Internetin tuloa 90-luvulla ja varsinkin 2000-luvun alussa juhlittiin Suomessakin. Sen ajateltiin avaavan maailman markkinat suomalaisille liikkeille ja suomalaiselle osaamiselle, mutta samalla unohdettiin, että se myös avaisi ovet kansainvälisille kauppiaille.

Näiden viimeisten vuosikymmenten aikana kaupankäynnistä onkin iso osa siirtynyt digitaalisille alustoille ja lähes jokainen meistä on jo ostanut jotain verkkokaupoista, tilannut kotiinsa sekä pieniä että isoja tuotteita – Suomesta ja ulkomailta. Internet on todellakin pienentänyt maailmaa, ja mahdollistanut entistä laajemman tavaravalikoiman saatavillemme, vaikka siinä kotisohvalla istuen. Mutta millä perusteella sinä tilaat omat tuotteesi? Mietitkö tilatessasi sitä, että tilaamalla verkkokaupasta, rahasi saattavat mennä aivan muille maille, vaikka itse verkkokauppa on täysin suomenkielinen, kun muutaman euron kalliimmalla ehkä saisit vastaavan tuotteen paikalliselta yrittäjältä, tukisit paikallisuutta ja tekisit oman tukevan osasi paikalliseen työvoimaan.

Klarnan tutkimuksesta 2022: Joka kolmas (36 %) suomalainen uskoo tekevänsä suurimman osan ostoksistaan verkossa vuoden kuluttua. Luku on pysynyt tasaisena läpi vuoden (toukokuussa 36 % ja heinä-syyskuussa 35 %), mutta myös pandemiarajoitukset ovat voineet lisätä verkko-ostamisen suosiota, sillä joulukuussa 2022 jopa 41 % suomalaisista uskoi suosivansa jatkossa verkkoa. 

Keskustat hiljenevät

Jokainen meistä voi henkilökohtaisesti lähteä kävelylle oman kylänsä keskustaan, tai Lohjan keskustaan ja todeta sen saman asian: liiketiloja on vapaana entistä enemmän. Yrittäminen on siirtynyt paljon digitaaliseen maailmaan, ja monet suomalaiset ja paikallisetkin yritykset toimivat ilman omaa varastoa, tuotteiden tullessa suoraan jopa Aasiasta.

Sama kehitys on tapahtunut ympäri kehittyvää maailmaa ja paljolti se perustuu ihmisen ”laiskuuteen”, ja oman itsensä ykköseksi laittamiseen. Ostaja ei halua välttämättä käyttää enää aikaa liikkeissä kiertämiseen, kun saman ajan voi käyttää salilla käymiseen, itsestä huolehtimiseen tai yksinkertaisesti suoratoiston elokuvien ja sarjojen katsomiseen, ja itse ostokset tehdään suoraan verkosta, käymättä liikkeissä.

Suomalainen kuluttaja voi sanoa ostavansa ja suosivansa paikallista tuottajaa, ja paikallista liikettä, mutta katsoessamme eri kuljetusliikkeiden kuljettamia verkkokauppojen paketteja, tiedämme entistä useamman ostavan entistä enemmän verkosta. Siksi meillä ei ole enää niin montaa erikoisliikettä Lohjallakaan.

Yksikään paikallinen liike ei voi tuotevalikoimallaan kilpailla internetin valikoimia vastaan, joten kilpailu pitäisi tehdä palvelulla, asenteella – ja yhdessä toimimalla.

Mieti, kuinka monta paikallista liikettä tiedät, joita voisit käyttää, mutta et ole käyttänyt.

Lisääntyvä ylellisyys

Viimeiset vuosikymmenet ovat olleet suomalaisille kasvavan ylellisyyden aikaa. Vapaa-aikamme on lisääntynyt, raskas työ vähentynyt, käytettävissä olevat varat lisääntyneet ja tavarapaljous ja saatavilla oleva tavaramäärä on lisääntynyt eksponentiaalisesti. Suurin osa tarjolla olevista tavaroista on sellaisia, joita emme oikeasti tarvitse, mutta sosiaalinen paine laittaa meidät aina ostamaan uutta. Jos se ostaminen kohdistuisi paikallisiin yrityksiin, niin sehän olisi todella hienoa, mutta onko näin?

Vilkas Groupin tilastoissa ostokäyttäytymisen muutos näkyy erikoisena ilmiönä: Suomalaiset ovat tehneet verkossa miltei kaksi kertaa aiempaa suurempia ostoksia Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan, käy ilmi yli 2 000 verkkokaupan myyntiä seuraavasta indeksistä.

Viimeiset kolme vuotta ovat olleet vaikeita aikoja kaikille, on ollut virusta ja sotaa, ja siitä seurauksena edessä on talouskurimus, johon suurin osa meistä ei ole tottunut, eikä sellaista kokenut, ensimmäistä kertaa elämässämme joudumme tilanteeseen, missä saatamme joutua antamaan jotain saamaamme pois. Olisiko tämän seurauksena jopa paikallisen yhteistyön nousu mahdollista?

Paikallinen yhteistyö mahdollistaisi kasvavia palveluita, uusi liikkeitä ja rahan pysymisen alueella. Se mahdollistaisi työpaikkoja, parantuvia paikallisia talousnäkyviä, ja olisi kenties mahdollinen vastatoimi maailmalla tapahtuvalla kehitykselle – miksi lähettäisimme omat rahamme Eurooppaan tai Aasian verkkokauppoihin, kun voisimme tukea paikallisuutta?

KO

Kirjoittaja on päätoimittaja, yli 30 vuotta yrittäjänä toiminut moniyrittäjä, joka on toiminut niin Lohjan Keskustan kehitysyhdistyksen toiminnanjohtajana, kuin Virkkalan ja Lohjan Yrittäjät ry:n hallituksissa, ja on poliittisesti sitoutumaton, paikallinen yrittäjä.