Länsi-Uudenmaan musiikkiopistossa vietetään tänä vuotta juhlavuotta, sillä opisto täyttää 50 vuotta.

–Juhlimme läpi vuoden koronasta huolimatta, mutta aika näyttää, kuinka paljon tapahtumia pystymme järjestämään. Haaveissa on järjestää niitä maaliskuusta eteenpäin ja viettää juhlaviikko marraskuussa. Se huipentuu 13.11. järjestettävään pääjuhlaan, kertoo Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston viulunsoiton ja yhteissoiton lehtori Tuomas Törmi.

Juhlavuoden ohjelmaan on suunniteltu monenlaista. Pitkin kevättä järjestetään mm. rentoja soittajaisia, joissa opiston oppilaat pääsevät harjoittelemaan esiintymistä. Kerran kuussa pidetään myös juhlasoittajaiset. Lisäksi luvassa on mm. huilujen kevätkatselmus 18.3. klo 19.00 Mäenpää-salissa, kamarimusiikkikonsertti 30.3. klo 19.00 Nummelan seurakuntakeskuksessa, soitinesittelykonsertti 10.4. klo 11.00 Laurentius-salissa ja vaskisoittajien matinea Mäenpää-salissa 12.4. klo 19.00. Siinä vain muutama esimerkki juhlavuoden ohjelmasta, joka jatkuu marraskuulle saakka. Koronarajoitukset saattavat siirtää tapahtumia tai muuttaa toteutustavan nettiin striimattavaksi etäkonserteiksi.

Juhlavuosi sisältää myös opiston oppilaille suunnatun sävellyskatsauksen ja juhlafanfaarikilpailun. Paras sävellys ja juhlafanfaari esitetään pääjuhlassa.

Orkesteriharjoituksissa. Lohjan kaupunginorkesterin kanssa tehtävän yhteistyön ansiosta musiikkiopistolle löytyy opettamaan harvinaisempienkin soittimien, kuten oboen, klarinetin ja fagotin taitajia. (Kuva: Julius Akiola)

Monipuolinen musiikkiopisto

Vuonna 1971 perustettu Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto antaa taiteen perusopetusta laajan oppimäärän mukaan. 50 vuotta sitten lähdettiin liikkeelle pienellä oppilasmäärällä vaatimattomissa tiloissa, mutta toiminta on kehittynyt koko ajan. Tänä päivänä oppilaita on noin 850 ja henkilökuntaa noin 60 henkeä.

–Tämä on iso, kaupungin omistama musiikkiopisto. Lisäksi Vihti ostaa meiltä opetusta, joten toimipisteet löytyvät Nummelasta ja Vihdin kirkonkylältäkin, kertoo rehtori Hanna Repo-Nikkanen.

–Opetustarjontamme on laaja. Sen perustana ovat musiikkileikkikoulut, joita toteutetaan sekä useissa päiväkodeissa että omissa toimipisteissämme. Musiikkileikkikouluun otamme uusia oppilaita tälläkin hetkellä. Lisäksi on perus- eli instrumenttiopetusta. Suurin osa meillä opiskelevista on lapsia ja nuoria, mutta joukossa on myös aikuisia. Monet heistä opiskelevat laulua, Repo-Nikkanen kertoo.

Musiikkiopistossa voi opiskella hyvin laajasti erilaisten soittimien soittamista. Valikoimasta löytyvät kaikki orkesterisoittimet sekä niiden lisäksi vielä mm. piano, kitara, harmonikka, urut, cembalo, harppu ja kantele. Repo-Nikkanen muistuttaa, että vaikka musiikkiopiston perusta on vahvasti klassisessa eli länsimaisessa taidemusiikissa, on tarjolla muutakin.

–Kansanmusiikkia, jazzia, poppia. Meillä opetetaan siis myös rytmimusiikkia, johon kuuluu

rumpujen, sähkökitaran ja -basson, sekä pop/jazz-laulun opetusta ja bänditoimintaa.

Opetus koostuu soitto- tai laulutunneista, musiikin hahmotusaineista eli teoriasta, kuten ennen sanottiin, sekä yhteismusisoinnista. Erikseen löytyy myös avoin osasto, jossa opiskelu on vapaampaa, mutta kalliimpaa, koska sitä varten musiikkiopisto ei saa valtionosuuksia. Vaikka kotiläksyjä riittää ja pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä vaaditaan ja samalla myös opitaan, musiikin harrastamisen tulee olla ennen kaikkea mukavaa.

–Tavoitteenamme on kasvattaa elinikäisiä musiikin rakastajia, joilla musiikki on aina osa elämää, Repo-Nikkanen sanoo.

Hän toteaa, että harrastajien lisäksi pieni osa musiikkiopiston oppilaista hakeutuu myöhemmin musiikillisiin ammattiopintoihin.

