Tänään: 22.07.2024

Toimittaja

Kuka terveyspalveluistasi päättää jatkossa?

sote, terveys, terveyspalvelut

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille ensi vuonna. Ensi sunnuntaina kannattaakin suunnata vaaliuurnille, jos haluaa olla osaltaan vaikuttamassa näiden palvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää 1.1.2023 alkaen alueensa asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimen palvelut sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluvat Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelusta pidettiin kuntalaisille ja järjestöille avoin infotilaisuus verkossa viime viikolla.

Uudistuksen valtakunnallisena tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut kaikkialla Suomessa. Lisäksi tavoitteena on turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, parantaa turvallisuutta ja peruspalvelujen saatavuutta sekä saavutettavuutta. Hyvinvointi- ja terveyseroja on tarkoitus kaventaa ja hillitä kustannusten kasvua.

–Jotta tavoitteisiin päästään, jotain pitää tehdä eri tavalla kuin ennen. Eri tahot onkin saatava mukaan hyvinvointialueen kehittämiseen. Uudistuminen on kuitenkin hidasta, eikä kaikki tapahdu hetkessä, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelusta vastaava Sanna Svahn totesi tilaisuudessa.

Hän muistutti, että Länsi-Uudenmaan alueella on tehty yhteistyötä aiemminkin, joten aivan uudesta asiasta ei siinä mielessä ole kyse. Esimerkiksi vuodesta 2004 lähtien toiminnassa on ollut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja vuodesta 2019 Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystys.

Toteutuvatko tavoitteet? Säilyvätkö palvelut lähellä ihmisiä?

Hyvistä tavoitteista huolimatta niiden toteutuminen mietityttää ihmisiä. Tilaisuudessa huolta herätti esimerkiksi se, miten palvelujen tasapuolisuus taataan. Moni pelkää, että Länsi-Uudenmaan alueella suurin osa valtuustopaikoista menee Espoolle ja pienemmän kunnat jäävät sen myötä Espoon jalkoihin ja niiden palvelut karkaavat keskuksiin.

–Luottamushenkilöt edustavat koko aluetta, eivätkä yksittäisiä kuntia. Lakiin on kirjattu, että koko alueelle tulee järjestää yhdenvertaiset palvelut, Svahn totesi.

Tilaisuutta seuranneet korostivat toimivien lähipalvelujen säilymisen tärkeyttä.

–Palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle sellaisinaan ja ajatuksena on, että ne palvelut säilyvät, joita käytetään paljon. Jatkossa on alueen valtuutettujen päätettävissä, miten palveluverkkoa kehitetään. Ajatuksena on myös parantaa syrjäseutujen palvelutasoa etäyhteyksillä ja pilotoida liikkuvia palveluja, Svahn totesi.

Hän muistutti myös, ettei palveluja ole hyvinvointialueella sidottu kuntarajoihin, joten terveyspalveluja voi hyödyntää muidenkin kuin oman kunnan alueella. Yhteispäivystysten puolestaan pitäisi säilyä ennallaan Lohjalla ja Jorvissa.

Tilaisuutta seuranneita mietitytti myös esimerkiksi pelastustoimen järjestäminen ja sopimuspalokuntien rooli.

–VPK:t ovat jatkossakin tärkeä osa pelastustoimen järjestämistä ja niiden toiminta jatkuu ennallaan, Svahn vastasi.

Myös lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisestä kysyttiin.

–Mielenterveyspalvelujen vahvistaminen on yksi keskeisistä tehtävistä, jotta näihin palveluihin pääseminen olisi sujuvampaa.

Aluevaaleilla valitaan aluevaltuusto, joka päättää hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä. Äänestämällä jokainen voi olla omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, miten kyseiset palvelut tulevaisuudessa järjestetään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.

Palvelujen pitäisi toimia muutoksen aikanakin

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue koostuu kymmenestä kunnasta, joissa asuu yhteensä 470 000 asukasta.

–Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on kuin Suomi pienoiskoossa. Se sisältää niin kaupunkikeskuksia kuin maaseutuakin, Svahn sanoo.

Suomenkielisiä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaista on 74%, ruotsinkielisiä 12% ja muiden kielien edustajia 13%.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tulee olemaan kolmanneksi suurin Suomen hyvinvointialueista. Vain Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat suurempia. Lisäksi Helsingin kaupunki järjestää itse omat palvelunsa.

Svahn muistutti, että vaikka organisaatiomuutoksena kyse on hyvin suuresta muutoksesta, ei sen pitäisi juuri näkyä tavalliselle kansalaiselle. Palvelujen pitäisi siis pelata muutoksen aikanakin hyvin.

Kuka palvelujen järjestämisessä päättää jatkossa? Äänestämällä voit vaikuttaa

Aluevaalien ennakkoäänestysaika on jo päättynyt, mutta vielä ehtii äänestää varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 23.1. Vaaleilla valitaan aluevaltuusto, joka päättää hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluvat mm. perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, ikäisten palvelut, ikääntyneiden palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut ja pelastustoimi.

–Jos nämä asiat ovat itselle tärkeitä, kannattaa lähteä vaaliuurnille, Svahn tiivistää.

Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon valitaan yhteensä 79 valtuutettua. Aluevaltuuston toimikausi sijoittuu ajalle 1.3.2022–31.5.2025. Aluevaaleissa vaalipiirinä on koko hyvinvointialue, joten äänioikeutettu voi äänestää ketä tahansa alueen ehdokasta.

Vaalihuoneistot ovat vaalipäivänä avoinna klo 9.00–20.00. Kunkin äänioikeutetun äänestyspaikka on ilmoitettu hänelle lähetetyssä ilmoituskortissa.

Vaalienkin jälkeen asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen palvelujen kehittämiseen. Tämä onnistuu Unelmien sotepalvelut -asukasyhteisön kautta.

–Sinne voi laittaa kehitysideoita ja ajatuksia siitä, millaisia palvelujen pitäisi olla, Svanh kertoi verkkotilaisuudessa.

Lisäksi alueen asukkaita aiotaan osallistaa mm. kyselyjen avulla ja kokemusasiantuntijoita kuuntelemalla.

SMS