Lohjan kaupungin Nuorisokeskus on julkaissut NuoriLohjan YouTube-kanavalla lyhytelokuvan Minun matkani. Lyhytelokuva kertoo yhden nuoren tarinan vaikeasta elämäntilanteesta ja siitä selviytymisestä.

Lyhytelokuva on Lohjan kaupungin Nuorisokeskuksen teatteriryhmän toteuttama näytelmä, joka taltioitiin videomuotoon. Teatteriryhmään kuului Nuorisokeskuksen työntekijöitä ja vapaaehtoisia nuoria. Ryhmä toimi ajalla 2019–2020.

Idea lyhytelokuvasta syntyi alun perin nuorten psykiatrinen sairaanhoitaja Petri Lundahlin työn pohjalta. Hän kohtaa työssään nuoria, jotka ovat kokeneet esimerkiksi ahdistuneisuutta, pahaa oloa, kiusaamista ja itsetuhoisuutta. Vakavat ja tärkeät aiheet vaativat saada näkyvyyttä.

–Aloitin työt Lohjan Nuorisokeskuksessa psykiatrisena sairaanhoitajana vajaa kolme vuotta sitten. Koulukiusaaminen, ahdistus ja itsetuhoiset ajatukset nousivat vahvasti esille. Ajattelin, että ne ovat aihe, josta voisi tehdä näytelmän nuorten kanssa, Lundahl kertoo.

Näytelmän tekemisestä kiinnostunut porukka saatiin kasaan ja näytelmän käsikirjoitusta alettiin tehdä yhdessä. Ryhmän kokoonpano muuttui ja täydentyi matkan varrella ja lopulta mukana oli kaksi nuorta sekä nuorisotyön henkilökuntaa. Näytelmä ehdittiin jo harjoitella melkein esityskuntoon, kunnes koronaepidemia heitti kapulansa rattaisiin. Motivoitunut ryhmä ei kuitenkaan luovuttanut, vaan lopulta näytelmän sijan päädyttiin kuvaamaan lyhytelokuva yhden oton tekniikalla. Nyt elokuva on valmis ja se on katsottavissa YouTubessa (bit.ly/3nxNVRH). Aiheet ja lyhytelokuvan tapahtumat eivät ole kevyitä, joten elokuva voi aiheuttaa ahdistusta katsojalle.

–Aihe on rankka, joten juttelimme välillä myös lyhytelokuvaan osallistuneiden nuorten kanssa siitä, miten he kokevat tämän. Heistä elokuvan tekeminen ei kuitenkaan ollut rankkaa ja meillä oli hauskaakin välillä, Lundahl kertoo.

Lundahl toivoo lyhytelokuvan herättävän keskustelua.

–Jos tämän pohjalta syntyy keskustelua nuorten mielenterveyteen ja perhetilanteisiin liittyen, silloin lyhytelokuva ajaa asiansa. Kiusaaminen ja sen mahdolliset ikävät vaikutukset nostetaan esille. On hyvä, jos ihmiset ajattelevat, millaisia seurauksia kiusaamisella voi olla.

Kiusaaminen on muuttunut sosiaalisen median myötä moniulotteisemmaksi

Lundahl on työskennellyt lasten ja nuorten parissa 30 vuotta. Uran varrelle on mahtunut työskentelyä eri lastensuojeluyksiköissä ja lasten psykiatrisella osastolla sekä erilaisten hoidollisten ja kuntouttavien ryhmien vetämistä lapsille ja nuorille. Sinä aikana asiat ovat ehtineet muuttua, toiset parempaan, toiset huonompaan suuntaan. Kiusaamista on ollut aina, mutta sosiaalinen media on tuonut siihen uuden ulottuvuuden.

–Kiusaaminen tulee enemmän esille nykyään. Somen kautta on helppo keljuilla ja heittää ikäviä kommentteja. Ennen se piti tehdä puhelimella tai kasvotusten. Somessa asiat ovat julkisia ja kaikki näkevät kommentit. Siellä voi purkaa pahaa oloaan toisiin myös anonyymistikin, Lundahl kertoo.

Mitä kiusaamisesta voi seurata?

–Itsetunto murenee. Kyllähän se latistaa ihmistä ja aiheuttaa ahdistusta ja masennusta, pahaa oloa. Voi tulla sosiaalisten tilanteiden pelkoa, Lundahl luettelee mahdollisia seurauksia.

Kiusaaminen on ikuisuusaihe, jota pyöritellään eri näkökulmista, mutta siihen puuttuminen ja sen lopettaminen tuntuu olevan haastavaa. Miksi kiusaaja kiusaa?

