Ennusteiden mukaan metropolialueen kasvu jatkuu. Alueelle keskittyy väestöä, työpaikkoja, tuotantoa, yritystoimipaikkojen liikevaihtoa ja tutkimus- ja kehitysmenoja sekä asuntorakentamista alueen väestöosuutta enemmän. Porvoon ja Lohjan kaupungit ovat toiminnallisesti kiinteä osa metropolialuetta, mutta ne eivät ole kuuluneet ministeriöiden asettamaan metropolipolitiikan neuvottelukuntaan. Kaupungit ovatkin päättäneet alkuvuodesta esittää yhdessä, että ne voisivat nimetä edustajansa uuteen metropolipolitiikan neuvottelukuntaan, jonka pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus on asettamassa vuoden 2020 aikana.

Johtava asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä on tehnyt Porvoon ja Lohjan kaupungeille tilastoanalyysiin nojaavan selvityksen Porvoon ja Lohjan kaupunkien toiminnallisesta suuntautumisesta, vuorovaikutuksesta ja yhteydestä metropolialueeseen. Selvitys sai alkunsa Lohjan ja Porvoon johdon havaitsemasta tarpeesta.

–Lohjalla ja Porvoossa on havahduttu siihen, että ne ovat neuvottelupöytien ulkopuolella. Sitä kautta syntyi tarve selvittää tilastoja, jotta kaupungeilla olisi kättä pidempää asioiden eteenpäin viemiseksi. Jo se on merkittävä päätös, että asioiden eteen on lähdetty tekemään jotain, seuraavaksi on muutoksen ja vaikuttamisen aika, Aro sanoo.

Nykyinen metropolialueen aluerajaus on keinotekoinen

Aro vertasi selvityksessään Porvoota ja Lohjaa yhdistäviä ja erottavia tekijöiden suhteesta

pääkaupunkiseutuun ja KUUMA-kuntiin. Kuntia tarkasteltiin mm. elinvoimaisuuden, aika- ja matkaetäisyyksien, työssäkäynnin, väestökehityksen ja liikenneväylien osalta. Selvityksensä pohjalta Aro päätyi toteamaan, että nykyinen metropolialueen aluerajaus on keinotekoinen.

–Porvoo on tunnuslukujen osalta vielä vahvemmin verrattavissa KUUMA-kuntiin, mutta myös Lohja ja Siuntio ovat vahvasti sitä, Aro toteaa.

Metropolikriteerit ja toiminnallinen suuntautuminen korostavat Porvoon ja Lohjan kaupunkien yhteyttä metropolialueeseen. Myös muuttovirtojen suuntautuminen ja muuttajien rakenne ovat Porvoossa ja Lohjalla yhdenmukaisia KUUMA-kuntien kanssa. Porvoo ja Lohja ovat kiinnittyneet pääkaupunkiseudun MAL-ratkaisuihin KUUMA-kuntien tavoin, mutta eivät kuitenkaan ole mukana 14 kunnan yhteisessä MAL-sopimusmenettelyssä.

–Uudellamaalla on paljon erilaisia yhteistyörakenteita. Esimerkiksi metropolialueen neuvottelukunta on tärkeä, koska siellä on edustaja joka kunnasta. On parempi olla mukana niissä pöydissä, joissa tulevaisuuden suunnitelmia tehdään, kuin niiden ulkopuolella, Aro tiivistää.

–Aluejaot ja neuvottelukunnat kuulostavat byrokraattisilta, mutta niissä tehdään koko aluetta koskevia strategisia päätöksiä. Esimerkiksi maankäyttöön, asumiseen ja liikkumiseen liittyvässä MAL-sopimukseen liittyvät päätökset koskevat myös Lohjaa ja Porvoota ja niissä liikkuvat isot rahat, hän avaa.

Läntinen Uusimaa on tipahtanut kasvutahdista

Porvoolla pyyhkii hyvin, mutta Lohja on muuttotappiokunta. Aro toteaa, että Lohja on tippunut siitä kasvusta, joka vallitsi vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Samoin on tosin käynyt kaikille muillekin läntisen Uudenmaan kunnille Kirkkonummea lukuun ottamatta. Idässä Porvoo kasvaa, mutta sielläkin pienten kuntien vetovoima on hiipunut. Lännessä hiipuminen näkyy kuitenkin voimakkaammin.

–Koko läntinen Uusimaa on menettänyt muuttovetovoimaansa selkeästi 2000-luvun alkuvuosikymmenestä. On mielenkiintoinen juttu, miksi näin on. Miksi kasvu pysähtyy Kirkkonummen kohdalla? Vihti on toipunut hieman, mutta sielläkin kasvu rajautuu vahvasti kunnan sisällä. Uudenmaan ulkopuolella ajatellaan, että tämä koko alue kasvaa, mutta oikeasti alueellinen eriytyminen on vahvaa, Aro pohtii ja toteaa, että pääkaupunkiseudun, Kirkkonummen ja Porvoon lisäksi hyvin menee vain Keravalla, Järvenpäällä, Sipoolla ja Nurmijärvellä.

Lohja ja Porvoo ovat Aron mielestä hyvin samanlaiset kunnat, joten miksi Porvoo vetää väkeä ja Lohja ei?

–Porvoo on positiivinen poikkeus koko Suomessa, kun ajatellaan sen mainetta, tavoitettavuutta, kiinnostavuutta ja haluttavuutta. Tuo haluttavuus näkyy mm. asuntojen hintatasossa, joka on maan korkein pääkaupunkiseudun jälkeen.

Aro arvelee, että Porvoon maineeseen vaikuttaa sen vahva, kaupungin historiasta tuleva identiteetti.

–Maine on tunneperustainen juttu, joka ei välttämättä liity faktoihin, Aro toteaa ja muistuttaa, että sama pätee sekä alueen saamiin kolhuihin että myönteisiin mielikuviin.

Tunnin juna on yksi asia, joka nostaisi Lohjan asemaa. Sen osalta Aro näkee lupaavana merkkinä Espoon kaupunkiradan saaman rahoituksen.

–Jo tietoisuus siitä, että rata on tulossa, nostaisi Lohjan asemaa ja saavutettavuutta. Ne kunnat, jotka ovat ratayhteyden varrella, ovat Uudellamaalla kasvaneet nopeimmin. Sekä Lohja että Porvoo ovat hyvin riippuvaisia siitä, tuleeko Tunnin juna tai Itärata. Kumpikin kaupunki on samassa veneessä, Aro toteaa.

SMS