Kun puhutaan säästöistä, päivähoidosta ja kouluista, keskusteluun nousee säännöllisesti kysymys siitä, voiko Lohja olla Unicefin myöntämän Lapsi ystävällinen kunta -tunnustuksen arvoinen, jos esimerkiksi pikkukoulu lakkautetaan. Välillä keskustelu yltyy kiihkeäksikin tänä sosiaalisen median luvattuna aikana, mutta kysytäänpä asiasta Lohjan alle kouluikäisten ja heidän perheidensä peruspalvelujen palvelupäälliköltä Anu Koivumäeltä.
–Tämä keskustelu linkittyy mm. talouden tasapainottamiseen. Unicef ei ota kantaa kunnan taloustilanteeseen. Lasten ja nuorten näkökulma on koko ajan esillä. Tavoitteenamme on tarjota lapsille ja nuorille parasta palvelua, Koivumäki muotoilee.
Kun säästötoimia on pakko tehdä, mietitään, miten varmistetaan lapsille ja nuorille hyvät peruspalvelut ja tarvittava yksilöllinen tuki. Etsitään uusia toimintatapoja.
–Vanhemmista tuntuu ymmärrettävästi pahalta, kun esimerkiksi avoimesta varhaiskasvatuksesta säästetään, mutta toisaalta tukea tarvitsevien lasten erityisavustajista ei säästetty, Koivumäki vertaa.
Hän muistuttaa myös, että lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa moni muukin asia kuin rahalla mitattavien resurssien määrä.
–Lasten kuuleminen heidän arjessaan ja laadukas kohtaaminen. Lapsen kohdalla tärkeintä ovat turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteet, jotka syntyvät kohtaamisessa ja vuorovaikutussuhteissa kavereiden ja turvallisten aikuisten kanssa, Koivumäki tiivistää.
Kaiken kaikkiaan hän pitää Lohjaa lapsiystävällisenä kaupunkina ja toivoo, että se hyvä huomattaisiin, mitä Lohjalla on. Monet eri toimijat tekevät päivittäin työtä lasten eteen. Lohjalla on mm. laadukkaat peruspalvelut; varhaiskasvatus, koulu ja neuvola, ja niiden välinen yhteistyö lasten hyväksi on Lohjalla pitkällä. Harrastusmahdollisuuksiakin löytyy erittäin hyvin.
Lapsiystävällinen kunta -tunnustus
Suomessa 13 kuntaa on saanut Lapsiystävällinen kunta –tunnustuksen.
–Kyseessä on maailmanlaajuinen malli, jonka tarkoituksena on auttaa kuntaa edistämään lastenoikeuksien toteutumista. Kuntien pitää tehdä tavoitteet ja väliarviointeja. Unicef valvoo toimintaa ja antaa koulutusta. Näissä kunnissa on poikkihallinnollinen koordinaatioryhmä, joka tuo esille lasten ja nuorten huomioimisen. Esimerkiksi kaavoitus on isossa roolissa, jotta ympäristö on toimiva lasten ja nuorten näkökulmasta. Eri kuntien koordinaattorit jakavat myös keskenään vinkkejä siitä, miten erilaisista haasteista on selvitty, Koivumäki avaa.
Unicefin määritelmän mukaan lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Käytännössä se tarkoittaa mm. sitä, että kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa, ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa. Lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy myös kunnan talousarviossa. Koska lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita, he suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät palveluita ja jokaisella heistä on yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet. Lapsiystävällisessä kunnassa lapset ja aikuiset saavat tietoa lapsen oikeuksista. Lapset ja nuoret rohkaistuvat toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja kokevat itsensä lähiyhteisön arvokkaiksi jäseniksi. (Unicef)
Mitä lapsille kuuluu?
Tietoa lasten ajatuksista ja kokemuksista saadaan Lohjalla mm. kouluterveyskyselyistä, THL:n nelivuotiskyselyistä sekä muista kouluilla, päiväkodeissa ja alueilla tehdyissä kyselyistä.
–Isossa kuvassa lohjalaiset lapset ja nuoret ovat tyytyväisiä. Tyytyväisiä ollaan mm. harrastusmahdollisuuksiin, ympäristöön ja järveen sekä leikkipuistoihin. Lisää lapset toivoivat omaan arkeensa liittyviä asioita, kuten leikkivälineitä, Koivumäki kertoo kyselyjen tuloksista.
–Sitten meillä on se pieni porukka, joka voi pahoin ja jolla ei ole kotona turvallista. Heidät pitäisi tavoittaa ajoissa ja pystyä tukemaan perhettä, jotta he jaksaisivat arjessa ja lapset saisivat hyvän kasvualustan kohti aikuisuutta. Tätä pyritään edistämään alueellisella, monialaisella yhteistyöllä, jota Lohjalla parhaillaan kehitetään.
Koivumäki sanoo, että on tärkeää muistaa myös haavoittuvassa asemassa olevat lapset.
