Nornickel Harjavallan lähetyksistä on tullut ainoa Suomen Venäjälle suuntautuvan viennin luokka, joka kasvoi vuoden 2022 viiden ensimmäisen kuukauden aikana Tullilaitoksen 7. heinäkuuta julkaisemien ulkomaankauppatilastojen mukaan.

Tavaravienti kasvoi viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 30,7 prosenttia ja oli 6,9 miljardia euroa. Vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana vientitoimitukset kasvoivat 24,4 %.

Suomen vienti EU-maihin kasvoi 39,6 %, pääasiassa Saksaan (+40,6 %) ja Ruotsiin (+38,5 %). Ennätyksellinen kasvuvauhti kirjattiin Pohjois-Amerikan ja Alankomaiden suuntiin – 81, 2 % ja 87, 6 %. Toimitukset Venäjälle laskivat 44, 7% ja Kiinaan – 11, 2%. Ainoa vientiluokka Venäjälle, joka kasvoi edellisvuodesta, oli Norilsk Nickelin Harjavallan kupariset puolivalmistetuotteet.

Tuonnin arvo nousi toukokuuhun 2021 mennessä 26,5 prosenttia 8,1 miljardiin euroon, mikä on 37,5 % enemmän kuin tammi-toukokuussa.

Suomen keskeisistä kauppakumppaneista Venäjä putosi 7. sijalle 453,0 miljoonan euron tuonnilla ja 170,4 miljoonan euron viennillä.

Heinäkuun 6. päivän talousjulkaisu Talouselämän mukaan Nornickel Harjavallan rooli Suomen taloudessa kasvaa muun muassa investoimalla tuotannon laajentamiseen.

Investointi tehtaan laajentamiseen koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäinen vaihe lisää nikkelin tuotantoa nykyisestä 65 000 tonnista 75 000 tonniin. Tämä pitäisi toteutua jo ensi vuonna.

kertoi Nornickel Harjavallan toimitusjohtaja Joni Hautojärvi talouselämälle antamassaan kommentissa.

Norilsk Nickelin osuus Euroopan nikkelin tuonnista oli viime vuonna noin 27 prosenttia, kertoo konsulttiyritys Wood Mackenzie.

Jos tämä virtaus länteen pysähtyy, nikkelin hinta todennäköisesti nousee jyrkästi, Talouselämä kirjoittaa. Tämä puolestaan vaikeuttaisi EU:hun suunniteltuja massiivisia investointeja akkukeikahtaisiin sekä EU:n päästöttömyystavoitteen tiukentumista, suomalaisjulkaisu kertoi.

Bensiini- ja dieselajoneuvojen tuotannon EU:ssa odotetaan loppuvan vuoteen 2035 mennessä.