Nummelan lentokentällä tapahtuu nyt monenlaista. Lentokenttäalueelle on jo kohonnut kaksi uutta lentokonehallia, joista toista on varaa laajentaa, ja kesällä rakennetaan vielä yksi lisää. Liikenne- ja viestintäministeriön avustuksella tehdään sääasema, kulunvalvontajärjestelmä, kiitotievalot ja latausasema.

–Kulunvalvontajärjestelmä kertoo radiolla lentäjälle, jos kiitotiellä on jotain sinne kuulumatonta. Se varoittaa kuulutuksilla myös kentällä liikkujia. Kiitotievalot on tarkoitus saada toimintaan huhtikuun loppuun mennessä. Ne saa radiolla päälle lentokoneesta. Tällä hetkellä Nummelassa on yksi sähkölentokone, mutta niitä on todennäköisesti tulossa lisää, siksi latausasema. Satsaamme kovasti sähköiseen ilmailuun, kun olemme tässä keskellä kylää. Siitä lähtee vähemmän ääntä, kertoo kentän päällikkö Tom Arppe.

Lisäksi kentälle valmistellaan uutta ympäristölupaa ja tehdään kaavoitusta.

–Tarvitsemme ympäristölupaan muutoksen, koska nykyinen lupa on suunniteltu purjelentoa ajatellen ja on siten aivan riittämätön jatkossa. Tällä hetkellä koneet joutuvat käymään muilla kentillä tankkaamassa. Tämä on 1-luokan pohjavesialuetta, joten uusi tankkausalue tehdään totta kai kaikkien sääntöjen mukaan, Arppe kertoo.

–Kaavoitus on edennyt hyvässä yhteishengessä Vihdin kunnan kanssa. Olemme katsoneet uudelle tankkausasemalle paikan, jonne myös polttoaineen kuljetus on turvallista. Lisäksi on kaavoitettu pari tietä ja alue, jonne ilmailuun liittyvät yritykset voivat rakentaa tilojaan, Arppe jatkaa.

Purjekonetta hinataan taivaalle. (Kuva: Nummelan lentokenttäyhdistys ry)

Lentotoimintaa siirtyy Malmilta Nummelaan

Nummelan kentän kehitykseen vaikuttaa vahvasti Malmin lentokentän sulkeminen.

–Nummela on se kenttä, jonne Malmilta kodittomiksi jääneitä lentokoneita on tullut eniten. Meillä on nyt parikymmentä konetta ja lisää on tulossa vielä noin 15. Yhteensä täällä tulee siis olemaan 30–40 konetta lisää, Arppe sanoo.

Aiemmin Nummelassa on keskitytty purjelentoon ja moottorikoneita on ollut vähemmän. Malmin tulokkaiden myötä tilanne muuttuu, sillä sieltä tulee nimenomaan moottorikoneita.

Arppe sanoo, että jatkossa Nummelan lentokentältä voitaisiin lentää myös pienrahtia.

–Nummelan kenttä olisi logistisesti hyvä etenkin, jos Tunnin juna toteutuu.

Myös museokone DC3 on tarkoitus saada Nummelaan ja rakentaa sille oma halli. Kuka tahansa DC-yhdistykseen liittyvä voisi silloin päästä lennolle Nummelasta. Malmilla oli paljon myös ammattilentäjien koulutusta. Kentän sulkemisen myötä koulutustoimintaa on siirtynyt ympäri Suomea ja osa ulkomaillekin.

–Malmi oli moottori-ilmailuharrastuksen ja -koulutuksen keskus, jossa koulutettiin suuri osa ammattipiloteista, Arppe tiivistää.

Koulutustoimintaa ei ole aivan helppo sijoittaa uusille kentille, sillä se lisää lentotoimintaa huomattavasti. Nummelassa toimii jo pari lentokoulua. Enemmänkin olisi tulossa, jos ympäristölupa sen sallisi.

Nummelan lentokenttä on sijainniltaan hyvässä paikassa. Sen lisäksi palvelut ovat lähellä ja vierestä löytyy hotelli.

–Helsinki–Vantaan lentokentälle laskeutuminen on kallista. Sen jälkeen Nummelan kenttä on pääkaupunkiseutua lähimpänä oleva lentokenttä, kun Malmia ei ole. Hyvinkään kenttäkin on lähellä, mutta se on täynnä. Nummela voisikin olla ensimmäinen kenttä, johon vieraat tulevat koneillaan ulkomailta. Suomi on hieno maa lentää. Täällä on järvimaisemia ja paljon vapaata ilmatilaa, Arppe ideoi ulkomaisiin ilmailuharrastajiin viitaten.

