Luonnonperintösäätiö osti ja suojeli puolentoista hehtaarin laajuisen Kynnepään metsäkiinteistön Lohjan Askolan kylästä. Kynnepään lehto sijaitsee hemiboreaalisella vyöhykkeellä Lohjansaarella, jonka viljavilla mailla on jäljellä vielä runsaasti lehtokuvioita. Kuuluisa Paavolan tammi sijaitsee puolentoista kilometrin päässä etelän suuntaan ja Karkalin luonnonpuisto viiden kilometrin päässä salmen takana.

Kynnepään metsän kävi ennen ostopäätöstä tarkastamassa säätiön hallituksen varapuheenjohtaja, agronomi Mikko Hovila, joka totesi alueen poikkeuksellisen monimuotoiseksi lehdoksi.

–Kynnepää edustaa harvinaisen ihastuttavaa metsäympäristöä Suomen oloissa. On kyse eräänlaisesta kotoisesta monimuotoisuuden hotspot-alueesta. Yleensä säätiö pyrkii hankkimaan suurempia kokonaisuuksia, mutta kaikkein monimuotoisimpana metsäelinympäristöinä lehdot ovat poikkeus. Siksi Kynnepää päätettiin hankkia ja suojella, Hovila iloitsee.

Järeitä tammia ja komeita saarnia

Kynnepään metsän pääosa on tuoretta ja kuivaa lehtoa, suurimmaksi osaksi ilmeisen runsasravinteista. Ylispuustona kasvaa jaloja lehtipuita. Alikasvos on paikoin niin tiheää, että kenttäkerros lähes puuttuu. Kaksijakoinen rakenne saattaa olla seurausta jossain vaiheessa loppuneesta metsälaidunnuksesta. Myyjän mukaan alueella ei ole tehty metsänhoitotoimenpiteitä ainakaan 40 vuoteen.

Alueelta löytyy järeitä tammia ja vaahteroita, komeita pähkinäpensaita sekä runkomaisia saarnia. Muutama järeä koivu ja suuret kuuset täydentävät puulajikirjoa. Lahopuuta alueella on ehkä viidestä kymmeneen kuutiota hehtaarilla. Kynnepään lehtopensaita ovat lehtokuusama, taikinamarja ja herukka. Kenttäkerroksessa kasvaa kieloa, sinivuokkoa ja mustakonnanmarjaa.

–Kesällä löysin niityn laidalta yksittäisen lehtoneidonvaipan, valoisille lehdoille tyypillisen kämmekkäkasvin. Omenapuu, mahonia ja keltamoesiintymä kertovat aikoinaan paikalla olleesta talosta, josta ei ole enää mitään jäljellä. Kynnepään ohi kulkevan tien varrella kasvaa tummatulikukkaa, joka sekin on vanhan asutuksen ilmentäjälaji, Hovila kertoo.

Suojelualueelle nimi jalavasta

Suojelualueen nimi viittaa kynäjalavan kansanomaiseen nimitykseen. Tarkastuskäynnillä Hovila määritti Kynnepään alueen jalavat tietyin varauksin vuorijalaviksi. Vanha kansa on kuitenkin saattanut nimittää jalavaa ”kynneppääksi” lajista riippumatta.

Kynnepään lehto jatkuu myös kiinteistön rajojen itäpuolella vajaan hehtaarin alalla. Tämä lehtokokonaisuus muodostaa selkeästi jalopuumetsikön, joka kuuluu luonnonsuojelulaissa mainittuihin suojeltuihin luontotyyppeihin. Jatkossa selvitetään, miten koko alueen säilyminen saadaan parhaiten turvattua.

Näkymiä Kynnepään lehdosta. (Kuva: Mikko Hovila)