Maailmanlaajuinen koronakriisi teki viime vuodesta poikkeuksellisen monelle taholle, niin myös Länsi-Uudenmaan Säästöpankille. Pankin 150. toimintavuoden juhlallisuudet vaihtuivat toiminnan ja asiakaspalvelun turvaamiseen. Alkuun näkymät olivat hurjat, mutta jälkeenpäin katsottuna moni pankin asiakas selvisi koronakeväästä huomattavasti odotettua paremmin.

–Kevät oli rankka, kun tilanne paheni melkein yhdessä yössä ja lyhennysvapaarumba alkoi. Saimme kuitenkin myönnettyä lyhennysvapaat hyvin ja tuotua rauhaa asiakkaille. Kesällä tilanne rauhoittui entisestään ja saimme säästäjiä ja sijoittajiakin takaisin. Keväällä hätä oli suuri, mutta enää ei näytä siltä, että tässä olisi mitään suurempaa rysähdystä tulossa, kertoo liiketoimintajohtaja Helena Ståhlberg.

– Maailman talous oli epävakaassa tilassa ja pörssikurssit menivät edestakaisin, ensin poikkeuksellisen alas, minkä jälkeen tapahtui nopea toipuminen. Lyhennysvapaita myönnettiin poikkeuksellisen paljon, mutta lukujen valossa asiakkaat kärsivät vain vähän, toteaa myös toukokuussa pankin toimitusjohtajana aloittanut Samu Rouhe.

Pankkipalvelujen digitalisoituminen ei ole uusi asia, mutta koronatilanne vauhditti sitä entisestään.

–Digitaalisten palvelujen käyttö on lisääntynyt. 97% aktiivisista asiakkaistamme hoitaa pankkiasioitaan verkossa tai mobiilissa ja 91%:lla on käytössään maksukortti, kertoo Rouhe.

Myös verkkoneuvotteluna käytyjen tapaamisten määrä moninkertaistui viime vuoden aikana. Lisäksi vuoden aikana käyttöön saatu sähköinen allekirjoitus monipuolistaa ajasta ja paikasta riippumatonta asiointia, kun asiakas voi allekirjoittaa monet sopimukset sähköisesti.

Rouhe on tyytyväinen siihen, että poikkeusvuoden tuomista muutoksista huolimatta pankin asiakastyytyväisyys pysyi hyvällä tasolla.

Kasvu lähes tavoitteiden mukaista

Pankin liiketoiminta ja sen kasvu kehittyivät lähes tavoitteiden mukaisesti. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes 32 500. Pankin asiakaskunnasta pääosa on henkilöasiakkaita ja pienyrityksiä. Laajan palvelukokonaisuuden omaavien asiakkaiden määrä lisääntyi, kun puolestaan suppeat palvelut omaavien asiakkaiden määrä laski, kertoo Ståhlberg.

Taloudellisesti pankki selvisi haasteellisesta koronavuodesta hyvin; pankin liikevoitto toteutui hieman edellisvuotta suurempana, sen ollessa 3,8 M€ (3,6 M€). Edellisvuotta parempi tulostaso perustui korkokatteen ja palkkiotuottojen kasvuun. Arvopaperikaupan nettotuotot sen sijaan pienenivät merkittävästi edellisvuodesta sijoitusmarkkinoiden epävakaudesta johtuen.

Edelleen vallitsevan negatiivisen korkotason johdosta toteutettiin säästötalletustilien hyvityskoron lasku. Myös sijoitustalletusten hyvityskorkotaso aleni talletusten uusimisen yhteydessä.

Pankin vakavaraisuussuhde jatkoi vahvistumiseen ja oli vuoden lopussa 22,46 %, jossa on nousua vuodentakaiseen 1,06 prosenttiyksikköä.

Korkokate ja palkkiotuotot

Pankin korkokatteeksi muodostui 9,0 M€ (8,7 M€). Korkokate kasvoi 3,6 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Nettopalkkiotuotot olivat 7,3 M€ (6,4 M€). Palkkiotuottoja kasvattivat erityisesti liiketoiminnan kasvu, henkilöasiakkaiden etuasiakasmallin päivitys sekä palveluhinnastoon tehdyt palkkiomuutokset.

Luotonanto

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 695 M€ (678 M€). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 544 M€ (529 M€) sekä pankin välittämät Sp-Kiinnitysluottopankin luotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 151 M€ (149 M€).

Talletukset

Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui asiakkaiden talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 568 M€ (567 M€). Talletukset lisääntyivät vuoden aikana 1,4 M€ eli 0,3 prosenttia.

Talletusten siirtyminen sijoittamistileiltä käyttely- ja säästämistileille jatkui vuoden aikana alhaisesta markkinakorkotasosta ja pankin lokakuussa toteuttamasta talletustilien korkohyvitysmuutoksesta johtuen.

Yritysasiakasliiketoiminta

–Yritysasiakasliiketoiminnassa kasvu oli erityisen suurta. Yritysasiakkuuksien määrä ja yritysluottokanta kasvoivat pankin koko toimialueella. Koronakriisin vaikutus yritysten käyttöpääomaluottojen tarpeeseen näkyi Finnveran takaamien luottojen sekä euro- että kappalemäärien merkittävänä kasvuna. Kumppanuustuotteiden, kuten Fundun joukkorahoituksen ja Lähirahoituksen laskurahoituksen ansiosta pystyimme tarjoamaan yritysasiakkaillemme entistä monipuolisemmat palvelu- ja rahoitusratkaisut. Yritysten vakuutusasioissa paikallisina yhteistyökumppaneina toimivat LähiTapiola Etelä ja Uusimaa, kertoo yritysasiakkuuspäällikkö Tuomas Nieminen.

