Karkkilalainen Jaska Halttunen on tullut monille tutuksi Fillaripäiväkirja-bloginsa ja YouTube-videoidensa myötä. Hän on pyöräillyt Hangosta Nuorgamiin ja retkeillyt ympäri Suomea, mutta kotiseudun metsät näyttävät Halttusen silmissä silti edelleen komeilta ulkoilumaastoilta.

–Omatoimiseen retkeilyyn ja maastopyöräilyyn Karkkilassa on vertaansa vailla olevat mahdollisuudet. Täällä on niin eritasoisia reittejä kaikenlaisilla alustoilla. Polkuverkosto kulkee kauniissa, vaihtelevassa maastossa. Karkkilan metsät ovat maastopyöräilijän paratiisi, hän hehkuttaa.

Luontokohteet on helppo tavoittaa, sillä ne sijaitsevat kaikki lähellä Karkkilan keskustaa.

–Toivikkeen poluilta pääsee Ruuhilammen jyrkänteille. Karkkilasta löytyy myös Uudenmaan korkein kohta Loukkumäki. Sieltä aukeaa maisemaa 360 astetta. Karkkilasta voi lähteä myös Hämeen Ilvesreitistöä pitkin Tammelan tai Lopen suuntaan. Astetta vaikeammin pyörällä saavutettavissa on Lemmoinvuori, Halttunen esittelee.

Toivikkeen ulkoilualueella on kymmenen kilometriä latupohjaa, jota pitkin voi kesällä kävellä ja pyöräillä. Myös Pyhäjärven ympäri kiertää idyllinen kymmenen kilometrin reitti, joka kulkee maalaismaisemissa hevoslaitumien lomassa välillä hiekka- ja välillä asvalttitietä pitkin.

–Pyöräilyn jälkeen voi käydä uimassa Pyhäjärven uimarannalla tai ostaa jäätelön kahvilasta, Halttunen vinkkaa.

Pidempää reittiä kaipaava voi polkea esimerkiksi 20 kilometrin reitin Parsilanjärvelle.

Jaska Halttusen mielestä Karkkilassa on upeat luontoliikunta- ja pyöräilymahdollisuudet. (Kuva: Jaska Halttunen)

Lisää opastettuja reittejä

Omatoiminen retkeilijä löytää Karkkilasta hyvät ulkoilumaastot, mutta opastettuja reittejä on huomattavasti vähemmän.

–Karkkilasta Hyvinkäälle vievä Pikkupässin reitti on ainoa opastettu pyöräilyreitti. Se alkaa Karkkilan kaupungintalolta.

Reitin varrella on historian havinaa, sillä se kulkee vanhaa radanpohjaa pitkin. Matkalle sattuvien vanhojen juna-asemien kohdassa on opaskylttejä. Reitin pituus on 50 km.

Tilanteen on kuitenkin tarkoitus saada muutos ja tehdä opastettuja reittejä enemmän. Toivike aiotaan reitittää uudelleen Karkkilan Ladun ja kaupungin kanssa. Lisäksi suunnitelmissa on rakentaa pitkospuut suolle, tulentekopaikkoja sekä varaustupa.

–Aikoinaan Toivikkeella on ollut hyvät opasteet, mutta ne on ajettu alas. Luontoliikuntabuumin myötä kaupunkikin on nyt herännyt uudelleen asiaan. Toivikkeella on upea polkureitistö, paljon vanhaa neulaspolkua ja isoja suppia. Toivikkeen majalle voi poiketa syömään eväitä ja tehdä nuotion, jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Kaivokin on tarkoitus kunnostaa tänä kesänä, jotta siitä saa raikasta vettä, Halttunen kertoo.

Opasteita on suunnitteilla myös muualle Karkkilan poluille. Niille on tarvetta.

–Kaikki eivät uskalla lähteä luontoon ilman opasteita, etteivät eksy, joten viitoitus auttaa paljon, Halttunen toteaa.

Toiveissa on myös yhteistyö eri kuntien välillä.

–Haluaisimme saada yhteneväisen polkureitistön naapurikuntien kanssa niin, että esimerkiksi Helsingistä voisi polkea Vihdin kautta Karkkilaan tai Lohjalta Karkkilaan.

Jaska Halttunen heräsi Hanko–Nuorgami reissullaan ymmärtämään, kuinka merkityksellinen luonto on. (Kuva: Jaska Halttunen)

Koskireitti kaupungin halki

Parannuksia on siis tulossa, mutta jos kaipaa opastettua reittiä jo täksi kesäksi ja Hyvinkäälle polkeminen tuntuu liian hurjalta aloitukselta, Koskireitti sopii kävelijöiden lisäksi loistavasti myös pyöräilijöille. Reitti on viisi kilometriä suuntaansa. Sen varrella on kapeaa polkua ja pitkospuita 700 metrin pätkä, joka voi olla helpompi ajaa vieressä menevää kävelytietä pitkin, mutta muuten reitti sopii hyvin pyöräilyynkin.

–Karjaanjokilaakso sopii kaikenlaisille pyöräilijöille, joten sinne voi lähteä millaisella ”mummokonkelilla” tahansa, Halttunen kannustaa.