Hän toteaa, että Vihti hyötyy kuntana monella tapaa lentokentästä. Esimerkiksi DC3-lennolle menevät tuovat rahaa hyödyntämällä Vihdin muitakin palveluja. Vuodessa DC3:lla tehdään satoja jäsenlentoja. Koulutustoiminnan myötä Vihti on saanut lennonopettajista pari uutta asukastakin. Lisäksi kentälle on muuttanut yrityksiä Malmilta.

Malmin kenttä on nyt suljettu, mutta Arppe toteaa, ettei viimeistä sanaa ole vielä asiassa sanottu.

–Ei tässä tiedä, mitä tapahtuu, kun vaalitkin on tulossa. Helsingin kaupunki haluaa sinnikkäästi lopettaa lentokenttätoiminnan, mutta lentäjäpiireissä olemme vuosia ihmetelleet, miksi juuri siihen kohtaan halutaan rakentaa uusi lähiöalue, kun aikoinaan siihen tehtiin lentokenttä nimenomaan siksi, ettei alue sovi rakentamiseen. Koko alue on suota ja myrkyllistä sulfidisavea, joka syövyttää betonia. Kyllä siinä saa paaluttaa olan takaa, Arppe ihmettelee.

Nummelan lentokentällä tapahtuu paljon. Liikenne ja viestintäministeriön tuella toteutetaan sääasema, kulunvalvontajärjestelmä, kiitotievalot ja latausasema. Myös kaavoitus ja uusi ympäristölupa ovat työn alla.
(Kuva: Nummelan lentokenttäyhdistys ry)

Lentotoimintaa ympäristö huomioiden

Vaikka lentotoiminta Nummelassa lisääntyy, pyritään se tekemään ympäröivää asutusta kunnioittaen.

–Pääkiitotiemme nousu- ja laskusuunnissa ei ole kovin paljon asutusta. Reitit on suunniteltu niin, että lennetään mahdollisimman vähän asutuksen yli, jotta melua tulisi vähemmän. Lisäksi enemmän melua tuottavia läpilaskuharjoituksia käydään tekemässä myös Kiikalan lentokentällä, Arppe kertoo.

Lentokoneista lähtevä ääni häiritsee osaa ihmisistä, mutta mittauksissa sitä ei ole kovin merkittäväksi todettu.

–Tutkimme joskus asiaa, mutta Hankotien meteli häiritsi mittauksia, koska siitä lähti kovempi ääni. EU-normien puitteissa ollaan hyvin. Lisäksi lentokoneen noususta ja laskusta syntyy hetkellinen ääni, eikä jatkuvaa.

Asiaton liikkuminen lentokenttäalueella on kielletty, mutta silti siellä ulkoillaan paljon. Vaaratilanteita tapahtuu ja ylösvetoja joudutaan tekemään. Yksi vaaranpaikka on hinauskoneen perässään vetämä 65 metriä pitkä hinausköysi, joka saa aikaan pahaa jälkeä ihmiseen osuessaan. (Kuva: Nummelan lentokenttäyhdistys ry)

Kiitotiellä lenkkeily on sama asia kuin menisi kävelemään moottoritielle”

Kokonaisuudessaan Nummelan lentokentälle kuuluu tällä hetkellä hyvää.

–Kevät on toivoa täynnä. Purjelentokausi alkaa kohta, Arppe iloitsee.

Eräs asia häntä jaksaa silti vuodesta toiseen ihmetyttää ja huolestuttaa. Lentokenttäalueella ei nimittäin saisi asiattomasti liikkua eli esimerkiksi lenkkeillä tai pyöräillä. Silti moni vähät välittää asiasta ja varoituksista ja uhkarohkeimmat suuntaavat ulkoilemaan jopa kiitotielle. Arppe on tavannut kiitotieltä kokonaisen perheenkin lastenvaunujen ja kultaisen noutajan kanssa. Kun hän meni juttelemaan heille, vastaus oli, etteivät he edes tajunneet olevansa lentokentällä. Arppe ei ymmärrä, miten on mahdollista, ettei lentokenttää tunnistaisi. Miksi muuten harjulla olisi suuri, puutos kenttä kiitoteineen?

–Olen syvästi huolestunut tästä asiasta. Jostain syystä kiitotiellä kävellään ja usein vielä selkä siihen suuntaan, josta lentokoneet laskeutuvat. Se on sama asia kuin menisi moottoritielle kävelemään. Jos halutaan lenkkeillä harjuluonnossa, miksi ihmeessä tullaan kiitotielle. Tilaa on 56 hehtaaria. Siitä on asvaltoitu viisi hehtaaria ja ihmiset tulevat ulkoilemaan juuri näille hehtaareille, Arppe kummastelee.

