Valtava määrä kehitysideoita sekä tahtoa tehdä itse töitä kylänsä elinvoiman ja viihtyisyyden eteen, niin voisi tiivistää Pusulan tuoreen kyläkyselyn tulokset. Kysely toteutettiin osana Lohjan Kylät ry:n Toimivat kylät -hanketta. Vastaajissa olivat hyvin edustettuina niin vakituiset asukkaat kuin vapaa-ajan asukkaatkin.

–Neljäsosa vastaajista oli syntyperäisiä pusulalaisia, neljäsosa Pusulassa yli kymmenen vuotta asuneita, neljäsosa Pusulassa alle kymmenen vuotta asuneita ja neljäsosa vapaa-ajan asukkaita. Saimme vastauksia hyvin eri ryhmiltä, kun ajatellaan esimerkiksi heidän palvelujen käyttöään, kertooLiisa Jääskeläinen Pusulan aluetoimikunnasta.

Valtaosa vastaajista oli työikäisiä. Yhteensä vastauksia kertyi 214 kappaletta.

–Kysely onnistui todella hyvin, Jääskeläinen iloitsee.

Kyselyssä keskityttiin siihen, millaisena kylä koetaan, miten sitä voidaan kehittää ja mitä uhkakuvia nähdään. Vastaukset painottuivat Pusulan kirkonkylän ja sen lähialueiden kehittämiseen.

–Vastausten perusteella Pusulassa viihdytään hyvin. Koettiin, että Pusulassa on yhteisöllisyyttä ja kyläyhteisö, johon myös vapaa-ajan asukkaat ovat päässeet mukaan. Hekin osallistuvat tapahtumiin, käyttävät palveluja ja viettävät Pusulassa paljon enemmän aikaa kuin vain kesiä, Jääskeläinen kertoo.

–Myönteisyys kylää ja sen kehittämistä kohtaan tulivat vahvasti ilmi. Yli 50% vastaajista oli itse valmiita osallistumaan talkoisiin. Myös projekteihin oltiin valmiita osallistumaan. Ihmisiltä löytyy halua olla mukana kylän toiminnassa.

–Ihmiset kokevat, että he haluavat asua täällä. Se on tärkein viesti. Pusula ei ole tylsä ja kuoleva kylä, josta haluttaisiin lähteä pois, vaan kylää halutaan kehittää eteenpäin. Pusula haluaa olla olemassa ja kehittää itseään. Se on loistavaa, Jääskeläinen tiivistää.

Luonto, uimaranta, keskuskenttä ja uusi viestikanava

Kyselyssä nousi esille erityisesti kolme pusulalaisille tärkeää asiaa: luonto, uimaranta ja keskuskenttä.

–Kyselyssä tuli vahvasti esille se, että pusulalaiset rakastavat luontoa ja kylämäistä ilmapiiriä. Harrastaa halutaan ja monet harrastukset liittyvät luontoon. Somerontien lintutornista bongataan lintuja ja Keräkankareella ulkoillaan. Ihmiset haluavat kuitenkin myös uusia tapoja liikkua luonnossa. Luontopolkuja löytyy, mutta niitä ei ole merkitty, eikä kaikilla ole niistä tietoa. Kova kaipuu olisikin kartalle, johon luontopolut olisi kerätty. Myös valaistua pururataa ja yhteiskäyttöistä soutuvenettä toivottiin.

Yksi suuri toive liittyy Pusulan keskustasta Hyönölään menevän tien valaisuun.

–Keskustasta Leipomo Tuukkaselle haluttaisiin katuvalot. Niistä on jo olemassa päätöskin, mutta valoja ei ole vielä tullut, vaan ne ovat jääneet byrokratian rattaisiin. Tuon 2,5 kilometriä pitkän tienpätkän turvallisuus kuuluu kyläläisten ykköstoiveisiin. Valojen lisäksi toivotaan, että esimerkiksi tien pientareita voisi leventää, jotta kävely olisi turvallisempaa, Jääskeläinen avaa.

Uimarannan kehittämistä toivoi moni.

–Olemme laittaneet jo kaupungin suuntaan viestiä, että haluaisimme uimarannalle penkkejä, pöytiä ja grillauspaikan, jossa perheet voisivat viettää aikaa.

Myös koulun vieressä sijaitseva keskuskenttä lähiliikuntapaikkoineen on tärkeä paikallisille.

–Siellä voi istuskella ja nauttia. Istutimme viime syksynä keskuspuistoon valtavasti narsisseja, Jääskeläinen kertoo.

Kylätalo pusulalaisilta puuttuu.

–Laitamme kirjaston johtoportaalle viestiä, jos kirjastoa voisi kehittää kyläläisten yhteiseksi paikaksi. On kaupunginkin etu, että sen tiloja käytetään paljon ja monipuolisesti, Jääskeläinen toteaa.

Kyselyllä nousi esille myös tarve tiedotuskanavalle, josta esimerkiksi paikalliset tapahtumat löytyisivät helposti.

–Avaamme nettiin Pusula-infosivun, jonne tulee tapahtumakalenteri. Yhdistykset voivat merkitä siihen tapahtumansa. Samalla voidaan välttää tapahtumien päällekkäisyyttä. Sivulla voisi olla myös yrityshakemisto paikallisista yrityksistä.

