Inkoon, Kirkkonummen, Siuntion ja Vihdin kunnat, Lohjan kaupunki ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry allekirjoittivat 18.1. Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota koskevan yhteistyösopimuksen. Allekirjoittamassa olivat visioon sitoutuvien kuntien kunnanjohtajat sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Jaana Pönni. Sopimuksen myötä Siuntionjoen valuma-alueen kaikki kunnat ovat sitoutuneet rahoittamaan hanketta kuuden vuoden ajan. Kuntien ja LUVY:n yhdessä hankkeelle osoittama rahoitus on vuosittain yhteensä noin 150 000 euroa.

–Kaikki viisi kuntaa lähtivät hienosti mukaan. On upeaa, että ne sitoutuivat tähän, vaikka kunnilla on omat taloudelliset haasteensa. Puhdas vesi on kuitenkin aarre ja markkinointivaltti. Olemme todella tyytyväisiä kuntien meitä kohtaan osoittamasta luottamuksesta ja innoissamme alkavista kunnostuksista. On todella hienoa nähdä, että vesistöalueen kunnissa ymmärretään Siuntionjoen vesistön arvo ja ollaan valmiita siihen näin panostamaan, iloitsee Pönni.

Osa kunniasta kuuluu myös Siuntion kunnalle, Vihdin Vedelle ja Uudenmaan ELY-keskukselle, jotka myönsivät hankkeelle jo aiemmin valmistelurahoituksen.

–Ilman sitä hanke ei olisi edennyt, Pönni kiittää.

150 000 euron tuki jakautuu karkeasti eri kuntien maksettavaksi sen mukaan, paljonko kunnalla on valuma-alueella järvi- ja maapinta-alaa sekä kuinka laajoja kunnostustoimia alueella tarvitaan. Summa on siten korkeampi mm. Vihdillä ja Kirkkonummella, joilla on huonokuntoisia järviä valuma-alueella, kuin Lohjalla, jolla järviä ei ole alueella yhtäkään. Siuntio antaa hankkeeseen 60 000, Vihti 40 000, Kirkkonummi 30 000, Lohjan 10 000 ja Inkoo 5 000. Pönni toteaa, että jokaisen kunnan alueella on omat erityishaasteensa.

–Esimerkiksi Vihdissä on Enäjärvi, jossa oli viime kesänä simpukkakuolemia. Sen takana on historian tuoma haaste, sillä järveen on laskettu jätevesiä vuosikymmeniä sitten. Vaikka kuormitus on jo kauan sitten päättynytkin, ei järven tila parane ilman kunnostustoimenpiteitä. Hanke tukee Enäjärven suojeluyhdistystä heidän jo pitkään ansiokkaasti tekemässään kunnostustyössä. Kirkkonummella erityiskohteita ovat Hepari ja Petäjärvi ja Siuntiossa Karhujärvi. Nämä heikkoon kuntoon päätyneet järvet ovat ensimmäisiä kohteita, joiden tilaa aletaan parantaa, Pönni avaa.

Tuloksien saaminen vaatii vuosien työn

Vesistöjen kunnostus on hidasta, mutta Pönni toteaa, että jostain on aloitettava tai tuloksia ei saada koskaan.

–Uskon, että tällä hankkeella saamme kunnostustyön hyvin käyntiin, kunnostussuunnitelmat tehtyä ja kunnostustyössä uusiakin keinoja käyttöön, mutta veden laadussa muutos ei vielä kuudessa vuodessa luultavasti näy. Alue on iso ja kunnostuskohteita paljon, joten haasteet ovat valtavat. Karkeasti voi sanoa, että vähintään niin kauan kuin on sotkettu, menee siivoamiseenkin. Nyt olemme kuitenkin ryhtymässä töihin kovalla tarmolla, ja uskon, että tästä tulee alueelle hieno juttu, Pönni sanoo.

Vesipuitedirektiivi edellyttää vesistöjen saattamista hyvään tilaan vuoteen 2027 mennessä. Nyt alkava hanke kunnostustoimineen antaakin todellisen mahdollisuuden päästä tähän tavoitteeseen. Toiveikkuutta siis löytyy. Veden laadun osaltakin tuloksia saadaan luultavasti 2030-luvulla. Pönni vertaa, että esimerkiksi Hiidenveden eteen on paiskittu töitä noin 15 vuotta ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi ja nyt parina viime vuonna on havaittu parantumista eliöiden oloissa ja pohjan happipitoisuudessa. Tämä antaa toivoa.

–Kun kuormitus vähenee, ravinnemäärät vesistössä pienenevät, eikä happi kulu loppuun järven pohjasta. Sen myötä eliöt voivat paremmin, Pönni avaa.

Haasteena hajakuormitus

Siuntionjoki on yksi Uudenmaan kauneimmista ja erityisimmistä jokivesistöistä ja suurin osa vesistöstä kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Joesta löytyy mm. alkuperäinen taimenkanta. Siuntionjoen vesistön pääuoma, Siuntionjoki, alkaa Vihdin kunnan Nummelan taajaman tienoilta ja laskee Pikkalanjokena Siuntion kunnan alueella Suomenlahteen. Alueen kaikki luokittelun piirissä olevat joet (Siuntionjoen pääuoma, Kirkkojoki, Harvså) ovat ekologiselta tilaltaan tyydyttäviä. Järvistä huonossa tilassa ovat Harvsån osavaluma-alueen järvet Petäjärvi ja Hepari, välttävässä tilassa pääuoman pohjoisosan Enäjärvi, Poikkipuoliainen, Huhmarjärvi ja Karhujärvi. Pääuoman alaosan järvet Tjusträsk ja Vikträsk ovat tyydyttävässä tilassa. Pikkalanlahti, jonne joki laskee, on välttävässä tilassa.

