Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään 2.11.–8.11. Sen myötä Lohjan ehkäisevä päihdetyö haluaa herätellä ihmisiä miettimään omaa päihteiden käyttöään. Viikon aiheena on tänä vuonna nuoret aikuiset ja kannabis. Päihdetyöntekijä Helena Sipiläinen kertoo, että kannabiksen käytön yleisyys on ikäryhmäsidonnaista.

–Suurin osa kannabiksen säännöllisistä käyttäjistä on 20–30-vuotiaita, mutta myös 30–40-vuotiaat käyttävät aiempaa enemmän. Monella ensimmäiset kokeilut sijoittuvat yläkouluaikaan tai myöhempään opiskeluvaiheeseen. Alakoululaisilla päihdekokeilut ovat hyvin harvinaisia, mutta yläkoululaisista kokeilukäyttöä on 5–20 prosentilla. Säännölliseksi joka viikonloppuiseksi tai arkikäytöksi kannabiksen käyttö muuttuu yleensä, kun nuori siirtyy toisen asteen opintoihin ja vapaus lisääntyy, Sipiläinen kertoo.

Osalla kannabiksen käyttö vähenee tai jää pois esimerkiksi isojen elämänmuutosten myötä, kuten parisuhteen vakiinnuttua tai perhettä perustettaessa, mutta yleisesti ottaen käyttö on lisääntynyt vuosikymmenten aikana ja se näkyy myös Lohjalla.

Kannabiksen haitat kytkeytyvät usein käyttäjän yleiseen hyvinvointiin

Kannabis ei ole yhtä vahva huume kuin moni muu, mutta haittoja senkin käyttöön voi liittyä. Sipiläinen kertoo, että haitat kytkeytyvät vahvasti käyttäjän muuhun hyvinvointiin, sosiaaliseen ympäristöön ja elämään ylipäätään.

–Kun kysytään käytön perimmäisiä syitä, esille nousevat viihdekäyttö ja itsehoidollinen käyttö. Kannabista saatetaan käyttää sosiaalisissa tilanteissa rentoutumiseen ja ahdistuksen, masennuksen, unettomuuden, jännittyneisyyden tai adhd-oireiden hoitoon. Haasteita voi tulla, jos käyttö pyörii vahvasti lääkinnällisen käytön ympärillä, eikä muita hoitokeinoja ole. Myös jatkuva rentoutumiskäyttö voi alkaa vaikuttaa opiskeluun, työssä käyntiin, jaksamiseen ja mielialaan. Voi tulla elämänhallinnan haasteita tai käyttö voi alkaa pyörittää elämää.

Vakavampiakin seurauksia voi tulla.

–Osalle kannabis voi laukausta psykoosioireita. Kaikilla se ei vaadi pitkäaikaistakaan käyttöä.

Kannabis aiheuttaa riippuvuutta vähemmän kuin moni muu huume, eikä vakavia vieroitusoireitakaan yleensä esiinny. Vaikeudet kannabiksesta eroon pääsyssä liittyvätkin usein siihen, että käyttämisestä on tullut tapa tai hoitokeino.

–Kun mieli ehdollistuu kannabiksen käyttöön, arjen pyöritys ilman sitä muuttua vaikeaksi, Sipiläinen tiivistää.

Kannabiksen markkinat ovat laajat, eikä se ole niin kallista kuin moni muu huume. Vaikka ongelmia ei kannabiksen kohdalla tuottaisikaan se, että on velkaa aineen myyjälle, käyttöön liittyvää kiristämistä ja kiusaamista esiintyy varsinkin yläkoululaisten keskuudessa. Sipiläinen ei suoraan usko porttiteoriaan, jonka mukaan miedomman aineen käyttö johtaa vahvempienkin käyttöön. Tietty vaara pyörii kuitenkin myös kannabiksen käytön ympärillä.

–Sosiaalinen ympäristö muuttuu, jolloin nuori voi ajautua porukkaan, jossa käytetään myös muita aineita. Kun on kovemmat aineet, siellä liikkuu myös isommat rahat ja riskitkin ovat isommat.

Hän muistuttaa, että ihmisen genetiikka vaikuttaa siihen, miten keho reagoi päihteisiin.

–Osa meistä on rakennettu niin, että päihteet vaikuttavat vahvemmin kuin toisilla. Silloin voi olla suurempi riski siirtyä vahvempiin aineisiin, mutta tämä asia ei ole yksiselitteinen.

–Kolmantena seikkana asiaan vaikuttavat yksilön hyvinvointi, kotiolot ja koko perheen hyvinvointi. Päihteistä haetaan joskus apua pahaan oloon, ikäviin tunteisiin ja traumoihin.

Kuka arkeasi pyörittää, sinä vai kannabis? (Kuvituskuva: https://www.flickr.com/photos/elsaolofsson/50370396536)

Kuka arkeani hallitsee, minä vai kannabis?

Omaa kannabiksen käyttöään kannattaa välillä pysähtyä miettimään ja kysyä itseltään muutama kysymys.

