Lohjan Yhteislyseon luokiossa on viime viikkojen ajan opeteltu purjehdustaitoja ensin teorian muodossa ja sitten purjehtimalla Lohjanjärvellä. Purjehduskurssi sai alkunsa lukion lehtorin Matteus Mykkäsen ideasta.

–Purjehdin koko lapsuuteni Päijänteellä. Sitten oli vuosien tauko, mutta nyt minulla on toista kesää purjevene Lohjanjärvellä. Tiedän, kuinka kivaa purjehtiminen on, joten ajattelin, että sitä iloa olisi mukava jakaa toisillekin. Lohjanjärvi on sopivan kokoinen ja turvallinen veneilytaitojen opetteluun, koska siellä on suojaisat olosuhteet ja vähän karikkoja, Mykkänen kertoo.

Hän esitteli ajatuksensa rehtori Panu Ruosteelle, joka on itsekin purjehtinut parin vuoden ajan. Ruoste koki idean hyväksi ja mahdolliseksi toteuttaa osana lukio-opintoja, koska Lohjan kaupungin strategiassa mainitaan Lohjan järvikaupunkina ja lukio-opinnoissa on tavoitteena tuoda paikallisuutta esille.

–Kurssi tarjoaa monelle opiskelijalle ainutlaatuisen kokemuksen. Lohjalaisille pitäisi pystyä ylipäätäänkin tarjoamaan enemmän mahdollisuuksia järven hyödyntämiseen. Tämä on yksi tapa tuoda järveä tutuksi. Samalla opitaan arvostamaan luontoa ja ympäristöämme, Ruoste toteaa.

Purjehduskurssi tuo myös hyvää vastapainoa teoriaopinnoille, joita lukiolaisten päiviin mahtuu melkoinen määrä.

–Teoriaopintoja on valtavasti, joten vastapainoksi pitäisi löytää jotain kevyempää ja vähän spesiaalia. Opiskelijaviihtyvyys on erittäin tärkeää, Ruoste sanoo.

Lohjanjärvi on sopivan kokoinen ja turvallinen veneilytaitojen opetteluun,
koska siellä on suojaisat olosuhteet ja vähän karikkoja.

Purjehdus yhdistää monta eri oppiainetta

Äkkiseltään ajateltuna purjehdus on aika kaukana perinteisistä lukio-opinnoista, mutta ehkä ei sittenkään.

–Purjehdus tarjoaa paljon yhtymäkohtia eri oppiaineiden välille. Siinä voi soveltaa mm. fysiikan, biologian ja maantiedon opintoja esimerkiksi sääopin ja tuulen synnyn osalta, Mykkänen kertoo.

–Tämä kurssi on hyvä esimerkki siitä, miten oppimisen pitäisi rakentua ilmiöihin perustuvasti ja niin, että kaikki intekroituu keskenään. Kun mukana on konkretiaa, opiskelusta tulee mielekkäämpää. Tässä oppii myös kansalaistaitoja, kuten luonnon ja kelin lukemista, Ruoste sanoo.

Kurssilla opitaan myös vuorovaikutustaitoja ja tiimityötä.

–Veneen miehistön pitää kommunikoida keskenään, Ruoste toteaa.

Purjehduskurssi ei ole ainoa esimerkki monia oppiaineita yhdistävästä ja hieman kevyemmästä kurssista. Viime keväänä lukiolaiset tekivät yhdessä myös hienon teatteriesityksen käsikirjoituksesta ja musiikista lähtien.

–Meillä on iso joukko taitavia opiskelijoita. Tämän tyyppisiä elementtejä tulee opintoihin yhä enemmän, yhteisöllinen ja toiminnallinen oppiminen lisääntyvät koko ajan, Ruoste sanoo.

Purjehduskurssi saavutti suuren suosion opiskelijoiden keskuudessa. Erityisesti luonnossa oleminen, käsillä tekeminen ja kevyempi kurssi teoriaopintojen välissä ovat keränneet kiitosta.

