Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston 50-vuotisjuhlakonsertti pidettiin viime lauantaina Laurentius-salissa. Ohjelmassa oli niin soolo- ja kamarimusiikkiesityksiä kuin orkesterien ja kuorojenkin esityksiä. Konsertti onnistui musiikkiopiston apulaisrehtori Janne Haapasen mielestä oikein hyvin.

–Konsertin tunnelma oli juhlallinen ja lämminhenkinen ja oppilaat onnistuivat esityksissään erittäin hyvin. Yleisöpalautteen mukaan konsertissa ei ollut mitään liikaa, vaikka sillä olikin runsaasti pituutta, Haapanen iloitsee.

Juhlittavaa Länsi-Uudenmaan musiikkiopistossa riittääkin, sillä se on merkittävä alueellinen musiikkiharrastuksen tarjoaja, josta moni on jatkanut edelleen musiikkialan ammattiopintoihin.

Näin 50-vuotispäivän kunniaksi vilkaistaan hieman historiaakin. Ennen musiikkiopistoa oli musiikkikoulu, joka perustettiin vuonna 1960. Musiikkiopisto perustettiin vuonna 1971. Helge Virtanen oli merkittävässä roolissa sekä koulun että opiston perustamisessa.

–Hänen, muutaman muun ja hämäläisen tahtoni avulla sain asioita eteenpäin. Helge oli silloin työväenopiston rehtori. Kulttuuri- ja yhteisötietoisena hän oli tukenani musiikkiopiston perustamisessa, kertoo Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston rehtorina vuosina 1971–2007 toiminut Jorma Mäenpää.

Kun musiikkiopisto aloitti toimintansa opiskelijoita oli 58. Vuonna 2007, kun Mäenpää jäi eläkkeelle, opiskelijoita oli yli 1 000. Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto on ollut ja on tasokas ja arvostettu musiikkiopisto. Helsingin läheisyys on auttanut asiassa, sillä sieltä harvinaisempienkin soittimien taitajien on ollut helppo tulla Lohjalle opettamaan.

–Onnistuin hankkimaan meille valtakunnan parhaita opettajia. He olivat osaavia ja sitoutuneita. Se on menestyksemme suurin salaisuus, Mäenpää sanoo.

–Se yhteisöllisyys, joka tänne on saatu luotua, on todella merkityksellinen, hän jatkaa.

–Jorma on luonut meille hienon pohjan, viulun ja yhteissoiton lehtoriTuomas Törmi tiivistää.

Musiikkiopiston nykyinen johto kokee, että opiston toimintaa arvostetaan ja moni paikallispoliitikko näkee sen merkityksen. Aina asia ei ole ollut yhtä hyvin.

–Lohjalaisia poliitikkoja piti painostaa, muuten ei tapahtunut mitään. Asioita on joutunut tuomaan esille uudelleen ja uudelleen, Mäenpää toteaa.

Tasokas musiikkiopisto

Suomi on täynnä musiikkiopistoja.

–Suomi on maailmanlaajuisesti poikkeus, sillä täällä kaikilla lapsilla on asuinalueesta riippumatta mahdollisuus harrastaa musiikkia tasokkaasti, toteaa Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston rehtori Hanna Repo-Nikkanen.

Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto erottuu silti joukosta parissakin asiassa.

–Lohjan kokoisessa kaupungissa on harvoin tämän kokoista ja tasoista musiikkiopistoa, toteaaHaapanen.

–Lohjalla on myös panostettu etenkin musiikkiopiston ja kaupunginorkesterin yhteistyöhön. Vain muutamassa muussa kaupungissa on näin. Meillä on poikkeuksellisen laaja soitinvalikoima, joten on mahdollisuus tehdä monipuolisia konsertteja, Repo-Nikkanen kertoo.

Länsi-Uudenmaan musiikkiopistolla on hyvät tilat niin harjoituksia kuin konserttitoimintaakin varten.

–Kaupungin pääsali on harvoin opiston käytössä, mutta Lohjalla näin on.

Jorma Mäenpää (vas), Janne Haapanen, Tuomas Törmi ja Hanna Repo-Nikkanen kertoivat Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston historiasta ja kuulumisista.

Hyvällä pöhinällä kohti tulevaa

Länsi-Uudenmaan musiikkiopistolle kuuluu hyvää.

–Meillä on valtavan kova pöhinä opistolla ja yhteistyö Lohjan kaupunginorkesterin kanssa on parempaa kuin koskaan aiemmin. Yhteistyötä tehdään myös esimerkki Lohjan Yhteislyseon lukion kanssa. Yhteistyö motivoi niin oppilaita kuin henkilökuntaakin, kun aina ei tarvitse istua vain soittotunnilla, Törmi iloitsee.

Oppilaita on tällä hetkellä vajaa 900. Määrä on pudonnut huippuvuosista sekä kaupungin säästötoimien että koronan vuoksi. Repo-Nikkanen näkee musiikkiopiston tulevaisuuden kuitenkin todella myönteisenä.

–Meillä on sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta, joka haluaa tehdä yhdessä asioita oppilaiden parhaaksi. Tehtävämme on säilyttää länsimaisen musiikin traditiota, mutta samalla myös kehittää musiikkielämää ja ottaa käyttöön uusia genrejä niin, että musiikin tekeminen olisi monipuolista ja mielekästä monenlaisille oppilaille. Pitää pystyä kehittymään, eikä jäädä Mozartin aikaan, jotta nykyajankin lapset ja nuoret saavat heille hyvää opetusta.

Osa musiikkiopiston oppilaista päätyy ammattimuusikoiksi. Repo-Nikkanen muistuttaa, että opiston päätavoite ei kuitenkaan ole tuottaa tulevia ammattilaisia.

–Olemme todella ylpeitä niistä, jotka päätyvät musiikin ammattiopintoihin. Päätavoitteemme on kuitenkin tarjota laadukas ja hyvä paikka musiikin harrastamiseen. Olemme toki onnellisia, jos lisätuotteena syntyy vielä ammattilaisia.

Ammattiopinnoille opisto tarjoaa hyvän pohjan, vaikkei se toiminnan perimmäinen tarkoitus olekaan.

–Opetus on sellaisella tasolla, että pystymme tarjoamaan väylän myös jatko-opintoihin, Törmi toteaa.

Hän on itse hyvä esimerkki.

–Aloitin täällä oppilaana vuonna 1977. Tämä on ollut aina hieno työpaikka ja tarjonnut paljon mahdollisuuksia.

SMS

Kommentoi kirjoitusta