–Myös heiltä tulee kysyä asioita, etteivät vain aktiivisimmat pääse ääneen. Viime vuonna kokeiltiin esimerkiksi harrastusseteliä pienituloisten perheiden lapsille. Kehitysvammaisten lasten perheille on perhekahvilatoimintaa ja maahanmuuttajataustaisille lapsille erityisopettaja tukena varhaiskasvatuksessa.
Lasten ja nuorten huomiointi päätöksenteossa
Koivumäki muistuttaa, että Lohjalla tehdään paljon hyvää lasten ja nuorten eteen.
–Kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa on lapsiasiahenkilöt edistämässä lasten ja nuorten asioita. Heidän kanssaan on käyty läpi mm. talouden tasapainottamislistoja ja mietitty, mitä pitää tehdä, jotta leikkaukset eivät kohdistuisi niin paljon lapsiin ja nuoriin.
Koivumäki muistuttaa, että Lohjalla lapset pääsevät vaikuttamaan myös itse vartti- ja nuorisovaltuustojen kautta.
–Nuorisovaltuusto on ottanut kantaa esimerkiksi energiajuomien kieltämiseen kouluissa ja lukion remonttiin. Varttivaltuusto teki tänä keväänä aloitteet esimerkiksi hävikkiruoan jakamisesta ja muovikeräyspisteiden lisäämisestä.
Vaikuttamista lapset pääsevät opettelemaan myös lasten vaalien kautta. Lohjalaisille lapsille järjestettiin mm. eurovaalit.
Lapsivaikutusten arviointi
Lapsivaikutusten arviointi ei ole aivan yksinkertaista.
–Tavoitteena on, että saisimme linjatun mallin siitä, miten, milloin ja kuinka laajasti lapsivaikutusten arviointia tehdään Lohjalla. Se on vielä vaiheessa. Päätösten tueksi arviointeja tehdään vasta vähän. Tavoite on kuitenkin, että arviointi tehtäisiin aina, kun tehdään päätös, joka koskee lapsia tai nuoria. Arvion tekeminen voi kuitenkin olla vaikeaa, kun siihen tarvittaisiin aikaa ja resursseja, mutta esimerkiksi sisäilmaongelmien kohdalla päätöksiä pitäisi tehdä nopeasti. Toisaalta kannattaako laajaa lapsivaikutusten arviointia edes tehdä, jos väistöön täytyy lähteä joka tapauksessa? Lasten huomiointi voisi olla mm. sitä, että heidän kanssaan keskustellaan heitä huolettavista asioista ja siitä, mitä on tapahtumassa. Lapsi voi miettiä esimerkiksi sitä, tulevatko tutut lelut muutossa mukana, Koivumäki sanoo.
Esimerkiksi Karstun koulun lakkauttamisesta tehtiin lapsivaikutusten arviointi.
–Teimme myös jatkoarvioinnin lakkauttamisen vaikutuksista. Siihen tuli vähän vastauksia, mutta niiden perusteella lakkauttamisesta ei ollut seurannut suuria pulmia, vaan asiat olivat menneet hyvin, Koivumäki kertoo.
Aivan yksinkertaista ei ole myöskään se, millainen vaikutus yksittäisellä päätöksellä on lapsille.
–On vaikea rajata keille lapsille vaikutusten arviointia tehdään. Jos puhutaan vaikka koulun lakkauttamisen vaikutuksista, sen lisäksi, että koulun mahdollinen lakkautus vaikuttaa kyseisiin lapsiin, se vaikuttaa myös vastaanottavan koulun lapsiin ja koko Lohjan kaikkiin lapsiin. Jos rahaa on käytössä vain 100 € ja sillä pitää ostaa palveluita kymmeneen kouluun, vaikuttaa se kaikkiin. Jos 100 eurolla pitää ostaa palveluita seitsemään kouluun, sekin vaikuttaa kaikkiin lapsiin. Se, että turvataan pienten koulujen toimivuus, voi tarkoittaa isossa koulussa isompia ryhmiä ja esimerkiksi erityisopetusresurssin pienenemistä. Yhtään väheksymättä sitä vaikutusta, joka koulun mahdollisella loppumisella olisi kyseisen koulun oppilaisiin, Koivumäki pohtii.
Alueellinen malli lasten, nuorten ja perheiden tukemisesta
Koivumäki kertoo, että Lohjalla kehitetään alueellista mallia koulujen, päiväkotien, sosiaalityön, nuorisotyön ja muiden toimijoiden arkeen. Siinä eri toimijat tekisivät yhdessä ennaltaehkäisevää työtä lasten ja nuorten eteen.
–Kaupunki on jaettu yläkoulujen mukaan alueisiin ja tietyn alueen toimijat kokoontuvat miettimään sen alueen tarpeita sekä syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria ja heidän tukemistaan. Alueet arvioivat itse tarpeensa ja jakavat sitten tietoa muille.
Mallin kehittäminen alkoi pari vuotta sitten. Sen jälkeen Lohjalla on kokeiltu mm. odottaville äideille suunnattuja terveydenhoitajan kotikäyntejä, vanhemmuusvalmennusta ja koulukiusaamisen ehkäisyä Me-koulun puitteissa.
SMS
