Lohja koostuu kaupunkikeskustastaan, sen taajamista ja kaupunginosista, sekä maaseudun kylistä. Mitä kyliin ja kortteleihin kuuluu? Lohjan Kylät ry:n kyläasiamies Lotta Paakkunainen kertoo, että koronapandemia on vaikuttanut voimakkaasti kylien toimintaan, kun tavanomainen toiminta ja tapahtumat ovat olleet tauolla. Se ei ole silti lamauttanut kyläläisiä.

–Kylissä on keksitty todella luovia ratkaisuja sille, miten ihmiset saadaan tuotua yhteen ja tapahtumia järjestettyä, vaikka onhan se vaikeaa ollut. On selvitetty esimerkiksi etätyömahdollisuuksia kylätaloista, maamiestaloilta ja kaupungin tiloista. Ikäihmisille on järjestetty kauppa-apua ja soitettu heille ja kysytty kuulumisia. Kokoukset on pidetty verkossa, mutta kaikki eivät koe sitä tapaa omakseen, mikä on hidastanut mm. kyläsuunnitelmien tekemistä, Paakkunainen kertoo.

Koronasta huolimatta viisi Lohjan kylää on päivittänyt kyläsuunnitelmansa. (Vuosina 2012–2013 yhteensä 14 Lohjan kylää tai kaupunginosaa teki kylä- tai korttelisuunnitelman.) Myös kolme uutta kylä- tai korttelisuunnitelmaa on tehty: Pusula, Saukkola ja Nummentausta.

–Kyläsuunnitelmassa katsotaan uusin silmin omaa kylää ja sen toimintaa ja tarkastellaan kehitystarpeita. Asukkaiden näkemyksiä kerätään kyselyillä ja kootaan kartta siitä, mitä ollaan oltu, mitä ollaan nyt ja mitä voitaisiin tulevaisuudessa olla, Paakkunainen avaa.

Poikkeusvuosi on herätellyt myös aktiivisuutta

Paakkunainen näkee, että vaikea ja erikoinen aika on tuonut hankaluuksien lisäksi myös piristystä kyliin.

–Aktiivinen toiminta on virkistymään päin. Nyt kun ei ole pystytty tapaamaan, on syntynyt paljon suunnitelmia, joita lähdetään toteuttamaan ja järjestämään tapahtumia heti, kun se on mahdollista. Sosiaalinen media on otettu haltuun ja luovuus on lisääntynyt. Olemme saaneet yhdeltä uudelta kylältä yhteydenotonkin, että he haluavat liittyä Lohjan Kylät ry:hyn, Paakkunainen iloitsee.

–Meillä on mielettömän upeita kyliä, joissa vaikuttaa sekä vanhoja kokeneita osaajia että uusia ihmisiä, jotka tuovat uutta virtaa ja ideoita.

Intoa konkreettisiinkin toimiin on havaittavissa.

–Esimerkiksi Saukkolan kyläsuunnitelmaa varten viime syksynä tehdyssä kyläkyselyssä kaikki vastaajat ilmoittivat kiinnostuksensa talkoisiin osallistumista kohtaan. Esimerkiksi Nummenjoen kunto huolettaa siellä ihmisiä ja heissä on noussut into tehdä itse jotain joen ja oman asuinympäristönsä eteen.

Yleisesti ottaen suurimpina asioina kylissä puhuttavat tällä hetkellä kyläkoulujen kohtalo ja joukkoliikenteen parantaminen.

Viestinnän aktivointia ja vinkkien jakoa kylien välillä

Toimivat kylät -hankkeen puitteissa on mm. aktivoitu viestintäkanavien käyttöä ja selvitetty arkistointimahdollisuuksia.

–Se on haavoittuvaista, jos yhdistyksen paperit ovat esimerkiksi jonkun jäsenen autotallissa, Paakkunainen toteaa ja kertoo, että paloturvallinen arkistotila löytyy mm. Karjalohjalta kylätalo Kehrästä.

Myös verkostoitumiseen on panostettu ja autettu kyliä verkostoitumaan myös keskenään.

–Kyläyhdistyksen voivat auttaa toisiaan. Esimerkiksi Ikkalassa on tehty luontopolku, joten vastaavanlaisesta hankkeesta kiinnostuneet voivat olla sinne yhteydessä. On mietitty myös Käydään kylässä -konseptia, jonka puitteissa voitaisiin käydä esimerkiksi Kärkölästä vierailulla Virkkalassa.

