Lohjan kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 15.12. Lohjan kaupungin vuoden 2021 talousarviota ja vuosien 2023–2024 taloussuunnitelmaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Luoma totesi puheenvuorossaan, että Lohjan talous on saatu plussalle tiukkojen talouden tasapainotustoimien ja valtion koronatukien avulla. Lohjan väkiluku on viimein kääntynyt kasvuun, mikä näkyy myönteisenä kehityksenä verotulojen kertymisessä. Hän muistutti kuitenkin, että sote-uudistus tulee pian, ja käyttötalouden osalta siihen tulisi jo valmistautua, sillä uudistus vie ison osan verotuloista. Tulevaisuuden osalta Luoma muistutti myös Kuntaliiton selvityksestä, jossa kunnallisen päätöksenteon notkeus ja ilmapiiri todettiin tärkeiksi tekijöiksi, kun yritykset harkitsevat investoimista paikkakunnille.

Kokoomuksen valtuutettu Kaj Sundqvist kehui talousarviota huolellisesti tehdyksi. Hän muistutti, että vaikka Lohjan talous näyttää nyt hyvältä, sovituista säästötoimista täytyy pitää kiinni jatkossakin. Hän totesi, että isoja investointejakin riittää vielä tehtäväksi, kuten Tennarin, Neidonkeitaan ja Pentinkulman hankkeet, vaikka aiemmin sanottiin, että suurten kouluinvestointien jälkeen ne ovat ohi. Sotesta hän totesi, että siihen Lohjalla voidaan valmistautua parhaiten huolehtimalla kaupungin taloudesta mahdollisimman hyvin.

Myös vihreiden valtuutettu Laura Skaffari totesi, ettei paine suurten investointien tekemiseksi ole kadonnut mihinkään. Hän painotti, että monet näistä investoinneista ovat välttämättömiä, eikä vaihtoehtoja ole, sillä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien kunnossapidon osalta on säästelty 15 vuoden ajan.

Keskustan valtuutettu Lotta Paakkunainen puolestaan oli huolissaan siitä, että suunnitelma lainanlyhentämisestä puuttuu, vaikka lyhennyksiä ei voida vain sysätä eteenpäin.

Perussuomalaisten valtuutettu Jukka Sassi totesi, että isoja investointeja on tehty viime vuosina paljon. Sen myötä Lohja on velkaantunut ja lainakanta per asukas on noussut. Hän totesi, että Lohja on pikkukaupunki, mutta talouden osalta meininki on välillä kuin isommassakin kaupungissa. Hän totesikin, ettei päätöksiä voida tehdä vain sen perusteella, että nyt tarvitaan se ja se asia vetovoiman säilyttämiseksi.

Sosiaalidemokraattien valtuutettu Taina Lackman puolestaan totesi, että palveluostoihin käytetty rahamäärä on kasvanut, sillä kaupunki ostaa yhä enemmän palveluja yksityiseltä puolelta.

Muutosesityksiä

Asiasta esitettiin muutamia muutosesityksiä, mutta yksikään niistä ei voittanut äänestyksissä.

Kokoomuksen valtuustoryhmä esitti, että Pentinkulma-hankkeen edistämistä jatketaan osana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hanketta, jossa selvitetään palveluasumisen tilannekuva koko alueelta sekä mahdolliset tarpeet ja skenaario palvelutarpeen kehityksestä. Esitys hävisi äänin 30–21, joten kaupunki hakee poikkeuslupaa investointia koskevan sitoumuksen tekemiseksi kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Laura Skaffari esitti Markku Saarisen, Ana Maria Gutierrez-Soraisen, Jani Melingin, Satu Nybäckin, Lotta Paakkunaisen, Kirsi Ferinin ja Heli Kurimon kannattamana, että talousarvioon lisätään 70 000 euron määräraha vuodelle 2022, jotta 8.-luokkalaisille voidaan tarjota jatkossakin valinnaisaineita nykyinen määrä, eli 6h/vko. Esitys hävisi äänin 31–20.

Lotta Paakkunainen esitti Ferinin, Hilkka Hyrkön, Kristian Sarven ja Gutierrez Soraisen kannattamana myös vireän aluetoiminnan tukemista ja osallistuvan budjetoinnin koekäyttöön ottamista ennalta määritellyksi ajaksi, esimerkiksi kahdeksi vuodeksi. Esitys hävisi äänin 35–16.

Paakkunainen esitti Hyrkön, Ferinin, Nybäckin, Gutierrez Soraisen, Saarisen ja Sarven kannattamana myös, että perhetyön ja neuropsykiatrista osaamista vahvistetaan. Esitys hävisi äänin 30–21.

Paakkunainen esitti vielä Hyrkön, Ferinin ja Sarven kannattamana, että vajaaravitsemuksen tunnistamista ja ennaltaehkäisyn osaamista vahvistetaan kaikissa ikääntyneiden palveluissa. Esitys hävisi äänin 36–15.

SMS