Huoleen on todella aihetta. Lentokoneet ovat joutuneet tekemään lukuisia ylösvetoja, kun kiitotie ei olekaan ollut vapaa, vaan siellä on kävelty. Tähän mennessä kukaan ei ole jäänyt alle, mutta vaara on todellinen.

–Laskuun tulevat koneet ovat hiljaisia ja niitä on vaikea huomata maasta. Yleensä ihmiset vielä kävelevät selkä laskusuuntaan päin eli sinne, minne tuulipussin kapea pää osoittaa. Koneet laskeutuvat yleensä vastatuleen. Lentäjänkään ei ole välttämättä helppo havaita kiitotiellä liikkujia, jos koneen nokka on vähän koholla tai laskeudutaan aurinkoa vasten. Jos koneen pyörät ovat jo ehtineet maahan, ylösvetoa ei enää ehdi tehdä.

Yksi vaaranpaikka ovat myös purjekoneiden hinaukseen käytettävät lentokoneet, joiden perässä roikkuu 65 metriä hinausköyttä.

–Koneen perässä roikkuvaa köyttä voi olla vaikea havaita. Jos se osuu ihmiseen, ei hyvää seuraa. Köyden päässä on puoli kiloa painava möykky, joka etenee 120 km/h. Sitä voi kuvitella, mitä tapahtuu, jos sellainen osuu, Arppe sanoo.

Muutama vähältä piti -tilannekin on tapahtunut.

–Kerran hinausköysi on mennyt kahden pyöräilijän välistä. Toinen heistä yritti vielä ottaa siitä kiinni. Toisella kerralla hinausköysi meni noin metrin päästä 10–12-vuotiaasta lapsesta.

–Näin talven jälkeen ihmiset ovat taas autuaasti unohtaneet, ettei kenttäalueella saa ulkoilla. Siellä liikkuu paljon väkeä ja osa päästää koirankin vapaaksi, Arppe harmittelee.

Pahimpiin vaaranpaikkoihin on tarkoitus rakentaa aitoja ohjaamaan ulkoilijoita.

Hinauskone. (Kuva: Nummelan lentokenttäyhdistys ry)

Ilmailua harrastamaan

Arppe sanoo, että ilmailuharrastuksesta kiinnostuneet voivat olla rohkeasti yhteydessä ilmailukerhoon. Usein ajatellaan, että ilmailu on harvinainen ja kallis harrastus, mutta Arppe on eri mieltä.

–Ilmailu on yllättävän yleinen harrastus, eikä hirmu kalliskaan. Etenkin purjelento on edullista varusteet huomioon ottaen, halvempaa sen harrastaminen on kuin esimerkiksi jääkiekon. Lisäksi siinä oppii lentämään hyvin, kun purjekonetta joutuu todella lentämään. Kun siitä jatkaa moottorikoneeseen, saa kolme lentolupakirjaa samalla hinnalla, joka menisi pelkkään moottorikoneen lentolupaankin.

Omaa lentokalustoa ei tarvita, vaan lentää voi kerhon koneilla. Purjelennon voi aloittaa jo 14-vuotiaana ja lupakirjan saa 16-vuotiaana.

–Näkisin kentällä mielelläni enemmän vihtiläisiäkin nuoria. Nyt suurin osa tulee muualta, Arppe vinkkaa.

Moottorikoneen lupakirjan voi saada 17-vuotiaana. Arppe toteaa, että korona-aika on aktivoinut myös vanhempia harrastajia palaamaan harrastuksen pariin.

–Moni 50–60-vuotias on nyt tullut lentämään, kun koronan myötä vapaa-aikaa on jäänyt enemmän.

Arppe sanoo, että lentotoiminta on hyvin johdettua ja turvallisuusasiat ovat koko ajan esillä.

–Turvallisuus on hyvällä tasolla, ilmailu on hyvin turvallisuushakuista. Purjelentokin on todella turvallista, vaikka purjekoneessa ei ole moottoria. Ainakaan siihen ei silloin voi tulla vikaa, kun sitä ei ole. Purjelentäjillä on laskuvarjot, mutta ei niitä ole tarvittu kuin kilpailuissa, joissa otetaan enemmän riskejä ja koneet lentävät lähempänä toisiaan. Nykyään myös monissa ultrakevyissä lentokoneissa on koneessa itsessään pelastusvarjo, Arppe kertoo.

SMS

Ilmailu on yllättävän yleinen harrastus, jonka voi aloittaa jo alaikäisenä. Etenkään purjelento ei ole sen kalliimpaa kuin moni muukaan harrastus. (Kuva: Nummelan lentokenttäyhdistys ry)

Kommentoi kirjoitusta