–Täältä saa valmiuksia sinnekin, sillä opetuksemme on hyvää ja korkeatasoista, Repo-Nikkanen sanoo.

Suomalainen musiikkioppilaitosjärjestelmän tavoitteena on, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus laadukkaaseen musiikin opetukseen lähellä kotipaikkaansa. (Kuva: Julius Akiola)

Laadukasta musiikin opetusta kaikille lapsille

Musiikkiopistotoiminnan taustalla vaikuttaa valtakunnallinen tavoite.

–Suomalainen musiikkioppilaitosjärjestelmä on maailman kuulu. Sen tavoitteena on, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus laadukkaaseen musiikin opetukseen lähellä kotipaikkaansa. Suomessa tässä on onnistuttu erinomaisesti ja siksi meillä on niin paljon musiikkiopistoja, Repo-Nikkanen avaa.

Välimatkaa oppilaan kodin ja musiikkiopiston välille muodostuu silti suurissa kunnissa. Repo-Nikkanen kertoo, että asiaa pyritään paikkaamaan sijoittamalla harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen.

–Musiikkiopistokin on mukana tässä pilotissa.

Musiikkileikkikouluihin voi vain ilmoittautua, mutta muuhun opetukseen on perinteisesti haettu valintakokeen kautta. Viime keväänä kokeiltiin kuitenkin vaihtoehtoa, josta valintakoe puuttuu ja oppilaat otetaan sisään ilmoittautumisjärjestyksessä.

–Se systeemi osoittautui ihan kohtuulliseksi, mutta se on vielä työn alla, millainen hakusysteemi tänä keväänä on, Repo-Nikkanen sanoo.

Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston rehtori Hanna Repo-Nikkanen.

Musiikkitarjontaa kaikille

Repo-Nikkanen ja Törmi näkevät, että musiikkiopistolla on vahva merkitys niin kulttuuritarjonnan kuin musiikillisten harrastusmahdollisuuksienkin luojana. Musiikkiopistosta hyötyvät toki sen oppilaat, mutta myös muut paikkakuntalaiset.

–Musiikkiopisto on Lohjalla musiikkikulttuurin keskus, joka tuottaa opetuksen lisäksi paljon muuta kulttuuritarjontaa. Meillä on vuodessa toista sataa tilaisuutta ja konserttia ja melkein kaikki näistä ovat ilmaisia. Lisäksi meiltä kysytään jatkuvasti esiintyjiä yksityisiin juhliin ja neuvoa musiikkiin liittyviin asioihin, kuten esimerkiksi pianon virittämiseen, Repo-Nikkanen kertoo.

–Se, että täällä toimii musiikillinen taideoppilaitos, on tärkeää koko tälle alueelle, niin harrastajille kuin kuulijoille, hän tiivistää.

–Musiikkiopiston olemassa olo on Lohjalle myös imagokysymys, kun Lohjaa mainostetaan kaupunkina, jossa on monipuoliset harrastusmahdollisuudet, lisää Törmi.

Musiikki tuottaa myös hyvinvointia.

–Olen tavattoman iloinen siitä, että nyky-yhteiskunnassa tunnustetaan myös taiteen ja kulttuurin merkitys ihmisen terveydelle, Repo-Nikkanen iloitsee.

Yhteistyötä Lohjan kaupunginorkesterin kanssa

Musiikkiopiston yhteistyö Lohjan kaupunginorkesterin kanssa on vahvaa. Osa musiikkiopiston opettajista esimerkiksi toimii opistossa tuntiopettajina, mutta heidän päätyönsä on kaupunginorkesterissa. Orkesterista löytyy mm. oboen, käyrätorven, fagotin, trumpetin ja klarinetin taitajia. Repo-Nikkanen muistuttaa, että ilman kaupunginorkesteria musiikkiopiston olisi hankala löytää harvinaisempien soittimien osaajia opettamaan.

–On äärimmäisen tärkeää, että meillä on kaupunginorkesteri. Teemme jatkuvaa yhteistyötä myös konserttitoiminnassa. Oppilaan oppimisen näkökulmasta on hienoa, että he pääsevät soittamaan kaupunginorkesterin kanssa.

Musiikkiopisto ja kaupunginorkesteri tuovat klassisen musiikin lähelle ihmistä.

–Kaikilla on mahdollisuus kuulla esimerkiksi Sibeliuksen sinfonioita samassa talossa. Taidemusiikki on tuotu todella lähelle, jos ihminen vain haluaa kuulla sitä. Musiikki on äärimmäisen rikas maailma, jossa on eri genrejä. On hienoa, että Lohjalla näitä genrejä on mahdollisuus kuulla niin monipuolisesti. Elävä musiikki puhuttelee eri tavalla kuin levyltä kuultu, sanoo musiikkiopiston apulaisrehtori Janne Haapanen.

SMS