Koskireitti valmistui viime syksynä talkoovoimin Karkkilan Ladun ja kaupungin yhteistyönä. Reitti kulkee Tehtaanhotellilta Pitkälänkoskelle saakka. Komeat kosket ovat näkemisen arvoisia minä vuodenaikana tahansa. Lisäksi reitti kulkee Högforsin ruukin läpi. Reitti veti ihmisiä puoleensa jo rakennusvaiheessa.

–Tämä on otettu todella hyvin vastaan. Ihmiset alkoivat liikkua reitillä jo enne kuin olimme saaneet sen valmiiksi. Kyllä tämä on vilkastuttanut ulkoilua Karkkilassa, Halttunen iloitsee.

Karkkilan Wuorten Walloitus.

Ulkoiluseuraa ja uusia liikuntamuotoja

Jos arastelee yksin poluille lähtemistä tai kaipaa muuten vain seuraa, sitä löytyy Karkkilan pyöräilyryhmistä, jotka tavoittaa Facebookista.

–Katupyöräilyryhmä ja Karkkilan Ladun MTB-ryhmä tekevät ryhmälenkkejä. Löytyy Karkkilasta triathlonporukkakin, Halttunen kertoo.

–Naisetkin voivat lähteä rohkeasti mukaan. Enemmän lenkit ovat nautiskelua ja luonnon ihmettelyä kuin kieli vyön alla polkemista. Hitaimman mukaan mennään, lenkit sopivat aloittelijoillekin, Halttunen rohkaisee.

Karkkilan Latu järjestää ensi syksynä myös yhteisretkikävelyjä, joilla tehdään lähiluonto tutuksi.

Halttunen sanoo, että kaikenlainen luontoliikunta on tervetullutta Karkkilaan. Yksi esimerkiksi siitä on frisbeegolf. Kukapa muukaan kuin Halttunen pisti Karkkilassa pystyyn 21-väyläisen radan.

–Meillä on yksi Suomen upeimmista frisbeegolfradoista ihan keskustan tuntumassa. Minuahan siitä voi syyttää, että se rata tuossa on, kun en jaksanut lähteä enää muualle heittämään, Halttunen myöntää.

Luonnon merkitys aukesi Halttuselle matkalla Hangosta Nuorgamiin

Palataanpa alkuun, Halttusen omaan luontoliikuntainnostukseen ja siihen, mikä sai hänet polkemaan Hangosta Nuorgamiin?

–Olen aina tykännyt pyöräillä. Kun vanha maastopyöräni hajosi, piti hankkia uusi. Kun sain uutta tekniikkaa kankun alle, kilometrejä alkoi kertyä ja kunto kasvaa. Ajattelin, että pitäisikö tehdä jokin pidempi retki, polkisinko vaikka Hangosta Nuorgamiin.

Alkuun Halttunen epäröi, sillä hän ei ollut aiemmin juuri retkeillyt, mutta reissullaan hän nukkuisi enimmäkseen ulkona. Hän ei myöskään kokenut itseään erityisen urheilulliseksi.

–Jännitti älyttömästi, että jaksanko ja pystynkö.

Halttunen purki epäröintiään sosiaalisessa mediassa. Sitten naapuri pyysi käymään.

–Paikalla olivat naapurini äiti ja hänen ystävättärensä. Nämä 70-vuotiaat rouvat kertoivat, että olivat itse polkeneet vaihteettomilla pyörillä ja ilman varusteita Hangosta Nuorgamiin.

Rouvien vakuuttamana Halttunen totesi, että kuka tahansa pystyy polkaisemaan Suomen päästä päähän, sillä matka ei tapa vaan vauhti ja jokainenhan päättää itse oman vauhtinsa. Niinpä hän lähti matkaan. Suoraan poljettuna kilometrejä olisi kertynyt 1 400 kilometriä, mutta Halttunen halusi poiketa matkalla kiinnostavissa luontokohteissa, kuten Kiikunlähteellä, Kolilla ja Pyhä-Nattasella. Itärajaa seuraillen matkaa kertyi lopulta 2 200 kilometriä. Siinä vierähti kolme viikkoa.

–Olihan se uskomaton fiilis, kun sitten seisoin Nuorgamin tunturissa. Ajattelin, että oho Halttusen akan poika sitten teki tämmöisen reissun.

Tuo vuonna 2017 toteutettu reissu muutti Halttusen elämänsuunnan.

–Se oli todella iso ja erilainen retki. Sen jälkeen olen lähtenyt metsään aina, kun se on ollut mahdollista. Valaistuin luonnon tärkeydestä ja vaalimisesta.

Nykyään Halttunen haluaa blogillaan ja videoillaan kannustaa muitakin liikkumaan luonnossa. Moni onkin syyttänyt häntä rahapussinsa köyhtymisestä, kun on joutunut ostamaan esimerkiksi uuden pyörän. Halttunen ja muut paikalliset aktiivit parantavat myös Karkkilan luontoliikuntamahdollisuuksia. Mikä saa heidät tekemään talkoovoimin niin paljon töitä yhteisen hyvään eteen? Halttunen miettii hetken.

–Hyvä kysymys. Kai se on halu parantaa Karkkilan näkyvyyttä ja vetovoimaa ja luoda ihmisille liikuntamahdollisuuksia, hän toteaa.

SMS

Kommentoi kirjoitusta