Lohjan Liikuntakeskus Oy ja Lohjan Seudun Latu ovat rakentaneet Liessaareen uuden luontoliikuntakohteen, laavun. Ajatus laavusta sai alkunsa viime vuonna.

–Yksi Laavujen kierroksen osatapahtuma järjestettiin silloin Liessaaressa, ja olimme Veli Ryhäsen (Lohjan Seudun Latu) kanssa viemässä veneellä makkaroita Liessaaren kärkeen. Pohdimme silloin, että vanha laavu on huonossa paikassa jyrkän rinteen takana, mutta kärjessä olisi hieno paikka laavulle, kertoo Lohjan Liikuntakeskuksen liikuntapaikkapäällikkö Santtu Hägg.

Vanha laavu todella sijaitsee melkoisen jyrkän rinteen juurella, avolouhoksen kainalossa. Etenkin sadesäällä hyväjalkaisempikin kulkija saa olla tarkkana rinnettä laskeutuessaan.

–Vuosien varrella ihmisiltä on tullut toiveita, että sinne rakennettaisiin rappuset tai jotain, mutta nekin ovat sateella liukkaat, Hägg toteaa.

Liessaaren kärjestä sen sijaan löytyy todellakin komea, kallioinen ja monelle lohjalaiselle rakas paikka. Uusi laavu sijaitsee siis hieman kauempana kuin edellinen laavu, mutta on helpommin saavutettavissa. Liessaaren sillalta laavulle on kävelymatkaa noin kaksi kilometriä.

Seppo Tuovinen (vas), Risto Ahokas, Heikki Salminen ja Veli Ryhänen
laavua rakentamassa.


Tuumasta toimeen

Hägg kertoo, että laavuprojekti saatiin nyt toteutettua, kun Lohjan kaupungin kanssa päästiin asiasta yhteisymmärrykseen. Kaupunki maksoi laavun rakennustarvikkeet, mutta itse rakennustyö toteutettiin talkoovoimin.

–Lohjan Seudun Ladulta on ollut mukana joukko reippaita talkoolaisia. Valmiiksi veistetyt hirret tuotiin lautalla saareen, purettiin kuorma, tehtiin laavulle pohja ja alettiin pystyttää laavun runkoa, Hägg kertaa työn etenemistä.

Talkootyö on sujunut mallikkaasti.

–Erittäin hyvin on sujunut tällä sakilla. On älyttömän hienoa, että he tulevat säällä kuin säällä tekemään tällaisia yleishyödyllisiä hommia, joiden myötä saadaan kaikille uusi luontoliikuntapaikka, Hägg kiittää.

Hän kuvailee uutta laavua komeaksi, siistiksi ja jyhkeäksi.

–Tämä on huomattavasti suurempi kuin vanha laavu.

Laavun eteen tulee nuotiopaikka ja sisälle rakennetaan vielä penkit/makuulaverit, jotta sisälle voi istahtaa säältä suojaan tai vaikka yöpyä.

Vanhakaan laavu ei silti ole lähdössä minnekään, vaan se pysyy jatkossakin retkeilijöiden käytettävissä.

Hägg kertoo, että laavulle pääsyä haluttiin helpottaa, koska Liessaari on hieno kohde, jonne voi saapua sekä kävellen että veneellä. Toistaiseksi uudelle laavulle rantautuminen on kuitenkin haastavaa, sillä Isonselän tuulet ja aallot syleilevät saaren kärkeä ahkerasti, eikä laavun lähistöllä ole toistaiseksi laituria. Hägg kuitenkin uskoo ja toivoo, että sekin jossain vaiheessa saadaan. Myös nuotiopuut uupuvat toistaiseksi, sillä niitä on vaikea kuljettaa laavulle kapeaa polkua pitkin. Hägg vinkkaakin retkeilijöitä nappaamaan pari klapia matkaan omasta takaa, jotta saa makkarat paistettua. Lisäksi hänellä on tärkeä muistutus jokaiselle luonnossa liikkujalle.

–Pidetään paikat siisteinä. Kaiken, jonka jaksaa kantaa metsään, jaksaa kyllä kantaa sieltä poiskin.

–Nyt ei muuta kuin liikkumaan luontoon, kun on uusi, hyvä kohdekin, hän toivottaa.

SMS

Keijo Nurmi kuljetti laavun tarvikkeet lautallaan saareen.