Lohjan kaupungin valtuusto käsitteli kokouksessaan 14.11. mm. Anttilan ja Tytyrin koulukorttelin ja Laurentiustalon asemakaavaa sekä ensi vuoden veroprosentteja. Valtuusto hyväksyi Laurentiustalon asemakaavan muutosehdotuksen. Yksimielinen päätös ei kuitenkaan ollut, ja Meidän Lohjan valtuutettu Jan Tallqvist esitti asian palauttamista valmisteluun.

Edellisessä valtuuston kokouksessa päätimme siirtyä Laurentiustalon toteutusvaiheeseen. Minä esitin silloin, että asia jätettäisiin pöydälle, koska liian moni asia oli silloin auki/epäselvä mm. kaavoitus. Nyt, kun rakennushanke on käytännössä tilattu, olemme päättämässä alueen kaavasta. On pakko kysyä, meneekö tämä päätösprosessi nyt ihan oikeassa järjestyksessä kaikkien mielestä. Ensin tilataan rakennushanke ja sitten vasta päätetään kyseisen alueen kaavasta, Tallqvist ihmetteli.

–Asemakaavassa on useampia kyseenalaisia asioita. Kaavan alkuperäisissä tavoitteissa, jotka vetovoimalautakunta ja valtuustokin on käsitellyt, on sanottu näin: Jatkosuunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että uudisrakennuksen muoto, rakenneratkaisut ja materiaalit ovat sellaisia, että ns. riskirakenteita ei synny. Onko mielestänne näin nyt tehty; tasakatto, kattoikkuna, lyhyet räystäät. Lisäksi liikenne ja pysäköintijärjestelyt tulee järjestää koko alueen tarpeiden mukaan ja niiden tulee perustua erilliseen liikenne- ja pysäköintisuunnitelmaan. Suunnitelmaa ei ole mukana valtuuston materiaaleissa. Lisäksi koulujen välinen yhdyskäytävä muodostaa esteen pelastuslaitoksen ajoneuvojen pääsylle koulun ympäri, Tallqvist sanoi.

Perussuomalaisten valtuutettu Riikka Slunga-Poutsalon kannatti Tallqvistin vastaesitystä.

–Vedin edellisellä valtuustokaudella työryhmää, joka suunnitteli Laurentiuskoulun aluetta ja kaavaa. Työryhmässä käytiin paljon keskustelua alueen liikenteestä ja sen turvallisuudesta ja pysäköinnistä. Se oli yksi asia, jota haluttiin huolella suunnitella. On surullista nähdä, että näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Toinen syy, miksi kannatan Tallqvistin esitystä, on valtuuston arvovalta. Olemme aina puhuneet riskirakenteista ja räystäistä ja hyvästä valmistelusta. Emme me voi hyväksyä sitä, että kävelemme omien päätöstemme yli ja annamme tapahtua asioita, kun ne eivät ole menneet kuitenkaan ihan oikein, Slunga-Poutsalo perusteli.

Tallqvistin vastaesitys hävisi äänestyksessä äänin 39 – 12.

 

Valtuusto vahvisti veroprosentit

Kaupunginvaltuusto päätti vahvistaa varainhoitovuoden 2019 Lohjan kaupungin tuloveroprosentiksi 20.50. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi tuli 1,03%, vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 0,45%, muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 1,05% ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi 4,5%.

Keskustelua herätti etenkin rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti. Kaupunginhallituksen pohjaesityksessä esitettiin, että se olisi 6,0%. Asiassa tehtiin kaksi vastaesitystä. Kokoomuksen valtuutettu Pekka Luoma esitti omasta ja valtuustoryhmänsä puolesta, että rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti olisi 4,5%. Sosiaalidemokraattien valtuutettu Jarmo Aho ja vasemmistoliiton valtuutettu Matti Pajuoja kannattivat vastaesitystä.

–Tässä esitetään, että prosentti nostettaisiin tappiin eli kuuteen. Kaupungille on haitaksi, että meillä on tontteja, joissa on täysi kunnallistekniikka, mutta ne eivät ole käytössä. Tällaisia yksityisiä tontteja meillä on vajaa 500, mutta kaupungilla yli 200. Rahaa tarvitaan ja tämä on yksi kohta, josta sitä voisi helposti saada. Ryhmiltä olen asiaa kysynyt ja suurin osa oli mieltä, että hyvä prosentti olisi 4,5, Luoma sanoi.

Valtuutettu Hannele Maittila puolestaan esitti keskustan varavaltuutettu Lotta Paakkunaisen kannattamana, että rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti pysyisi ennallaan 3 prosentissa.

–Kaupunginhallituksen puheenjohtajan lausuntojen mukaan nostolla halutaan vauhdittaa rakentamista, kun se nyt on saatu käyntiin, ja vaikuttaa esimerkiksi työllisyyteen ja paikkakunnalle muuttoon. Eipä taida vauhdittua tällä pelillä. Kun kaupungin oma tonttikauppa ei käy, on todella vaikea uskoa, että kun mennään yksityisten nurkkiin ja nostetaan veroa, niin yksityiset rupeaisivat rakentamaan tai myymään pakon edessä, Maittila totesi.

Vihreiden valtuutettu Laura Skaffari oli 6%:n kannalla.

–Kaupungin rahat ovat todella tiukalla ja taloutta pitäisi tasapainottaa. Ei ole helppo tehtävä päättää kohteita, joista haetaan säästöjä tai lisää tuloja. Nyt herää kysymys, jos tätä veroa ei koroteta lainkaan, mistä löytyy se 200 000, joka siinä menetetään, koska nyt se on sinne budjetoitu. Jos mennään 4,5 prosentilla, meillä on edelleen 100 000 euron ”käppi” siihen nähden, paljonko alijäämäiseksi budjetti tulee jäämään. Monesti viitataan siihen, että 100 000 tai 200 000 on kaupungin budjetin tasolla pieni raha. Se pitää paikkansa, kun katsotaan koko budjettia, mutta siinä kohtaa, kun puhutaan koulujen tai päiväkotien välineistöstä ja tarvikkeista, puhutaankin todella suuresta rahasta. Herää kysymys ei kai seuraavaksi ole vastassa se, että joudutaan kiristämään jostain peruspalvelusta tai jostain, joka kohdistuu lapsiin tai pienituloisiin, Skaffari sanoi.

SMS