Lohjan Museon uusi Ryijy on pop! -näyttely on nyt esillä Lohjan pääkirjaston Linderinsalissa. Näyttely esittelee sekä tekstiilitaiteilija Jenni Vanhasen Iltamaa-yrityksen puitteissa syntyneitä, digitaalisiin mallisuunnitelmiin pohjautuvia nykyryijyjä että perinteisiä, 1700–1900-lukujen ryijyjä Lohjan Museon kokoelmista.

–Olimme nähneet Jennin ryijyjä ja niiden uudenlainen suunnittelutekniikka herätti mielenkiintomme. Myös museolla on hienoja, perinteisiä ryijyjä, joten pohdimme, millainen näyttely ne yhdistämällä saataisiin aikaan, taustoittaa museoamanuenssi Marja Niemi Lohjan Museosta.

Hän kertoo, että ryijyt haluttiin nostaa nyt esille, koska ne ovat tällä hetkellä niin suosittuja.

–Ryijyjä on valmistettu Suomessa keskiajalta saakka. 1980–1990-luvuilla niiden suosiossa oli suvantovaihe, mutta nyt ne ovat taas todella suosittuja. Trendit vaihtelevat. Nyt ollaan ehkä siirtymässä minimalistisesta sisustustyylistä kohti perinteitä. Perinteisyys on nyt muutenkin suosiossa. Toisaalta ryijyt ovat myös uudistuneet ja saaneet moderneja muotoja.

Vuosisatojen varrella ryijyjen käyttötarkoitus on muuttunut.

–Alkuun niitä käytettiin lämmikkeenä esimerkiksi veneessä tai reessä, mutta sittemmin niistä tuli yksi sisustuselementti. 1700-luvulla ryijyt olivat ylellisyysesine, jonka esimerkiksi vihkipari saattoi saada lahjaksi. Seinille ryijyjä alettiin nostaa 1800-luvulla, kun tekstiilituotanto alkoi teollistua ja itse tehtiin vähemmän. 1800-luvun lopun kansallisuusaate innosti uudelleen itse tekemiseen.

Näyttelyssä on esillä sekä 1700–1900-lukujen ryijyjä että aivan uusia nykyryijyjä, joiden suunnittelussa on käytetty apuna tietokoneohjelmaa. Suomessa ryijyjä on valmistettu keskiajalta saakka. Välillä ryijyt koettiin vanhanaikaisiksi, mutta nyt ne ovat taas suosiossa. (Kuva: Marja Niemi / Lohjan Museo)

Ryijyjen kuviot ovat merkityksellisiä tekijälleen ja ryijyn saajalle

Näyttelyssä esillä olevat museon kokoelmien ryijyt esittelevät esimerkkejä eri vuosisadoilta. Vanhasen ohjauksessa valmistuneet ryijyt taas ovat uusia, parin viime vuoden aikana tehtyjä. Hän on luonut tietokoneohjelman, jonka avulla ryijy on helppo tehdä valokuvasta. Vanhanen pitää myös ryijykursseja. Ennen vanhaan etenkin isot ryijyt tehtiin kangaspuilla, mutta sittemmin niiden koko pieneni ja ryijyt syntyivät omalla ompelutekniikallaan neulan ja langan avulla.

–Ompelutekniikka on Iltamaan ryijyissä edelleen sama kuin perinteisten ryijyjen kohdalla. Ennen suunnittelu tehtiin kuitenkin ruutupaperille, mikä oli hidasta, Niemi kertoo.

Yksi näyttelyn aiheista ovat ryijyjen kuva-aiheet ja teemat. Ryijyistä löytyy niin yksinkertaisia ja abstrakteja kuvioita kuin esittäviäkin aiheita. Niemi kertoo, että aiemmin ryijyissä pyrittiin symmetrisiin kuvioihin, joiden tekeminen ei ollut aivan helppoa etenkään isompiin ryijyihin. Tuolloin mahdollisimman symmetriset kuviot kertoivat ryijyntekijän taidosta. 1940–1950-luvuilta lähtien alettiin tehdä myös taideryijyjä, joissa keskityttiin ennemmin tunnelmaan, valöörieroihin ja maalauksellisuuteen.

Ryijyjen kuviot ovat usein olleet tekijälleen jollain tavalla merkityksellisiä. Historian varrella ryijyihin on ikuistettu niin suvulta perittyjä kuvioita, onnea tuovia symboleja kuin nimikirjaimiakin. Myös tänä päivänä ryijyjen kuvilla on merkityksensä. Esimerkiksi Iltamaan ryijyjen aiheina ovat mm. avioliittoa symboloivat koivut, edesmennyt lemmikki ja juhannusruusut isän kotipaikalla. Suomen jalkapallomaajoukkue Huuhkajatkin on saanut oman faniryijyn.

Huuhkajien faniryijy. (Kuva: Marja Niemi / Lohjan Museo)

Ryijyjä historian varrelta

Niemi kertoo, että perinteisten, kansanomaisten ryijymallien kopiointi on ollut tyypillistä ja suosittua ryijyjen historian aikana, ainakin 1800-luvun lopulta nykypäiviin. Näyttelyssä on esillä esimerkiksi vuonna 1950 ompelemalla valmistettu tulppaanikuvioinen ryijy (”Porin tienoo”), jonka malli on vuodelta 1825. Vuosiluvut ovat mukana ryijyissä, kuten oli tapana. Lisäksi esillä on vanha, peitteenä käytetty ns. rekiryijy, jonka kuva-aiheesta on Iltamaan ohjelmistolla laaditun mallin mukaan valmistettu pieniä koristerekiryijyjä.

Museon ryijyillä puolestaan on yhteys Lohjan seutuun.

–Moni on esimerkiksi valmistettu täällä. Morsiusryijy on lohjalaisen kotiseutuyhdistyksen (Lohjan kotiseututkimuksen ystävät ry:n) perustajan Robert Boldtin ja tämän vaimon Signe Boldtin museokokoelmiin lahjoittama. Lisäksi esillä on 1930-luvun ryijyjä, kuten Ilona Jalavan suunnittelema ja lohjalaisille omistama “Oi muistatko”, jonka teemana ovat Lohjan kirkon ikkuna ja kattoa kiertävät kiemurat sekä Sammatin kirkkoa ja Elias Lönnrotin Emännyyskoulua esittävät ryijyt.

Ryijynäyttely on esillä 5.2.2022 saakka.

SMS