Pienpanimot ovat nousseet suosituiksi viime vuosina, ja Lohjaltakin niitä löytyy jo useampi. Yksi Lohjan pienpanimoista on Nummen kylällä vanhassa paloasemarakennuksessa toimiva Paloaseman Panimo. 1940-luvulla rakennettu paloasemarakennus vaikuttaa taipuvan pienpanimoksi oikein hyvin. Panimo puolestaan istuu luontevasti pikkukylän tunnelmaan. Keittokattilan takana häärii Paloaseman Panimon pääpanija Aleksi Montin. Hän kertoo, että tiloissa oli keittokalusto valmiina edellisen omistajan jäljiltä, joten hän pääsi aloittamana heti, kun luvat olivat kunnossa. Kokemusta oluen valmistuksesta Montin on kerännyt jo vuosia.

–Aloitin työt olutravintolassa vuonna 2011, kun täytin 18 vuotta. Kävin koulun jälkeen juomassa olutta siellä, ja he pyysivät minut töihin. Sieltä se innostus lähti, kun pääsin maistamaan erilaisia oluita ja opiskelemaan oluen historiaa. Kotiolutta aloin tehdä vuonna 2014. Olen myös käynyt tekemässä olutta monilla Suomen panimoilla, Montin kertoo.

Opittavaa riittää silti aina vaan.

–Joka vuosi, kun katsoo taaksepäin, tuntuu, etten ole tiennyt mitään. Tässä on niin paljon eri variaatioita, joita maltailla, humalilla ja hiivoilla voi kokeilla. Pienillä muutoksilla saa aikaan ihan erilaisia makuja.

Idea kotipanimosta oli alkujaan Montinin tyttöystävän.

–Hän sanoi, että hommataan laitteet ja aletaan tehdä olutta. En pistänyt vastaan, Montin naurahtaa.

Paloaseman Panimon pääpanija Aleksi Montin keittokattilan takana. Kattilassa keitetään maltaista ja vedestä puuro.

Harrastus muuttui ammatillisempaan suuntaan, kun oluen valmistus aloitettiin Nummen vanhalla paloasemalla pari vuotta sitten.

–Isältäni meni kämppä purkuun ja hän alkoi etsiä uutta asuntoa. Hän oli katsonut tätä paikkaa jo aiemmin ja kysyi, olisi paloasema edelleen myytävänä, Montin kertoo.

Aluksi kyse oli vain rakennuksen yläkerrassa sijaitsevasta asunnosta, mutta myöhemmin panimokin siirtyi Montinin isälle ja oluen valmistus alkoi. Päätös panimotoiminnan aloittamisesta syntyi Montinin valmistamia kotioluita maistellessa. Tällä hetkellä tyttöystävä on töissä toisessa panimossa, ja Montin lopetti työnsä olutravintolassa viime kuussa ja siirtyi täysipäiväiseksi oluen tekijäksi.

Aleksi Montin lisää hiivaa käymisastiaan.

Suosikkioluita ja uusia kokeiluja

Yhteensä Paloaseman Panimo on valmistanut 23 erilaista olutta. Montin kertoo, että tällä hetkellä suurin kysyntä on amerikkalaistyylisillä pale ale -oluilla. Paloaseman Panimon suosituin olut on Hämy Juice ja toisiksi suosituin Ratto.

–Hämy Juice on toinen tekemämme olut. Parantelimme sitä vain vähän. Ratto on ensimmäinen oluemme. Se on meidän perus vaalea oluemme, lagerin korvike, Montin esittelee.

Tuttujen tuotteiden lisäksi tehdään uusia kokeiluja. Viimeisimpänä Montin on kokeillut hapanta, tyrnillä maustettua olutta. Seuraavaksi mietinnässä on mm. gluteenittoman oluen valmistus. Jossain vaiheessa tuotanto laajenee ehkä siidereihinkin.

Oluesta tulee hyvin erimakuista sen mukaan, millaista hiivaa ja humalaa käytetään. Maltaista eniten käytetään ohraa, mutta myös ruista, kauraa ja vehnää oluista löytyy.

Montinin lempiolut vaihtelee tilanteen mukaan.

–On mielentilasta, säästä ja tilanteesta kiinni, mikä on lempi olueni. Esimerkiksi hyvä ipa on aina hyvää, mutta sitä emme ole itse vielä valmistaneet, koska se on vaikeaa ja olen niin kriittinen, Montin naurahtaa.

Kun hän juo muiden valmistamaa olutta, lähestymiskulma on ammatillinen.

–Kokeilen paljon uusia tuotteita ja mietin, miten ne on tehty ja millä hiivalla käytetty. Mitä maltaita ja humalalajeja niissä on. Hiivoja on kymmentä erilaista ja humalalajikkeita toistakymmentä erilaista.

Aleksi Montin ja uusi, tyrnillä maustettu olut.

Maltaista, humalasta, hiivasta ja vedestä olueksi

Oluen valmistuksessa on kolme päävaihetta: mäskäys, siivilöinti ja keitto.