Kyläyhdistysten toimintaan löytyy vaihtelevasti aktiivisia jäseniä. Etenkin sihteerin tehtävä koetaan isotöiseksi.

–Olisi hienoa, jos meillä olisi kiertävä sihteeri yhdistysten yhteiskäytössä, mutta se vaatisi rahoitusta, Paakkunainen sanoo.

Kylien eteen halutaan tehdä töitä – tarpeet ja huolet ovat samanlaisia ympäri Lohjaa

Paakkunainen toteaa, että Lohjan kylien aktiivisuus on koko maan keskiluokkaa. Jos taas verrataan pääkaupunkiseudun lähialueisiin, Lohjan kylien aktiivisuus on huippuluokkaa. Tästä kertoo mm. se, että kyläkyselyihin vastataan hyvin ja oman asuinalueen kehittämiseen löytyy intoa.

–Esimerkiksi Tavolassa on mietitty, miten kyläläiset voivat auttaa kaupunkia myymään alueen tontteja. Kylää halutaan tuoda esille ja auttaa talonrakentajia esimerkiksi hoitamalla heidän lapsiaan. Villejäkin ideoita ollaan valmiita toteuttamaan, kun ihmiset haluavat naapureita ja ovat ylpeitä omasta asuinalueestaan.

Paakkunainen toteaa, että samanlaista ylpeyttä omasta asuinalueista löytyy niin kylistä kuin kortteleista ja kaupunginosistakin.

–Aktiivista talkoomeininkiä löytyy mm. Nummentakaa ja Routiolta. Routiolla selvitetään esimerkiksi mahdollisuutta yhteiskäyttöisen soutuveneen hankkimiselle. Lapsiakin osallistetaan heille tehdyllä kyselyllä. Lapsetkin kaipaavat kauppaa Routiolle.

Ongelmatkin voivat olla yllättävän samanlaisia niin syrjäkylillä kuin kaupungin keskustan kupeessakin.

–Myös Routiolla kaivataan parempaa julkista liikennettä.

Mahdollisuus vaikuttaa

Lähidemokratiasta ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksista puhutaan paljon, mutta voiko kyläläinen todella itse vaikuttaa oman kylänsä kohtaloon?

–Kyllä äänensä saa oikeasti kuuluville ja pystyy vaikuttamaan, vaikka tässä taloudellisessa tilanteessa kaikkia toiveita ei ole mahdollista toteuttaa. Asioita katsotaan paljon rahan kautta, mutta vaakakupeissa on erilaisia asioita. Joka tapauksessa sillä on merkitystä, että kylien tarpeet tuodaan esille ja oman kylän näkyvyyttä pidetään yllä. Annetaan kuulua itsestä, Paakkunainen sanoo.

Konkreettisiksi vaikuttamisen tuloksiksi hän nimeää saavutukset kouluverkkopäätöksissä ja terveyskeskusten kohtaloissa.

–Vuonna 2015 lakkautuslistalla oli kymmenen koulua, mutta vain kaksi lakkautettiin. Kouluverkonvaikuttajaraadilla oli siinä tärkeä rooli. Sotevaikuttajaraati puolestaan teki samoihin aikoihin töitä sen eteen, että Sammatin ja Karjalohjan terveyskeskukset saatiin säilytettyä.

Välillä on niinkin, että vaikuttamismahdollisuus on, mutta ihmiset eivät löydä sitä.

–Lohjan kaupunki osallistaa kuntalaisia hyvin esimerkiksi kaavakävelyillä ja -illoilla sekä erilaisilla kyselyillä. Niitä ei aina vain osata markkinoida riittävästi ihmisille.

Paakkunainen kertoo, että myös kyläasiamiehen toimi koetaan tärkeäksi, koska kyläasiamiehen koetaan auttavan mm. kylän äänen kuuluviin saamisessa kaupungin suuntaan ja lähidemokratian edistämisessä.

Koko Suomi on täynnä hienoja kyliä. Jos haluaa kurkistaa myös kotikulmien ulkopuolelle, sen voi tehdä kesäkuussa. Tänä vuonna Avoimet kylät järjestetään verkossa, kuten viime kesänäkin. Lohjan ja muun Suomen kyliin voi tutustua omalta kotisohvalta 12.6.

SMS