Lohjanjärven veneilykulttuuri on viime vuosina muistuttanut hieman villin lännen meininkiä, kun väylämerkintöjä ei ole ollut ja karitkin on merkitty mitä mielikuvituksellisemmilla tavoilla järvihirviöstä suojatien liikennemerkkiin. Vanhat keinot viestiä vaaroista kanssaveneilijöille ovat olleet persoonallisia, mutta virallisten merkintöjen myötä Lohjanjärven veneilyturvallisuus paranee huomattavasti.

–Turvallisuus on ykköstavoite, tiivistää Lohjan Purjehtijoiden Kari Sinivuori.

Kun virallisia merimerkkejä ei ole ollut, veneilijät ovat saaneet tietonsa kareista mm. perimätiedon perusteella. Paikallistuntemus ei kuitenkaan tavoita esimerkiksi uusia veneilijöitä, jotka saapuvat muilta paikkakunnilta Lohjanjärvelle. Sinivuori uskoo, että nyt kun Skipperi on aloittanut Lohjanjärvelle oman vuokravenepalvelunsa, ulkopaikkakuntalaistenkin veneilijöiden määrä tulee kasvamaan entisestään. Merimerkit sopivatkin hyvin järvikaupungin imagoon.

–Järvelle tulee enenevässä määrin veneilijöitä, joilla ei ole perimätietoa, joten on hyvä, että Lohjalla on turvallisen järvikaupungin maine, Sinivuori toteaa.

Hän muistuttaa, että sokeasti ei merimerkkeihinkään pidä silti luottaa.

–Merkit helpottavat, mutta ne ovat navigointia avustamassa. Veneen kuljettajan on oltava edelleen skarppina.

Hän muistuttaa myös, että 1.6. tulee voimaan uusi vesiliikennelaki, joka mm. keventää vuokravenesääntelyä, joten Lohjanjärvellekin voi olla sen myötä luvassa uusia veneilijöitä, kun vuokraus helpottuu.

Merimerkit on tarkoitus saada paikoilleen alkukesän aikana, ellei koronatilanne sotke suunnitelmia. Kun merkit on saatu paikoilleen, ne hoitavat tehtäviään vuosikymmeniä. Sinivuori kertoo, että Lohjan Purjehtijat ovat tarjoutuneet huolehtimaan merkeistä.

–Liikumme järvellä muutenkin, joten voisimme tarkistaa, ovatko merkit kunnossa ja pysyneet oikeilla paikoillaan.

Lohjanjärvelle saadaan pian virallisia merimerkkejä, mutta myös vanhat, persoonalliset merkintätavat saavat jäädä elämään osaksi järven tarinaa.

Uudet merkit saapuvat, mutta myös vanhat säilyvät osana järven tarinaa

Lohjanjärvestä on ollut olemassa merikortti jo 1980-luvulta lähtien. Sitä on nyt päivitetty uusia väylämerkintöjä varten.

–Veneily on kehittynyt 1980-luvun ajoista, ja mietimme Karjalohjan veneilijöiden ja muiden paikallisten yhdistysten kanssa tämän hetken tarpeita. Lohjan kaupunki ja Väylävirasto ovat suhtautuneet myönteisesti päivittämiseen, Sinivuori kertoo.

Jos väylät on piirretty jo 1980-luvulla, miksi merkit saadaan vasta nyt? Taustalta löytyy inhimillinen kömmähdys.

–Syvyysmittaukset tehtiin, mutta mittaushetkellä ei huomioitu järven säännöstelyn vaikutusta vedenkorkeuteen, joten tuloksilla ei tehnyt mitään, Sinivuori kertoo.

Väylävirasto on nyt ajanut Lohjanjärven reitit uudelleen luotausveneellä. Merkit asetetaan niin, että reitit ovat turvallisia myös syksyisin, kun Lohjanjärven vedenpinta on alimmillaan Mustionjoen juoksutuksen vuoksi.

Väyläviraston piirtämät viralliset väylät lähtevät Aurlahdesta mm. Karjalohjan ja Kaljaasin suuntaan. Kisakallion, Väänteenjoen ja Hiidenveden suuntaakin väylää suunnitellaan, mutta työtä hidastavat mm. järvenpohjasta löytyneet tukit. Niiden vuoksi väylän piirto tyssäsi jo Hiidensalmen sillan tienoilla.

–Reitit jäivät kesken, kun tarpeeksi syvää väylää ei saatu luodattua tässä vaiheessa. Tukit olisi hyvä poistaa. Ideoita on olemassa, mutta ei vielä suunnitelmia, Sinivuori sanoo.

Viralliset väylät merkitään mustakeltaisilla itä- ja länsiviitoilla. Niiden lisäksi järvelle merkitään sinivalkoisin itä- länsiviitoin epävirallisia reittejä. Esimerkiksi Isoselälle tulee myös turvavesimerkkejä, jotka tarkoittavat sitä, että merkin lähellä on hyvin vettä ja turvallista veneillä missä kohtaa tahansa. Myös joitain karimerkkejä on luvassa, vaikka monet matalikot hoidetaankin kardinaalijärjestelmän viitoilla. Sinivuori sanoo, että omatoimisesti asetetut karimerkit, kuten merenneito ja järvihirviö saavat silti jäädä paikoilleen. Esimerkiksi järvihirviö saa kuitenkin häntäänsä myös virallisen viitan, sillä matalikko on pitkä.

–En usko, että niiltä tullaan raivaamaan. Ne ovat osa Lohjanjärven tarinaa. Esimerkiksi järvihirviötä käymme aina näyttämässä, kun järvelle tulee uusi purjehtija, Sinivuori sanoo.

Rannoille tulee myös valkoisia kummeleita. Väylävirasto ei kuitenkaan innostunut tekemään niitä kalkkikivikasoista, vaikka sitä ehdotettiinkin. Lohjanjärvelle on tulossa muutakin uutta.

–Laavuja ja rantautumispaikkoja on tulossa jollain aikataululla. Karttauudistustakin on järjestelty.

Kotivesillä voi opetella merkit ennen merelle lähtöä

Sinivuori vinkkaa, että kotivesillä voi turvallisesti harjoitella veneilyä ennen vieraammille vesille suuntautuvia reissuja.

–Lohjanjärven turvallisuuden parantamisen lisäksi tässä on opetusnäkökulma. Kun merkit tulevat tutuiksi, ei esimerkiksi merellä tarvitse sitten ihmetellä, että mitä nämä ovat, Sinivuori avaa.

Tätä kesää varten merimerkit täytyy opetella itse, mutta myöhemmin apua saa Hiiden Opiston rannikko- ja saaristolaivurikursseilta, joilla käydään läpi merimerkkejä ja navigointia.

–Kurssilta saa todistuksen. Se on tarpeellinen, sillä esimerkiksi ulkomailla ei monessa paikassa voi vuokrata venettä ilman todistusta, Sinivuori sanoo.

Hän vinkkaa, että Lohjanjärveen voi tutustua myös esimerkiksi purjehduksen kautta. Ensi kesän lasten purjehdusleireillä on vielä tilaakin.

SMS

Kommentoi kirjoitusta