Kuvitellaanpa hetki matkantekoa Turku–Helsinki moottoritiellä. Liikenne soljuu mukavasti eteenpäin ja pian edessä on yksi tien monista tunneleista. Oikeaa kaistaa ajaa vaarallista ainetta kuljettava rekka, jota lähtee vasemmalta ohittamaan henkilöauto. Sen kuljettaja arvioi etäisyydet väärin ja palaa oikealle kaistalle liian aikaisin. Autojen kulmat osuvat toisiinsa ja henkilöauto pyörähtää tunnelissa kyljelleen. Lisää autoja ajaa toistensa perään ja kaaos on valmis. Vaikeasti loukkaantuneet ihmiset odottavat pelastajia autoissaan samalla, kun tunneli alkaa täyttyä savusta.
Tällaista tilannetta harjoiteltiin lakisääteisissä pelastusharjoituksissa, jotka järjestettiin Ykköstiellä Lohjalla 1.9. ja 8.9. EU-direktiivi edellyttää suuronnettomuusharjoituksen järjestämistä yli 500 metriä pitkissä tunneleissa neljän vuoden välein, mutta vain direktiivin vuoksi ei harjoitella. Moottoritietunneli on nimittäin erittäin haastava ympäristö pelastajien näkökulmasta, ja jokaisessa harjoituksessa opitaan jotain uutta.
–Jos tunnelissa sattuu kolari, jossa on mukana rekka täynnä palavaa ainetta, on olemassa räjähdysvaara. Miten lähellä onnettomuuspaikkaa päästään ja miten tilannearvio tehdään? Tunneleissa on myös betoniseinät. Moottoritien avo-osuuksilla olevat kaiteet joustavat ja niihin ajamisesta selviää usein hengissä, mutta betoni ei jousta. Lohja–Muurla välillä kaiteeseen ajoja tapahtuu 40–50 vuodessa. Yksi ongelma ovat myös sähköautot, koska ne sammuvat vain, kun koko auto upotetaan veteen. Tampereen rantatunnelissa on vesikontti sähköautoja varten, mutta täällä sellaista ei ole, Tieyhtiö Ykköstie Oy:n toimitusjohtaja Leila Rantanen luettelee tunnelionnettomuuksien haasteita.
Kaikki tunnelit tulee tuntea – Karnaisten tunneli on silti omaa luokkaansa
Viime viikolla harjoiteltiin Karnaisten ja Orosmäen tunneleissa. Rantanen sanoo, että pelastushenkilöstön on tärkeää harjoitella kaikissa toiminta-alueensa tunneleissa, koska ne ovat erilaisia geometrialtaan ja ilmavirtauksiltaan. Karnaisten tunneli on kuitenkin ainutlaatuinen Suomessa.
–Se on 2,3 kilometriä pitkä moottoritietunneli, jossa nopeusrajoitus on 100 km/h. Jos siellä tapahtuu vakava onnettomuus, on hyvin todennäköistä, että tulee henkilöuhreja. Jos tunnelissa syttyy tulipalo, se täyttyy savusta parissa minuutissa, Rantanen toteaa.
Joskus tunnelin liikenne muutetaan kaksisuuntaiseksi, jos toinen tunneli on pois käytöstä. Karnaisten tunneli on sen verran pitkä, että autoilijat ehtivät välillä unohtaa kaksisuuntaisuuden. Nokkakolareita ei ole tapahtunut, mutta vaaratilanteita kyllä. Todellisuudessa Karnaisen tunnelissa, kuten muissakin tunneleissa, ajetaan kovempaa kuin 100 km/h, sillä ihmisten kaasujalka on painava. Tähän asti Suomen moottoritietunneleissa on kuitenkin selvitty ilman vakavia onnettomuuksia ja kuolonuhreja, vaikka vaaratilanteita onkin ollut. Maailmalla on toisin.
–Keski-Euroopan tunneleissa oli aiemmin paljon onnettomuuksia. Sen vuoksi tehtiin direktiivi, jossa on niin varusteluun, viranomaistoimintaan, harjoituksiin kuin tunnelin rakenteisiinkin liittyviä asioita, kertoo Kari Korpela Väylävirastosta.
Suomessakin on ollut vähältä piti -tilanteita.
