Miten lapset ja nuoret voivat ja mitä heille kuuluu? Tuorein kouluterveyskysely tehtiin viime keväänä ja nyt sen tulokset ovat saapuneet. Niitä pohdittiin Lapsiystävällisen Lohjan illassa Laurentius-salissa 27.10.

Tässä jutussa kyselyn tuloksia vetää yhteen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen erityisasiantuntija Maarit Lindman Lohjan kaupungista. Ajankohtaisena asiana esille nousee ensimmäisenä korona.

–Korona-aika on lisännyt perheen kanssa vietettyä aikaa, mutta myös perheensisäisiä ristiriitoja. Nämä asiat eivät välttämättä kuitenkaan liity toisiinsa, hän sanoo.

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus on ilahduttavasti noussut niin 4.–5.-luokkalaisilla, 8.–9.-luokkalaisilla kuin lukiolaisillakin. Vain ammatillisessa koulutuksessa olevien kohdalla nousua ei havaittu.

–Liikkumista on tuettu erilaisilla hankkeilla varhaiskasvatuksesta 2. asteelle saakka. Hankkeiden vaikutus näkyy nyt varmaan näissä tuloksissa, Lindman iloitsee.

Liikunnan osalta näyttää siis hyvältä. Monella muulla osa-alueella on kuitenkin tapahtunut pientä notkahdusta. Päihteiden osalta tupakkatuotteiden ja etenkin nuuskan käyttö on lisääntynyt. Alkoholin käyttö on polarisoitunut niin, että toiset juovat enemmän ja toiset vähemmän. Alkoholin aiheuttamien haittojen arvioitiin kuitenkin vähentyneen hieman. Huumeiden osalta nuoret arvioivat, että niitä on helppo saada. Esimerkiksi ammattikoululaisista näin kokee 67%. Seksuaalinen häirintä puhelimessa ja verkossa on lisääntynyt.

–Esimerkiksi lukiolaisista seksuaalista häirintää oli kokenut 30%, kun vuonna 2019 luku oli 18,4%. Se vaikuttaa, että tästä asiasta on tultu tietoisemmiksi ja kokemuksista kerrotaan enemmän, mutta on häirintäkin varmaan lisääntynyt, Lindman pohtii.

Tupakoinnin lopettamisessa on monia eri väyliä, joista jokainen voi valita itselleen sopivimman.

Nuorten mielenterveys puhutti

Suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta kaikilla ei mene yhtä hyvin.

–Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä elämäänsä, on laskenut kaikissa ikäluokissa. Niiden määrä taas, jotka kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, on noussut kaikissa ikäryhmissä. Myös mielialaan liittyvät ongelmat ovat nousseet kaikissa ikäryhmissä, Lindman sanoo.

–Tämä on varmaan monen tekijän summa. Yhteiskuntamme on aika suoritus- ja kilpailukeskeinen. Myös se vaikuttaa, millaiset yhteisöt meillä on. Tunteeko jokainen kuuluvansa joukkoon? Onko kavereita ja mielekästä tekemistä? Yksinäisyys on iso pulma, Lindman pohtii.

4.–5.-luokkalaisista vähintään yksi hyvä kaveri oli lähes kaikilla, mutta myöhemmin näin oli enää reilulla 90%:lla vastaajista.

Kiusaaminen on yksi ikuisuusongelmista. 4–5-luokkalaisista niiden osuus on kasvanut hieman, jotka kokevat kiusaamista vähintään kerran viikossa. Ammattikoulussa taas kokemus kiusatuksi tulemisesta on vähentynyt.

–Koulu ja varhaiskasvatus ovat tärkeässä roolissa siinä, että kaikilla olisi turvallinen oppimisympäristö ja jokainen kokisi kuuluvansa joukkoon, Lindman painottaa.

–Tunnetaitojen opetusta on lisätty ja se on nykyään mukana arjessa jo varhaiskasvatuksessa.

Mielenterveyskriisi edessä?

Nuorten mielenterveydestä oli huolissaan myös nuorisovaltuuston puheenjohtaja Joel Kronqvist, joka osallistui paneelikeskusteluun.

–Tämä on asia, joka painaa paljon mieltäni. Yhteiskunta näyttää muuttuvan ahdistavammaksi. Yhteiskuntamme perustuu kilpailulle, joten ei ole ihme, että ihmisille tulee ongelmia ja sitten kun se vielä liitetään koronan kaltaiseen kriisiin, niin veikkaan että jossain vaiheessa tulee mielenterveyskriisi. Se tulee näkymään silloin, kun ikäiseni nuoret ovat aikuisia. Silloin ne, joilla on masennusta tai ahdistusta, voivat syrjäytyä ja jäädä sivuun yhteiskunnasta tai tulla jotenkin muuten toimintakyvyttömiksi. Joka kuudes lapsi ja nuori on kokenut masennusjakson ennen kuin on aikuinen ja joka 10. ikäiseni nuori satuttaa itseään. Tälle pitäisis tehdä jotain. Yhteiskuntarakenteita voi miettii, mutta Lohjan tasolla toivon, että saataisiin vaikka muutama koulupsykologi lisää, Kronqvist sanoi.

–Hänen puheenvuoronsa herätti varmasti kaikki, Lindman tiivistää.

Kronqvist puhui myös jalkautuvan nuorisotyön tärkeydestä.

–Jalkautuva nuorisotyö on mielestäni todella tärkeää. Ei ole mitään järkeä, että meillä on nuorisotyötä, joka ei mene nuorten luokse, vaan ohi kohderyhmästä. Jalkautuva nuorisotyö auttaa syrjäytymiseen, koska jos nuoria tavataan, syrjäytymisen riski on pienempi. Jalkautuvassa nuorisotyössä voidaan myös löytää niitä ihmisiä, jotka saattavat tarvita apua, Kronqvist totesi.

Lisää hyvinvointia

Tarkemmat koulukohtaiset tulokset tulevat vielä loppuvuoden aikana. Niistä keskustellaan oppilaiden kanssa.

–Oppilaita osallistetaan ja mietitään yhdessä, miksi juuri meillä jokin asia on huonosti ja mitä asialle voisi tehdä. Jos taas jokin asia on oikein hyvin, mietitään mikä siihen vaikuttaa ja jaetaan tietoa muillekin.

Myös lohjalaisilta kysyttiin, miten lasten ja nuorten hyvinvointia tulisi edistää Lohjalla. Ideoita voi antaa edelleen kaupungin verkkosivuilta löytyvän ideaseinän kautta. Parannuksia toivotaan mm. koulumatkojen turvallisuuteen ja koulukyydissä istuttavaan aikaan. Koulupsykologeille ja kuraattoreille toivotaan lisää resursseja ja avoimia päiväkoteja toivotaan lisää. Kyläkoulujen toivottiin pysyvän ja tuntikehyksen kasvavan kutistamisen sijaan. Kouluihin kaivattiin myös aamupalaa. Lisäksi toivottiin esimerkiksi lisää maksuttomia ja edullisia harrastusmahdollisuuksia. Jalkautuvaan nuorisotyöhön toivottiin panostus. Myös yleistä yhteisöllisyyttä kaivattiin lisää.

Lindman nostaa ehdotusten joukosta esille myös nepsylainaamon. Hän toteaa, että neuropsykiatrisen tuen tarve on tiedotettu kaupungilla ja siihen panostetaan jatkossa lisää. Esimerkiksi koulutettuja nepsyvalmentajia on tulossa lasten ja nuorten tueksi.

SMS