–Mäskäyksessä maltaista ja vedestä tehdään puuro. Maltaat rouhitaan, jotta niistä saadaan sokerit irti. Vesi lämmitetään haluttuun lämpötilaan (60–70°C) oluen tyylin mukaan. Vierre mäskäytyy tunnista kahteen, minkä jälkeen tehdään siivilöinti ja huuhtelu. Jäljelle jäävät sokerit ja vesi. Niitä keitetään ja lisätään humalaa ja mausteita. Sitten vierre jäähdytetään ja siirretään käymisastiaan, Montin kertoo.

Yksi tärkeä ainesosa puuttuu kuitenkin vielä. Se lisätään, kun vierre on käymisastioissa.

–Minä teen vierrettä, mutta hiiva tekee oluen, Montin tiivistää.

Valitusta hiivasta riippuu, missä lämpötilassa ja kuinka kauan käyminen kestää. Siitä riippuen valmista olutta pääsee maistamaan 16–60 päivän kuluttua. Mielenkiintoisena yksityiskohtana Montin kertoo, että hiiva merkityksineen on tunnettu vasta parin sadan vuoden ajan. Sitä ennenkin olutta valmistettiin, mutta silloin hiiva päätyi juomaan vahingossa esimerkiksi ilman mikrobeista.

–Silloin vain toivottiin, että olut alkaa käydä, Montin toteaa.

Nykyään ei enää toivota, vaan mitataan, ohjataan esimerkiksi käymisastioiden lämpötilaa digitaalisesti ja seurataan tarkasti, missä vaiheessa käyminen on. Tiedot kirjataan ylös ja niihin verrataan aina seuraavan oluterän valmistumista. Ripaus toivomista ja onnea tarvitaan silti edelleen.

–Missä tahansa vaiheessa voi epäonnistua täydellisesti, Montin sanoo.

Oluen historiaakaan ei unohdeta.

–Etenkin perinteisissä tyyleissä pitää tuntea historia ja se, miten olutta on aina tehty. Siihen voi sitten yhdistää vähän modernia näkemystä.

Montin käyttää eniten ohramallasta, mutta osaan oluista tulee myös kaura-, ruis- tai vehnämallasta. Tällä hetkellä hänellä on käytössä välineistö, jolla pystyy valmistamaan kerralla 850 litraa olutta. Tänä vuonna olutta valmistetaan noin 30 000 litraa, mutta ensi vuoden tavoitteena on jo 50 000 litraa, sillä kysyntää riittää.

–Ei ole tarvinnut miettiä, mihin laittaisimme oluen, sillä kaikki menee suoraan myyntiin, Montin iloitsee.

Paloaseman Panimon tuotteita voi ostaa esimerkiksi K-kaupoista, Prismoista sekä ravintoloista. Lohjalla niitä myyvät mm. Olut- ja viinihuone Norden Lohjan keskustassa ja PikkuOmena Pusulassa. Lisäksi niitä voi ostaa perjantaisin kello 14.00–18.00 välillä Paloaseman Panimon omasta kioskista. Paloaseman Panimo tekee myös tilauksesta asiakkaiden toiveiden mukaisia oluita.

Ohramallasta. Mallas rouhitaan, jotta siitä saadaan sokeri irti.

Pienpanimotuotteiden myötä käsitys oluesta on muuttunut

Tällä hetkellä Suomessa toimii 108 pienpanimoa. Mikä niiden tuotteissa kiinnostaa ihmisiä?

–Pienpanimot tarjoavat jotain muuta kuin sitä, mihin ihmiset ovat tottuneet, vahvojen makujen maailmoja. Nyt löytyy esimerkiksi makuja, jotka voi liittää johonkin mehuun, kuten mustaherukkaolut. Maut ovat helposti lähestyttäviä, esimerkiksi mummon tekemä mehu. Käsitys oluesta on muuttunut jonkin verran, Montin avaa.

–Ennen kaupoissa ei ollut paljon kotimaisia oluita, mutta nyt niitä löytyy laaja valikoima. Vuonna 2013 ravintolat ja kaupat alkoivat olla vastaanottavaisempia ja vuonna 2015 kaupoissa oli jo pienpanimojen osastoja. Nykyään kaupassa voi olla työntekijä, joka tuntee alan ja hankkii heti uudet hittituotteet myyntiin, hän jatkaa.

Alkoholilainsäädännön muutos helpotti osaltaan pienpanimotuotteiden saamista kauppaan.

–Suurin osa tuotteistamme on 4,5–5,5 prosenttisia. Kun alkoholin prosenttiraja nousi, voimme tehdä vahvemmatkin oluet niiden tyylin mukaisesti oikeilla vahvuuksilla.

Vaikka pienpanimoja on paljon ja kilpailuakin sitä kautta esiintyy, alalla on hyvä henki.

–Koko pienpanimokenttä on yhteisöllinen. Jokainen pyrkii tekemään mahdollisimman hyviä tuotteita, mutta toisia myös autetaan ja neuvotaan.

SMS

Paloaseman Panimo sijaitsee Nummella vanhassa paloasemarakennuksessa.

Kommentoi kirjoitusta