–Yritysasiakkaiden asiakastyytyväisyys pysyi hyvänä. Keskityimme paljon heidän neuvontaansa ja järjestimme esimerkiksi LähiTapiolan kanssa yhteisen webinaarin, Nieminen jatkaa.

Koronapandemialla vain vähäisiä vaikutuksia maksuviiveisiin

Viivästyneiksi maksuiksi katsotaan saatavat, jotka ovat olleet rästissä 1–3 kuukautta, samalla asiakas on jo ns. potentiaalinen ongelma-asiakas. Viivästyneiden saamisten määrä suhteessa luottokantaan väheni edellisestä vuodesta ja oli noin 0,7 % (1,0 %). Koronapandemialla ei vuoden 2020 aikana ollut merkittävää vaikutusta maksuviiveisiin, tämä johtui suurelta osin keväällä henkilö-, sekä yritysasiakkaille myönnetyistä lyhennysvapaista. Keskimääräinen lyhennysvapaan pituus oli 7 kuukautta. Merkittävää osaa vuoden 2020 lopussa erääntyneistä lyhennysvapaista ei enää ollut tarvetta jatkaa. Odotettavissa olevien luottotappioiden vähennyserä lainoista ja saamisista oli tilikauden lopussa 5,3 M€ (4,7 M€) eli 1,0 % (0,9 %) lainoista ja saamisista, Rouhe tarkentaa.

Pankin ja Sp-Kodin asuntovälitysliiketoiminnan välinen yhteistyö tiivistyi

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin asema toimialueensa kiinteistönvälitystoiminnassa vahvistui, kun pankki osti kesäkuussa Länsi-Uudenmaan Asuntovälitys Oy:n osakkeita siten, että pankin omistusosuus yhtiössä nousi 80 %:sta 100%:iin. Yhtiö kuuluu Sp-Koti -ketjuun ja harjoittaa kiinteistönvälitystä Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa. Lisäksi pankin toimialueella Kirkkonummella toimii itsenäinen Sp-Koti Kirkkonummi.

Asuntokauppa vilkastui voimakkaasta kevään notkahduksen jälkeen

Ensimmäinen puolivuotiskausi oli välitystoiminnalle haasteellinen. Uusien myyntikohteiden määrä laski huhtikuussa noin 40 % prosenttia ja toukokuussa noin 30 % verrattuna edellisen vuoden vastaaviin kuukausiin verrattuna. Koko vuoden tasolla myyntikohteiden määrä oli noin 20 % alhaisempi kuin vuonna 2019. Kesäkuussa vapauduttaessa koronarajoitteista asuntokauppa vilkastui selkeästi. Tähän vaikuttivat poikkeustilalain säännösten poistuminen ja palaaminen lähes normaaleihin toimintatapoihin. Lisäksi noin miljoonan suomalaisen ollessa huhti-toukokuussa etätöissä kotonaan moni halusi kunnostaa nykyistä kotiaan tai tehdä kodinvaihdon. Kysynnän elpyessä asuntokauppojen määrän kasvun esteeksi muodostuikin myyjien haluttomuus laittaa asuntonsa myyntiin.

Syksystä lähtien kauppa on käynyt vilkkaana. Sp-Koti Lohjan, Nummelan ja Karkkilan toimitusjohtaja Kari Pitkänen kertoo, että asiakkaiden ostokäyttäytyminen on muuttunut aiempaan verrattuna.

–Tämä on ollut asuntomarkkinoilla muutosten vuosi. Ostokäyttäytyminen on muuttunut siten, että isoja omakoti- ja rivitaloja sekä vapaa-ajan asuntoja ostetaan enemmän ja pieniä kaupunkiasuntoja vähemmän. Omakotitalokauppa kasvoi paikoin jopa 30–40 %.

Lohjalla ja Karkkilassa kasvu oli huomattavaa. Vihti sen sijaan tuotti pettymyksen.

–Lohjalla kasvu oli todella rajua. Asuntokauppa kokonaisuudessaan kasvoi 12% ja omakotitalokauppa 39%. Omakotitalokauppa painottui isoihin taloihin. Nyt haetaan taloja, joissa on työtilaa ja iso piha. Kauppa keskittyi isoihin, 2000-luvulla rakennettuihin taloihin. Pitkänen kertoo.

–Karkkilassa koko asuntokauppa kasvoi 17% ja omakotitalokauppa 39,5%. Vihdissä taas kokonaiskauppa laski 5% vastoin naapurikuntien tilannetta. Omakotitalokauppakin kasvoi vain 7%.

Vaikka talo olisi muuten hyvä, yksi asia voi muodostua kaupan esteeksi.

–Hyvät tietoliikenneyhteydet ovat olennainen asia asuntokaupassa, Pitkänen painottaa.

Hän sanoo, että kauppa on asuntokasvanut myös kylissä ja syrjäisemmillä seuduilla.

–Myyntiä on, mutta hyvät tietoliikenneyhteydet se vaatii. Talon tulee myös olla hyvässä kunnossa ja hinta–laatusuhteen kohdallaan.

Pitkänen toteaa, että tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta asuntokauppa näyttäisi pysyvän hyvällä tasolla jatkossakin.

–Pääpaino pysynee isoissa rivitaloissa ja omakotitaloissa sekä vapaa-ajan asunnoissa. Etätyön myötä asunnon sijainnilla ei ole enää niin suurta merkitystä kuin ennen.

Hintataso on pysynyt pitkään samanlaisena, eikä siihen ole nytkään näkyvissä suurempia muutoksia.

–Vain vapaa-ajan asuntojen hinnat ovat nousseet huomattavammin. Nyt haetaan isompia ja kalliimpia vapaa-ajan asuntoja, jotka ovat enemmänkin kakkoskoteja kuin mökkejä, toteaa Pitkänen.

SMS