–Salossa Lakiamäen tunnelissa syttyi rekan peräkärryn laakeri tuleen. Kuljettaja pystyi onneksi ajamaan ulos tunnelista. Pelastuslaitoksella kesti 12 minuuttia tulla paikalle, ja uretaanielementti ehti jo syttyä tuleen. Muutama vuosi sitten vastaavanlaisen elementtirekan laakeri syttyi tunnelissa, mutta kuski ei ajanut ulos. Se oli vakava vaaratilanne, Rantanen kertoo.
Ammattiautoilijoiden onkin tärkeää tietää, miten tunneleissa toimitaan. Jos rekan vain pystyy ajamaan ulos, tulee niin tehdä. Harjoitusta seuraamassa olikin Luksian kuljetusalan opiskelijoita eli tulevia ammattikuljettajia.
Avain parempaan liikenneturvallisuuteen löytyy ratin takaa
Moottoritiellä ja sen tunneleissa tapahtuu vaaratilanteita monesta syystä. Useimpia niistä yhdistää kuitenkin yksi tekijä: kuljettajan penkin ja ratin välissä istuva henkilö.
–Moottoritiellä ja jopa tunneleissa tehdään u-käännöksiä. Liikenteenohjausta ei noudateta ja puomeja nostetaan ylös. On välinpitämättömyyttä, eikä opasteita huomioida. Tunnelissa on heitetty autosta jopa ilotulitteita, sanoo Rantanen.
Kun moottoritiellä tehdään esimerkiksi huoltotöitä, työkoneen takana on kuorma-auto ja sen perässä törmäysvaimennin. Rantanen kertoo, että vaimentimia päin ajetaan säännöllisesti. Jos toinen tunnelin kaistoista on suljettu, on enemmän sääntö kuin poikkeus, että autoilijat jättävät huomiotta sulkemisesta kertovan punaisen rastin kaistan yläpuolella. Kaistan sulkemiselle on kuitenkin olemassa hyvä syy, kuten huoltotyö. Myöskään tietyömailla kaikki eivät noudata nopeusrajoituksia, mikä aiheuttaa työmiehille ja -naisille vaaran jäädä auton alle. Tuo konkreettinen vaara on osa heistä jokaisen työpäivää, vaikka moni ei ehkä miellä asiaa niin porhaltaessaan tietyömaan läpi.
Erilaisten päihteiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena ajavat ovat todellinen riski liikenteessä. Myös ylinopeutta ajetaan säännönmukaisesti ja peräänajoja tapahtuu, kun osa autoista ajaa paljon kovempaa kuin toiset. Kun vauhtia on jopa yli 200 km/h ei reaktioaikaa juuri jää, kun jotain yllättävää tapahtuu.
–Olemme hyvin huolissamme liikennekäyttäytymisestä, tiivistää Rantanen.
Myös 8.9. järjestetty pelastusharjoitus sisälsi todellisen vaaratilanteen. Moottoritie oli harjoituksen vuoksi suljettuna Sammatin ja Karnaisten liittymien väliltä, mutta siitä huolimatta eräs autoilija ajoi suluista läpi ja jatkoi matkaansa kohti tunnelia, jossa harjoitus oli käynnissä. Poliisi sai onneksi pysäytettyä hänet ajoissa ja tilanteesta selvittiin säikähdyksellä. Ihmisten käytös voi aiheuttaa haasteita myös onnettomuustilanteissa.
–Ihmisten pitäisi jättää autonsa ja mennä lähimpään yhdyskäytävään, mutta suomalainen mentaliteetti on se, että autoani en jätä enkä ainakaan ovia auki lukosta. Onnettomuustilanteessa avaimetkin pitäisi jättää autoon, jotta sitä voidaan tarvittaessa siirtää, sanoo Markku Hallamaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Raskas liikenne tunnelissa
Rantanen muistuttaa, että Turun ja Helsingin välillä kulkee myös paljon raskasta liikennettä. Siihen liittyy omat haasteensa.
–10–12% Ykköstien liikenteestä on raskasta liikennettä. Sekä Turussa että Helsingissä on satamat ja lisäksi alueella on paljon teollisuutta. Myös vaarallisia aineita kuljetetaan paljon.
