Turku, Espoo, Salo, Vihti, Lohja, Kirkkonummi sekä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan liitot vaativat hallitukselta pikaisia päätöksiä nopean junayhteyden rakentamisesta. Nykyisen yksiraiteisen, epävarman ja matka-ajalla mitattuna hitaan rantaradan matkustajamäärä oli vuonna 2018 yhteensä 1,6 miljoonaa matkaa. Samaa lukua on käytetty kaksiraiteisen ja matka-ajaltaan puolet nopeamman Tunnin junan matkustajaennusteena vuonna 2030. Tunnin junan odotetaan tuplaavan matkustajamäärän Helsingin ja Turun välillä.

–Valtion rautateiden kehittämisestä vastaavan Väyläviraston laatiman matkustajaennusteen mukaan Turun Tunnin junalla on sen valmistumisvaiheessa 2,5 miljoonaa vuosittaista kaukoliikenteen matkaa. Ennusteen mukaan matkustajamäärä nousee ajan kuluessa 3 miljoonaan vuosittaiseen matkaan, johtajat toteavat.

Matka-ajan nopeutuminen lisää junan houkuttelevuutta matkustusvälineenä suhteessa muihin kulkuvälineisiin, esimerkiksi linja-autoon tai omaan autoon. Lisäksi uusi linjaus tuo uusia paikkakuntia, kuten Lohjan, matkan varrelle, Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula avaa ennustetta.

Johtajat toteavat, että Tunnin juna mahdollistaa lisäksi Länsi-Uudellamaalla lähiliikenteen Espoosta Veikkolan ja Nummelan kautta Lohjalle. Lähiliikenteen matkustajamääräksi on arvioitu jopa yli 7 miljoonaa matkaa vuodessa.

Rahoitusta Tunnin junalle

Tunnin junan suunnitteluvalmius on muita ratahankkeita selvästi pidemmällä. Espoo–Lohja–Salo-välin uuden ratalinjan yleissuunnitelma sekä Tunnin juna -hankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmistuvat vuonna 2020. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut rakentamista koskevan päätöksen olevan mahdollinen vuosina 2025–2026. Jos ratasuunnitelman laadinta käynnistyy heti yleissuunnitelman valmistuttua, on rakentamisvalmius Väyläviraston mukaan mahdollinen jo vuonna 2024.

–Ministeriöllä on kirittävää omissa arvioissaan ja tavoitteeksi tulee asettaa riittävän kunnianhimoinen päätöksentekotahti. Ministeriö on arvioinut Turun ratapihan rakennusvalmiuden ajoittuvan vuodelle 2023. Turun ratapihan ratasuunnitelma valmistuu kuitenkin jo alkuvuodesta 2020, mikä tarkoittaa rakentamisvalmiuden saavuttamista vaiheittain jo ensi vuonna, johtajat painottavat.

Suomi ei ole tähän asti kotiuttanut EU-tukea liikennehankkeisiin onnistuneesti. Hankkeen suunnitteluvalmiuden johdosta ja Turun Tunnin junan ollessa yksiselitteisesti osa ydinverkkokäytävää nykyisessä CEF-asetuksessa on tukea mahdollista saada jo tämän rahoituskauden aikana.

–Haluamme korostaa, että tämän kauden CEF-täydennyshakuihin voidaan hakea tukea Turun Tunnin junan osahankkeille: Espoon kaupunkiradan rakentaminen, Turun ratapihan rakentaminen sekä koko hankkeen jäljellä oleva ratasuunnittelu.

Tunnin junan radan varren kaupungit odottavat hallituksen budjettiriihestä päätöstä osahankkeiden toteuttamisesta ja jäljellä olevasta suunnittelusta. Rahoituspäätös mahdollistaa EU-tuen haun.

–Hallituksen tulee päättää 275 miljoonan euron rahoitus Espoon kaupunkiradan rakentamiseen ja 80 miljoonaa Turun ratapihan kehittämiseen. Espoo–Lohja–Salo-oikoradan jatkosuunnitteluun tulee osoittaa 80 miljoonan euron määräraha, johtajat esittävät.

Toteutuuko paljon puhuttu Tunnin juna?

Suunnitelmia on paljon, mutta saadaanko Tunnin juna joskus todella raiteilleen?

–Hallitusohjelmassa luvataan edistää nopeiden junayhteyksien toteuttamista. Nyt esitelty hankemalli antaa mahdollisuuden jatkaa Turun tunnin junan suunnittelua yleissuunnittelusta ratasuunnitteluun tällä vaalikaudella. Suunnitelmien valmistuttua on mahdollista tehdä radan rakentamispäätös, mutta tähän vaiheeseen tällä eduskuntavaalikaudella tuskin ehditään. Tunnin junan kokonaisuuteen kuuluu myös Espoon kaupunkirata. Sen suunnittelu on valmis ja työt voitaisiin aloittaa koska tahansa. Liikenneministeriön nyt antaman tiedon mukaan Espoon kaupunkiradan rakentamisesta päätetään lähiaikoina erikseen osana pääkaupunkiseudun MAL-sopimusta, Sivula kertoo.

Lohjan osalta näyttää siinä mielessä hyvältä, että Väyläviraston suunnitelmassa Lohjalla on juna-asema Lempolassa. Sivula toteaa, että myös uusi maakuntakaava pitää sisällään aseman ja asemanseudun Lempolassa.

Hankkeelle löytyy vastustajiakin. Sosiaalisessa mediassa huolta ovat herättäneet mm. ympäristöarvot ja radan kannattavuus.

–Tunnin juna vähentäisi päivittäistä autoilua tuntuvasti ja olisi siten ilmastoteko. Taloudellisesti laskettuna uusi yhteys maksaisi tutkimusten mukaan itsensä takaisin 20 vuodessa. Suuret investoinnit liikenneyhteyksiin saavat aikaan myös ennakoimattomia hyötyjä, kun päälle tulevat väestönkasvun tuomat kerrannaisvaikutukset, toteaa Sivula.