Henni Kaartoaho haaveili vanhusten perhekodin perustamisesta jo yli 25 vuotta sitten.

–Olen miettinyt tätä vuosikausia. Minulla on kolme tytärtä, joista kahdella on hoitoalan koulutus. Sanoin heille joskus, että vielä joskus me perustamme jonkinlaisen vanhusten paikan ja pyöritämme sitä yhdessä. He sanoivat, että joo joo, mutta ajatus jäi mieleeni elämään, Kaartoaho kertoo.

Hän on toiminut hoitoalalla 30 vuotta.

–Kun olen hoitanut vanhuksia sairaalamaailmassa, idea on alkanut kehittyä lisää. Vuonna 2018 aloin sitten rakentaa osakeyhtiötä. Sitä ennen olin etsinyt jo kolme vuotta taloa perhekodille. Olen 55-vuotias, joten ajattelin, että jos haluan toteuttaa tämän, se pitää tehdä nyt tai muuten en tee sitä ollenkaan, Kaartoaho kertoo.

Hänellä on ennestään kokemusta lasten perhekodin perustamisesta, joten vieraasta asiasta ei ollut kyse. Kaartoaho puhui Satu Saarikoskelle ideastaan ja tämä oli yhtä mieltä siitä, että vanhuksille olisi hienoa perustaa pieni, kodinomainen perhekoti. Kun sopiva talo sitten löytyi Karjalohjalta, ei heitä pidellyt enää mikään.

Perhekoti Helmi Oy on Kaartoahon tietämän mukaan Suomen ainoa ammatillinen vanhusten perhekoti. Kaartoaho on koulutukseltaan sairaanhoitaja, lähihoitaja ja seksuaalineuvoja ja Saarikoski sairaanhoitaja.

Perhekoti avasi ovensa asukkaille viime helmikuussa. Tuolloin perhekodissa oli pitkäaikaispaikat neljälle vanhukselle. Korona muutti kuitenkin tilanteen. Omaishoitajat eivät saaneet pitää lakisääteisiä vapaitaan kesän aikana, kun hallitus linjasi koronan vuoksi uusia määräyksiä. Tämän johdosta Lohjan kaupunki ehdotti perhekodin pitkäaikaispaikkojen muuttamisen lyhytaikaisiksi. Kunnilla on velvollisuus järjestää omaishoitajille kolme vapaapäivää kuukaudessa.

–Lohjan kaupunki pyysi, että muuttaisimme paikkamme lyhytaikaispaikoiksi omaishoidettavien intervallijaksoja varten, jotta omaishoitajat pystyvät pitämään lakisääteiset vapaansa. Kysyimme Aluehallintovirastolta lupaa tähän ja nyt meillä on neljä lyhytaikaispaikkaa, joilla omaishoidettavat voivat olla viikon jakson. Aluehallintovirastolta on lupa myös enintään kolmen kuukauden jaksoille sellaisille vanhuksille, jotka esimerkiksi palaavat sairaalasta, mutta eivät voi vielä mennä takaisin kotiin. Vanhus voi tulla ikään kuin odottamaan pitkäaikaispaikkaa perhekotiin. Tähän asti vanhukset ovat ohjautuneet meille kaupungin kautta, mutta meille voi tulla myös niin, että maksaa paikan itse. Kaartoaho avaa.

Perhekoti toimii vanhassa hirsitalossa, joka on vuokrattu Eino Raunio -säätiöltä. Tilat on remontoitu esteettömiksi.

–Olohuoneessa on silti näkyvissä mm. vanhat hirret. Myös leivinuuni on säilytetty, Kaartoaho kertoo.

1800-luvulla rakennetulla talolla riittää historiaa. Kaartoaho kertoo, että esimerkiksi Sakari Topelius on viettänyt siellä kesiään ja kirjoittanut lauluja Karjalohjasta.

Kodinomainen ympäristö ja kunnioittava ja kuntouttava työote

Perhekodista on haluttu mahdollisimman kodinomainen. Kaartoaho kertoo, että vanhusten kanssa laitetaan ruokaa ja leivotaan, jos he pystyvät osallistumaan siihen. Ulkona käydään lähes joka päivä kävelyllä tai vaikkapa haravoimassa ja saunaankin pääsee.

–Ikähelpistä kysyttiin, että lupaatko vielä vanhuksia ulos. Sanoin, että varmasti. Se on minulle sydämen asia, Kaartoaho sanoo.

–Meillä on ollut myös musiikki- ja lauluiltoja, joissa lauletaan vanhuksille rakkaita ja tärkeitä lauluja. Ne herättävät muistoja ikäihmisissä. Nämä illat ovat hienoja, kuulemme paljon tarinoita ja muistoja.

Kun talossa on asukkaita, Kaartoaho on paikalla vuorokauden ympäri. Apuna on myös muita hoitoalan kollegoja.

–Meillä on tuttuja hoitajia, jotka haluavat tulla välillä maalle töihin, Kaartoaho toteaa.

Tällä hetkellä tarjolla on siis vain lyhytaikaispaikkoja, mutta Kaartoaho on avoin tulevaisuuden suhteen, jos jossain vaiheessa palataan takaisin pitkäaikaispaikkoihin. Se tarkoittaisi sitä, että Kaartoaho asuisi samassa kodissa ikäihmisten kanssa mahdollisesti heidän kuolemaansa asti. Miksi vanhukset ovat niin lähellä hänen sydäntään, että hän haluaa jakaa kodin heidän kanssaan.

–Vanhuksilla on hienoja tarinoita, joita he kertovat. Rakastan tarinoita. Historian kuuleminen ja uskomattomat tarinat tekevät tästä niin huippua. Vanhat ihmiset ovat upeita ja heillä on meille paljon annettavaa ja tärkeää asiaa mm. sodasta. On todella tärkeää tietää, mistä me olemme tulleet ja miksi meillä on esimerkiksi itsenäisyys. Nämä ovat asioita, joita pitäisi vaalia. Meillä ei ole enää tarinan kertojia, kun ikääntyneet ihmiset nukkuvat pois, Kaartoaho kertoo.

–Vanhat ihmiset ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Minut kasvatettiin jo lapsena arvostamaan ja kunnioittamaan heitä. Olen isosta perheestä ja tottunut siihen, että toisista pidetään huolta. Arvostan myös sitä, mitä vanhukset ovat tehneet tämän yhteiskunnan eteen.

–Sadullakin on paljon samanlaisia ajatuksia vanhoista ihmisistä, ja meillä on kummallakin arvostava työote. Ihmisiä pitää hoitaa kokonaisuutena, eikä vain katsoa yhtä vaivaa. Opin jo lastensuojelutyössä, miten ihmisiä pitää hoitaa. Pitää nähdä ja löytää ihminen ongelmien takaa. Esimerkiksi meille mummu tai pappa tulee kaikkine niine asioineen, jotka hänelle on elämän varrella siihen mennessä tapahtunut, hän jatkaa.

Kaartoaho ja Saarikoski ovat pääkaupunkiseudulta, mutta perhekodin perustamisen myötä edessä oli muutto Karjalohjalle. Tällä hetkellä Kaartoaho jatkaa 50%-sopimuksella töitään myös Peijaksen sairaalassa toistaiseksi, mutta toiveena on, että hän pääsisi siirtymään kokonaan Karjalohjalle.

–Kun menen Karjalohjalle, kiire ja sairaalamaailman hektisyys pysähtyvät. Rauha ja hiljaisuus tulevat tilalle. Ne tekevät hyvää kaikille ihmisille.

SMS