Jääskeläinen kertoo, että Pusulasta löytyy jos jonkinmoista tapahtumaa.

–Yhdistysten järjestämät tapahtumat koetaan tärkeiksi ja niihin osallistutaan mielellään. Töllin myllyllä pidetään kesäisin Sirkusfestivaali Pusu, jossa nähdään kansainvälisiäkin sirkustaiteilijoita. Lisäksi Pusulassa järjestetään mm. juhannusjuhlat uimarannalla, Lions clubin kesäjuhla ja Töllin myllyn markkinat. Pusulasta löytyy myös kaksi museota.

Kyselyn pohjalta selvisi myös se, ettei vuoden 2013 kuntaliitos hierrä enää, vaan pusulalaiset kokevat itsensä nykyään lohjalaisiksi.

–Tämä on todella hieno asia, Jääskeläinen sanoo.

Kehitysideat toteutukseen

Jääskeläinen kertoo, että kyselyn tuloksia käsitellään nyt ja katsotaan, miten niiden kanssa edetään.

–Katsomme, miten kehittämisideoita lähdetään viemään eteenpäin ja otamme yhteyttä kaupungin suuntaan.

Tulosten pohjalta tehdään myös Pusulan kyläsuunnitelma, johon kirjataan kehittämistavoitteita. Suunnitelman on tarkoitus valmistua toukokuussa.

Pusulan kirkonkylällä ei ole omaa kyläyhdistystä, joten asioita vievät eteenpäin aluetoimikunta ja kyselyn toteuttamista varten kasattu kyläryhmä. Jotta kyselyn pohjalta heränneitä kehitysideoita voidaan lähteä toteuttamaan, tarvitaan kuitenkin taustaorganisaatio, joka sen tekee.

–Tässä meillä on iso kysymys, mitä teemme. Viime syksynä perustettiin Hyönölän kyläyhdistys. Selvitämme, jos voisimme päästä siihen mukaan jaoksena. Se olisi kevyempi vaihtoehto kuin oman kyläyhdistyksen perustaminen. Hyönölä on ihan tässä vieressä, joten yksi kyläyhdistys voisi olla tehokkaampikin ratkaisu kuin kaksi eri yhdistystä. Toinen mahdollisuus on edistää asioita Pusula-seuran kautta, Jääskeläinen kertoo.

Oli väylä mikä tahansa, kehittämistahto on kova.

–Vaikka ajat ovat vaikeat, ihmiset näkevät tulevaisuuden myönteisenä ja heillä on tarve olla ja tehdä yhdessä.

Huoliakin silti on.

–Suurin pelko on se, että palveluja karsitaan. Miten sote-uudistus vaikuttaa terveyskeskuksemme tulevaisuuteen? Pusulassa on paljon ihmisiä, joilla ei ole autoa, joten terveyskeskuksen olemassa olo on tärkeää. Terveyskeskusta voisi kehittää ennaltaehkäisevään suuntaan, sillä ennaltaehkäisy jää kuntien tehtäväksi sote-uudistuksen jälkeenkin, Jääskeläinen sanoo.

Ikkalan koulu keikkuu lakkautusuhan partaalla vähän väliä, mutta Pusulan koulussa oppilaita riittää.

–Ikkalan osalta tilanne on auki, mutta Pusulan koulu on turvassa. Jos Ikkalan koulu lopetetaan, se on totta kai ikkalalaisille harmillinen asia, mutta jos katsotaan isompaa kokonaisuutta, ikkalalaisten siirtyminen Pusulaan turvaa Pusulan koulun tulevaisuutta, Jääskeläinen pohtii.

Myös joukkoliikenteeseen kaivataan kipeästi kohennusta niin kuin muuallakin Lohjalla.

Ovatko kylät taakka vai rikkaus?

Ainakin Pusulan kyläkyselyn pohjalta voi päätellä, että kylissä viihdytään. Jääskeläinen toteaa, että Lohjan kaupungin suhtautuminen kyliin on ollut kuitenkin hieman heiluvaa.

–Nähdäänkö kylät taakkana vai rikkautena? Voisivatko kylät olla avain Lohjan tulevaisuuteen? Pusula on niin iso osa nykyistä Lohjaa, että sitä kannattaa kehittää. Näen, että se olisi Lohjan etu, Jääskeläinen sanoo.

Toimivien palvelujen lisäksi myös mielikuvilla on vaikutusta.

–Meidän pitäisi saada näytettyä myös ulospäin, millainen paikka tämä on. Pusula on hyvä paikka asua. Yhteisöllisyys ja se, että kaikki on lähellä, ovat kasvun ydin. Kylän ydintä rakentaa myös se, että ihmiset auttavat toisiaan.

Myönteinen kuva voi nostaa kylän suosiota huomattavasti. Esimerkiksi Salon Mathildedal tunnetaan ympäri Suomea. Lohja kylineen on sen sijaan monelle tuntematon.

–Tämä on koko Lohjan ongelma. Kunpa saisimme paikallisuutta ja alueen omaleimaisuutta tuotua enemmän esille. Lohjalla on paljon vanhoja, upeita kyliä, Jääskeläinen tiivistää.

SMS