Opiskelijat viihtyvät purjeveneessä

Purjehduskurssille osallistuvat mm. Verna Aittola ja Kasper Koivisto. He ovat kokeneet kurssin mielekkääksi. Koivisto kertoo ajatelleensa heti, että kurssi kuulostaa kivalta, kun sai siitä tiedon. Myös hänen ystävänsä innostuivat kurssista, joten porukka meni yhdessä kurssin infotilaisuuteen.

–Päivä kevenee, eivätkä teoriaopinnotkaan paina niin paljon, kun välillä on jotain rennompaa. On ollut kiva olla kavereiden kanssa samassa veneessä. Olen huomannut, että hekin nauttivat kurssista, Koivisto kertoo.

Kumpikin on viihtynyt kurssilla.

–On ollut kivaa ja tunneilla on ollut mielenkiintoista, koska Matteus on itse niin innostunut purjehduksesta. Myös se innostaa opiskelemaan teoriaa, kun tietää, että pääsee hyödyntämään opittua, Aittola sanoo.

–Olen aina oppinut tekemällä. Asiat ymmärtää ihan eri tavalla, kun tekee itse, Koivisto sanoo.

Luonnon ehdoilla oleminen kiehtoo heitä.

–On jännittävää, kun ei tiedä, onko tuulta paljon vai vähän. Joskus se loppuu kokonaankin, Aittola kertoo.

Koivisto toteaa myös, että on ollut hienoa päästä tutustumaan Lohjanjärveen ja käymään Isollaselällä. Järvi on kurssin myötä tullut tutuksi uudella tavalla, vaikka Koivisto on lapsena veneillyt järvellä pappansa kanssa.

Mykkänen muistuttaa, että purjeveneessä luonnon keskellä olo tekee hyvää hektisessä nykymaailmassa, sillä veneessä keskitytään purjehtimiseen ja ympäristöön, eikä kännykkään.

–Siinä tulee juteltua muiden ihmisten kanssa, kun on pienessä veneessä jumissa muiden kanssa, eikä ole puhelinta, vahvistaa Aittola.

Sekä Aittola että Koivisto haluaisivat hyödyntää purjehdustaitojaan myös tulevaisuudessa.

–Onhan se yleissivistävääkin, että on purjehdustaitoja, Aittola toteaa.

Opiskelijat Kasper Koivisto ja Verna Aittola ovat viihtyneet purjehduskurssilla. Idea kurssista lähti lehtori Matteus Mykkäsen omasta purjehdusinnostuksesta.

Kurssin suosio yllätti

Purjehduskurssilla ohjaajina toimivat mm. Mykkänen ja Ruoste, mutta apua niin ohjaajien kuin kalustonkin osalta on saatu myös Karjalohjan Veneilijöiltä ja Lohjan Purjehtijoilta, joihin Mykkänenkin kuuluu.

–Siellä lähdettii innolla mukaan. Se on heillekin hyvä, kun uudet ihmiset tutustuvat lajiin ja innostuvat siitä. Purjehdus antaa paljon iloa elämään.

Purjehduskurssin suosio yllätti lukiolla.

–Ajattelimme, että kiinnostuneita olisi 10–15, mutta mukana onkin noin 30 opiskelijaa. Kaikki halukkaat mahtuivat kuitenkin kurssille, Ruoste kertoo.

Kurssin jatko on vielä avoinna. Palautetta aiotaan ensin kysyä opiskelijoilta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kurssi on ollut varsin onnistunut, mutta ohi se ei vielä ole. Edessä on ensi viikonloppuna suoritettava purjehdusretki Aurlahdesta Karjalohjalle. Kurssi huipentuu siis retkitunnelmissa saunomisen, nuotiotulien ja leirielämän merkeissä. Tuosta viikonlopusta lehdessämme kerrotaan myöhemmin lisää Aittolan sanoin. Sekä Koivisto että Aittola odottavat reissua.

–Tärkeintä on, että kaikilla on kivaa. Se merkitsee eniten. Sinne mennään porukalla, siellä ollaan porukalla ja tullaan takaisin porukalla, Koivisto päättää.

SMS

Kommentoi kirjoitusta