Suurin osa ihmisistä on varmaan kuullut mopojen virittämisestä, mutta myös rekkoja viritetään kulkemaan kovempaa. Kun yhtälöön lisätään vielä ylikuormaa ja kuluneet tai sellaiset renkaat, jotka eivät sovellu Suomen talviolosuhteisiin, ovat katastrofin ainekset valmiit, puhumattakaan siitä keskittyykö kuljettaja liikenteeseen vai kännykkäänsä.
–Esimerkiksi sellainen tapaus on sattunut, että rekka meni tunnelissa linkkuun. Se ajoi oikeaa kaistaa, lähti heittelehtimään ja osui ensin oikeaan ja sitten vasempaan seinään. Perässä tuli toinen rekka. Siinä olisi ollut tunneli täysin tukossa, jos olisi pahemmin käynyt, Rantanen kertoo.
Miten tulee toimia onnettomuustilanteessa?
Tunneliin ei saa missään nimessä pysähtyä turhaan. Jos onnettomuus sattuu tai auto kerta kaikkiaan hyytyy tunnelipätkälle, tulee hakeutua lähimpään yhdyskäytävään. Niitä on 250 metrin välein. Käytävät sijaitsevat tunnelien välissä, joten niistä pääsee viereiseen tunneliin, ei maanpinnalle. Tämä tuleekin muistaa, sillä liikenne ei välttämättä ole pysähtynyt viereisessä tunnelissa, vaikka tieliikennekeskukset saavatkin hälytyksen mm. tunneliin pysähtyneistä autoista, tunnelissa liikkuvista ihmisistä ja tulipaloista.
Yhdyskäytävistä löytyvät mm. hätäpuhelin, joka soittaa suoraan hätäkeskukseen, sekä sammutin. Ne löytyvät myös tunnelin seinissä olevista punaisista kaapeista. Seinissä on vihreät opasteet, jotka kertovat, kuinka lähellä yhdyskäytävä kummassakin suunnassa sijaitsee. Autosta poistuessa tulee noudattaa suurta varovaisuutta, sillä liikenne tunnelissa saattaa vielä jatkua, vaikka tieliikennekeskuksissa nähdäänkin kameroista, mitä tunnelissa tapahtuu, ellei savu peitä näkyvyyttä. Jos tunnelissa sattuu onnettomuus, tunneli suljetaan, ettei sinne aja enempää autoja. Myös tunnelin tuuletus voidaan käynnistää etäohjauksella tieliikennekeskuksista.
Mitä harjoituksesta opittiin?
Aiemmin on havaittu mm. ettei tunnelin kuulutuksista saa kunnolla selvää. Tulossa onkin uusi järjestelmä. Kuulutukset kehottavat poistumaan tunnelista lähimmän hätäpoistumisoven kautta yhdyskäytävään. Entä, mitä kehitettävää viime viikon harjoituksessa havaittiin? Virven käytössä oli ongelmia yhdyskäytävässä. Pelastajilta jäi huomioimatta, mitä onnettomuuteen osallisena olevassa Nesteen rekassa oikeastaan oli kyydissä. Vaarallista, syttyvää nestettä kuljettavan rekan osallisuus onnettomuudessa oli uusi harjoiteltava elementti ja harjoitus osoitti, että pelastajien tulee kiinnittää lastiin ja sen räjähdysvaaraan enemmän huomiota tilannearviota tehtäessä sekä siitä viestittäessä koko pelastusoperaation ajan. Myös tilannekuvan muodostamisen kanssa oli haasteita. Selkeä ja tarkka viestintä Virve-verkossa onkin ensiarvoisen tärkeää.
–Mitä paremmin olosuhteet tunnetaan ja osataan toimia, sen paremmin asiat ovat tositilanteessa, Rantanen vetää yhteen harjoituksen annin.
Vaikka moottoritietunneleissa vaanii potentiaalinen vaara, on moottoritie silti parantanut huomattavasti liikenneturvallisuutta Turku–Helsinki välillä.
–Ennen moottoritietä kaikki ajoivat 110-tietä. Silloin tuli vainaja per kuukausi. Moottoritien avaamisen jälkeen vainajia on tullut koko aikana kolme, kertoo Hallamaa.
SMS
