskonut, että tähän muutamme, vaikka olemmekin ajatelleet, että lähdemme rakentamaan, jos tälle alueelle tulee tontteja. Tähän tulee unelmatalomme, Jenni Storbjörk kertoo.

Heidän talossaan on panostettu mm. oleskelutiloihin ja terassiin. Järvinäköalaa voi katsella vaikka ulkoa porealtaalta.

Saara ja Tomi Norrbyn talo Sensussa yhdistyvät suomalainen ja japanilainen. Makuuhuoneet sijaitsevat alakerrassa ja keittiö ja olohuone yläkerrasta, josta pääsee kattoterassille. Tämän talon erikoisuus ovat viherkatot, joilla on tarkoitus kasvattaa mm. yrttejä ja perennoja. Viherkatot toimivat hiilinieluina ja houkuttelevat pölyttäjiä.

–Joku kasvi kukkii katolla keväästä aina lumentuloon saakka, Tomi Norrby sanoo.

Lisäksi panostetaan energiatehokkuuteen. Talo on eristetty tavallista paremmin Parocin kivivillaeristeillä. Viherkattojen lisäksi talosta löytyy valkoista kattoa. Se pysyy kesällä mustaa viileämpänä.

–Aurinkokennot toimivat paremmin viileässä ja valkoinen heijastaa niille lisävaloa, Norrby esittelee.

Näyttävä yksityiskohta puolestaan löytyy Janne Hirvosen Lakka Kivitalosta. Talon ulkoseinässä lentää nimittäin komea joutsen.

–Joutsen kuvaa sitä, että perheemme laskeutuu nyt Lohjalle, kertoo espoolainen Hirvonen.

Hän onkin ainoa ulkopaikkakuntalainen, joka rakentaa omakotitalon messualueelle. Hiidensalmi vaikuttaa Hirvosen mielestä oikein hyvältä asuinpaikalta.

–Vanhempani asuivat kanavan varrella, joten olen tottunut siihen, että vesillä on liikennettä. Tästä menee ohi esimerkiksi paljon kanootteja, veneitä ja vesiskoottereita, Hirvonen kertoo tyytyväisenä Hiidensalmen vilkkaaseen vesiliikenteeseen.

Hirvosen perheenkin koti on suunniteltu heidän toiveidensa mukaisesti.

–Kun lapset lähtivät kotoa, ajattelin, että voisi olla kerrostaloasunto ja mökki, mutta tässä ne yhdistyvät molemmat. Saunasiipi on suunniteltu niin, että lapset voivat olla yötä siellä, kun tulevat kylään.

Kaksi messukohteista sijaitsee Karstuntien toisella puolella. Korjauskohteena mukana on Villa Kokkokallio. Sen uudet asukkaat ovat Tarja ja Jussi Lönnström.

–Yläkertaan tulee asuintila ja alakertaan kahvila, juhlatila ja vyöhyketerapiahoitotila, esittelee Tarja Lönnström.

Vuonna 1928 rakennettu sahanomistajan talo on ehtinyt vuosien varrella toimia mm. nuorisotilana.

–Haluamme tuoda esille alueen historiaa ja siteitä messujen aikana. Talossa on käytetty hyvää hirsimateriaalia. Huomaa, että tämä on ollut sahanomistajan talo, Lönnström kertoo.

Kokkokallion vieressä on omarantainen tontti, jolle kohoaa Honkatalojen rakentama talo.

Pyöreä kiertotalouden mallitalo

Messualueen erikoisin talo lienee Jukka Turusen ja Timo Rannan pyöreä talo. Teräsrunkoisen Pyörre-talon toteuttaa Aulis Lundell Oy.

–Mikkelin asuntomessuilla vuonna 2017 tuli lausuttua ne kuuluisat sanat, että pyöreä talo olisi aika kiva. Pyöreä muoto piti vallassaan, emmekä päässeet siitä eroon. En tiedä, mikä siinä on, mutta erilaiset muodot kiehtovat, Turunen kertoo.

–Pyöreys ja kaarevat muodot näkyvät myös sisällä. Se on meille tärkeää, lisää Ranta.

Talosta tulee kuin pesä, joka aukea sisäpihalle. Kaiken keskellä kasvaa omenapuu, kuten Lohjalle hyvin sopiikin.

–Omenapuu oli alusta lähtien mukana suunnitelmissa. Sille katsottiin paikkakin ensimmäisenä, naurahtaa Turunen.

Pyörteen kerrotaan olevan kiertotalouden mallitalo. Talon arkkitehti ja Aalto yliopiston professori Matti Kuittinen kertoo, että talossa käytetään mahdollisimman paljon kierrätettyä materiaalia.

–Esimerkiksi teräs on helposti kierrätettävä materiaali. Tässä talossa pilotoidaan ympäristöministeriön uutta rakennuslainsäädäntöä, joka on tulossa voimaan parin vuoden päästä. Silloin tulee hiilibudjetit, joita ei saa ylittää.

–Materiaalien rooli on todella tärkeä hiilijalanjäljen muodostumisessa. Vaikutukset voivat olla hyviä tai huonoja. Pyörteen rakentamisessa huomioidaan mm. puun hiilensidontakyky, jolla voidaan kasvattaa ilmastohyötyä. Laskemme myös, paljonko pihakasvillisuus imee hiiltä. Maaperään lisätään biohiiltä, joka sitoo hiiltä vielä enemmän kuin kasvit, Kuittinen esittelee.

Rakentamisen rooli ylipäätään on suuri.

–50% maapallon raaka-aineista käytetään rakentamiseen. Kiertotaloudessa tuotteen materiaalinen arvo säilyy, kun se elinkaarensa päässä lähtee uudelleen kiertoon. Jätteen määrä ja resurssien kulutus halutaan minimiin. Vihreän rakentamisen markkinat kasvavat, toteaa Kuittinen.

Monipuolinen messualue

Messualueelta löytyvät myös mm. TA-asumisoikeus Oy:n kerrostalo, jonka kaikki 34 huoneistoa on jo myyty, esteetöntä asumista lähellä palveluja tarjoava Lovan kerrostalo sekä yhteisöllisemmän asumisen mahdollistava Asunto-osuuskunta Hiidenkoti. Hoivatiloihin tulee Pilke-päiväkotien päiväkoti ja Attendon palvelukoti sekä kortteliravintola, joka valmistaa ruokaa niin päivä- ja palvelukodille kuin alueen asukkaillekin.

Tyhjää tilaakin messualueelta silti vielä löytyy. Kolme omakotitalotonttia on myymättä ja peruuntuneen townhousen paikalla on toistaiseksi tyhjä kenttä. Jos omakotitalotonteille ei löydy rakentajia, nähdään niissä messujen aikana minitaloja. Messualueelle rakennetaan parhaillaan myös kahta omakotitaloa, joilla ei ole vielä asukkaita. Ne ovat Jukkatalojen ja Ainoakodin talot, jotka myydään messujen jälkeen.

SMS