–Kiusaaminen on monitahoinen asia. Osalla se on oman pahan olon purkamista. Yksi ihmisen voimakkaimmista perustarpeista on kuitenkin ryhmään kuulumisen tarve. Etenkin nuorille se on todella tärkeää. Sen vietin vallassa saatetaan syrjiä muita, jotta tultaisiin itse hyväksytyiksi. Myös kotikasvatuksella on merkitystä. Miten kotona kohdellaan toisia? Onko kohtelu kunnioittavaa vai lytätäänkö toisia? Millaista vuorovaikutus on?

Lundahl toteaa, että oma vaikutuksensa on myös niillä hiljaisilla hyväksyjillä, jotka seuraavat kiusaamista vierestä, mutta eivät puutu siihen.

–Jos joku sanoisikin ääneen, ettei kiusaaminen ole okei, kiusaaja saattaisi lopettaa.

Monet tekijät vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen

Lundahlin vastaanotolle tulevista nuorista monella on esimerkiksi ahdistusta, masennusta ja itsetuntoon liittyviä ongelmia. Ahdistuksen ja masennuksen taustalla voi olla kiusaamisen lisäksi monia muitakin syitä stressistä lähtien. Lundahl sanoo, että nuoret kokevat erityisesti lukion rankaksi. Nyky-yhteiskunta on muutenkin täynnä suorittamista, paineita, vaatimuksia ja asioita, joissa pitäisi olla mukana. Toisaalta nuorta voi ahdistaa ilman, että hän osaa nimetä sen aiheuttajaksi mitään kummempaa syytä.

–Perusasiat voivat olla kunnossa, mutta nuori on silti ahdistunut.

Myös yksinäisyys nousee usein esille.

–Nuori on voinut tulla torjutuksi niin monta kertaa, että hän on jo menettänyt toivonsa kaverien saamisesta. On nuoria, jotka pelaavat netissä pelejä, mutta eivät tapaa toisia nuoria livenä. Se on huolestuttavaa, Lundahl sanoo.

Joskus ahdistus ja muut ongelmat voivat johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin. Lundahl toteaa, että niitä ei kannata säikähtää liikaa, mutta samalla ne täytyy ottaa vakavasti.

–Huoli on aiheellinen ja reagoida pitää. Tärkeintä on, että nuorella on joku, jolle hän voi puhua.

Päihteiden käytön osaltakin muutoksia on vuosikymmenten aikana tapahtunut.

–Kannabiksen käyttö on lisääntynyt ja polttelun aloittamisen ikä laskenut. Nykyään jo peruskouluikäiset polttelevat. Saatavuus vaikuttaa asiaan, sillä kannabista voi olla helpompi saada kuin olutta.

Myönteisenä huomiona Lundahl kertoo, että nykynuoret ovat todella fiksuja ja valmiita muuttamaan ajattelu- ja toimintatapojaan, jos tarvetta ilmenee.

–Iso osa nuorista on todella valveutuneita ja fiksuja. He ajattelevat asioita. Usein tulee oikein hyvä olo, kun nuorten kanssa pohditaan asioita syvällisemmin, Lundahl kertoo.

Koronavirustilanne on nostanut avuntarvetta

Erityisen ajankohtaisena asiana Lundahl on havainnut koronaviruspandemian vaikutukset nuoriin.

–Nuorella on voi olla jo pitkään aloitekyvyttömyyttä, mielialan laskua ja masennusta. Koronan myötä jokin pato on murtunut. Se on ollut viimeinen pisara niille, joilla on ollut alakuloa jo pidempään.

Tuon padon murtuminen näkyy niin, että Lundahlin kalenteri on täyttynyt, ja nuoret kaipaavat keskusteluapua. Hän arvelee, että avuntarvetta lisäävät mm. pandemian aiheuttama sosiaalisen elämän rajoittuminen ja eristäytyminen muista ihmisistä.

–Mikä merkitys on sillä, että emme voi koskettaa toisia ja halata niin kuin ennen? Merkitys on iso, Lundahl pohtii.

Oli koronaa tai ei, Lundahlin mielestä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin tulisi jatkossa satsata paljon nykyistä enemmän, jotta nuoret saisivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarvitsemaansa hoitoa ja keskusteluapua.

–Nuoret kaipaavat usein luotettavaa ammatti-ihmistä kuuntelemaan ja kannattelemaan vaikeissa elämäntilanteissa sekä vastaanottamaan heidän pahaa oloaan. Näillä satsauksilla vähennettäisiin selkeästi erikoissairaanhoidon kustannuksia. Nuorten kohdalla on erityisen tärkeää olla aistit herkillä ja jos nuori jostakin asiasta avautuu ja luottamus syntyy, niin ollaan silloin käytettävissä eikä esimerkiksi lähetetä heti seuraavalle luukulle apua etsimään. Kiitetään mieluummin luottamuksesta ja otetaan koppia etsien yhdessä auttamisen keinoja nuoren tilanteessa.

SMS