–Miten usein käytän kannabista? Hallitsenko minä vai käyttö arjen rutiineja? Käytön voi kokeilla lopettaa määräajaksi ja seurata, mitä fiiliksiä se herättää. Jos kannabis pyörii koko ajan mielessä, kyse voi olla muustakin kuin harmittomasta rentoutumiskeinosta. Käyttöään voi seurata esimerkiksi kannabispäiväkirjan avulla. Myös läheisten palautetta kannattaa kuunnella, Sipiläinen sanoo.

Mitkä ovat sellaisia merkkejä, joista itse tai läheiset voivat havaita käytön mahdollisesti aiheuttamia ongelmia?

–Voi olla passiivisuutta ja kiinnostuksen asioita kohtaa voi vähentyä. Aloitteellisuus ja kyky tarttua asioihin voivat kärsiä. Mielen hyvinvoinnin kanssa voi olla haasteita ja voi tuntua siltä, ettei saa apua muualta kuin kannabiksesta. Perushygienia ja kodinhoito voivat kärsiä. Siinä vaiheessa, jos ilmenee harha-ajatuksia ja epäluuloisuutta, tilanne kannattaa ottaa tosissaan. Apua löytyy kyllä, Sipiläinen sanoo.

Kannabis tämän päivän Suomessa

Sipiläinen kertoo, että suhtautuminen kannabiksen käyttöön on lieventynyt vuosikymmenien aikana myös niiden keskuudessa, jotka eivät itse käytä ainetta.

–Kannabiksen käyttö nähdään usein omana valintana niin kuin tupakointi tai alkoholin käyttökin. Viime vuosina maailmalla tapahtunut kannabiksen dekriminalisointi on vaikuttanut ajatteluun, eikä kannabis ole enää niin marginaaliryhmän tuote, Sipiläinen avaa.

Suomessa kannabis kuuluu edelleen laittomien päihteiden joukkoon, vaikka ihmisten suhtautuminen siihen onkin osittain lientynyt. Kun kyse on laittomasta aineesta, seuraamukset voivat kuitenkin olla muutakin kuin vain terveydellisiä. Laitonta on niin aineen käyttö, hallussapito kuin välityskin.

–Säännöllinen käyttö voi olla esteenä asepalveluksen suorittamiselle ja rajoittaa työllistymismahdollisuuksia. On aloja, joilla ollaan tästä todella tarkkoja, kuten kuljetus-, vartiointi- ja sosiaali- ja terveysala. Rikosrekisterimerkinnät voivat vaikuttaa työn saantiin rikkomusten vakavuudesta ja työpaikasta riippuen, Sipiläinen avaa.

Laittomista aineista kiinni jäämisestä on luvassa myös rikosoikeudellisia seuraamuksia. Alaikäisten kohdalla ensisijaisena keinona on kuitenkin Ankkuri-puhutus, jossa ovat paikalla sosiaalityöntekijä, poliisi, nuorisotyöntekijä ja nuori huoltajineen.

–Tätä puhutusta käytetään paljon Lohjallakin. Nuoret suhtautuvat keskusteluihin pääsääntöisesti hyvin ja ottavat tilanteen vakavasti. Keskustelut ovat olleet onnistuneita ja niillä on hyvä vaikuttavuus, Sipiläinen iloitsee.

Ennen kaikkea hän toivoo, että kannabiksen käytöstä voitaisiin puhua avoimesti ilman pelkoa leimatuksi tulemisesta.

–Vaikka etenkin nuoret suhtautuvat kannabiksen käyttöön aiempaa avoimemmin, käytöstä voi silti seurata edelleen vahva stigma. Se ei ainakaan helpota asioita, jos ihminen leimataan narkomaaniksi.

Mistä apua lopettamiseen?

Tukea kannabiksen käytön lopettamiseen halutaan tarjota mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Syitä lopettamiselle on monia, mutta Sipiläinen listaa muutamia yleisimpiä.

–Elämässä halutaan päästä eteenpäin, mutta koetaan, että kannabis passivoi eikä opiskelu tai työssä käynti onnistu. Taustalla voi olla myös mielenterveydellisiä syitä. Käyttäjälle voi tulla ahdistusta tai paranoidisia ajatuksia. Syynä voi olla myös perheen perustaminen tai kumppanin toivomus käytön vähentämisestä tai lopettamisesta.

Lohjalla apua tarjoavat seuraavat tahot: Lohjan päihdeklinikka (044 369 2260), Nuorisokeskuksen päihdetyöntekijä (050 5211 049), Lohjan seurakunnan diakoniatyö (https://www.lohjanseurakunta.fi/yhteystiedot/diakonia), NA-Lohja (kokoontuu keskiviikkoisin klo 18.00–20.00 osoitteessa Sibeliuksenkatu 4), Ehyt ry:n päihdeneuvonta 24/7 (0800 90045) ja Kannabis.eu (Oma apu -sivusto vähentämisen tueksi).

SMS