–Koko valuma-alueen keskeinen haaste on suuri hajakuormitus, fosforia ja typpeä on paljon. Pistekuormitusta on enää rajallisemmin, koska sen poistamiseksi on tehty töitä. Paikallisesti pistekuormituksella on toki edelleen vaikutusta. Hajakuormitusta tulee kuitenkin maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta. Kotimaista ruuantuotantoa tarvitaan, mutta millä keinoilla ravinteet saadaan pysymään paremmin pelloilla kasvien käytössä? Etsimme siihen yhdessä alueen maanviljelijöiden ja muiden hankekumppaneiden kanssa keinoja ja tuemme maanviljelijöitä niiden toteuttamisessa, Pönni avaa.

Uhanalaisen taimenen tilaa voidaan parantaa nopeastikin poistamalla nousuesteitä. Alueen järvissä järven tilaa lähdetään parantamaan ulkoista kuormitusta vähentämällä ja esimerkiksi tehostamalla jo tehtyä hoitokalastusta. Tässä edetään kunnostuksen suunnittelun kautta eli eri vesistöissä haasteet ja toimivat keinot ovat erilaisia. Tarvittaessa mietitään myös järeämpiäkin kunnostuskeinoja.

Mukaan kunnostustalkoisiin

Pönni kertoo, että Siuntionjokea on kunnostettu ennenkin eri toimijoiden hankkeiden puitteissa, mutta kokonaisuuden eli koko valuma-alueen koordinointi on puuttunut. Aiemmin esimerkiksi kalojen nousuesteiden ja kosteikkojen parissa ovat ahertaneet mm. Virho ry, ELY-keskus ja WWF. Paikalliset aktiivit ovat myös tehneet ansiokkaasti hoitokalastusta alueen järvissä. Nyt eri toimijat halutaan koota yhteen ja sopia, mitä kukin tekee. Hankkeen puitteissa jokainen voi kantaa kortensa kekoon. Mukaan talkoisiin toivotaan niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiäkin.

–Kevään aikana on tulossa tilaisuuksia sidosryhmille ja yleisölle. Alueella on paljon mm. pieniä järviensuojeluyhdistyksiä, joille haluamme kertoa hankkeessa tehtävistä käytännön toimista ja kuulla heidän tarpeitaan. Hanketta kannattaa myös seurata esimerkiksi Siuntionjoki.fi-sivun kautta tai yhdistyksen tiedotteista/uutiskirjeestä, Pönni vinkkaa.

–Siuntionjoen ja sen valuma-alueen tilalla on suuri merkitys myös Pikkalanlahden tilalle, joten uskomme, että aihe kiinnostaa myös teollisuutta. Haemmekin yrityskumppaneita mukaan. Esimerkiksi Sappi Kirkniemi rahoittaa Karjaanjoen kalateitä. Uskomme, että esimerkki innostaa muitakin osallistumaan, Pönni toivoo.

Vesistöjä kannattaa kunnostaa jo puhtaasti luontoarvojen vuoksi, mutta hyvinvoivista vesistöistä on iloa ja hyötyä myös matkailun ja virkistyskäytön näkökulmista.

–Ihmisiä kiinnostaa se, että järvissä voi uida ja kalastaa ja vettä voi käyttää saunavetenä. Vesistö voi tarjota myös elämyksiä. Parhaimmillaan voi nähdä esimerkiksi, kun taimen nousee kutemaan, Pönni sanoo.

Haaveena kunnostaa rannikkovedet yhteisvoimin

Hankkeen taustalla vaikuttaa laajempi tavoite parantaa Länsi-Uudenmaan vesistöjen tilaa. Siuntionjoki-hanke kuuluu toimenpiteenä Länsi-Uudenmaan kuntien ja yhdistyksen yhteiseen vesienhoidon visioon ja strategiaan, jonka kunnat hyväksyivät vuonna 2018. Lohikalat Karjaan jokeen -vesistövision puitteissa rakennetaan nyt kalateitä Karjaanjokeen ja parannetaan raakun elinolosuhteita. Karjaanjoen hanke alkoi vuonna 2016 ja nyt on Siuntionjoen vuoro. Jatkossa haetaan entistä kokonaisvaltaisempaa yhteistyötä ja sitoutumista alueen vesien hoitoon.

–Haaveena on myös rannikkovesiemme tilan parantaminen, sillä ne ovat heikossa kunnossa mm. Raaseporista Hankoon saakka. Uskon, että isompikin hanke saadaan toteutettua, kun on oikea hetki ja kuntia saadaan lisää mukaan. Tarvitaan vahvaa yhteistyötä ja tahtotila. Ilman niitä ei tapahdu mitään. Kun meillä on vahva oma panostus, tukea saadaan muualtakin rahoittajilta – tämä toteutui hienosti Karjaanjoen kalatiehankkeessa, Pönni tiivistää.

SMS