Pusula-Seuralla on pitkät perinteet. Voidaan jopa sanoa, että alueen maaseutukulttuurin vaaliminen ja ylläpitäminen aloitettiin jo 1800-luvun alkupuolella, kun 1700-luvulta kotoisin oleva viljamakasiini siirrettiin kuivempaan paikkaan. Nykyään tuossa viljamakasiinissa toimii Pusula-Seuran ylläpitämä kotiseutumuseo. Museo on Pusulan kylämuseo, jonka esineistö on kerätty lähiseudun taloista.
– Varsinainen Pusula-Seura perustettiin 1957, kun Pusulan virkamiehet kutsuivat jokaisen kylän edustajat yhteen. Siihen aikaan kaikki edustajat olivat miehiä, kun taas näin 2023, Pusula-Seuran aktiivisimmat jäsenet ovat naisia, kertoo seuran hallituksen jäsen Liisa Jääskeläinen.
Ahjonsuun kauppa ensi vuonna 100-vuotta
Kylämuseon lisäksi Pusula-Seuralla on huolehdittavana myös Pusulan vanha ainutlaatuinen Ahjonsuun kauppamuseo, sillä se sijaitsee alkuperäisessä kaupassa, joka valmistui v. 1926 ja jonne Ahjonsuu siirsi kauppatoimintansa naapurin varastoissa olleista tilapäistiloista. Varsinaisen kauppatoiminnan Yrjö Ahjonsuu (entinen Ahlfors) aloitti näissä tilapäistiloissa v.1924. Kauppa suljettiin 1978, mutta kaupan tarinat ja historia elää edelleen kauppamuseona.
Salme oli aktiivinen taiteilija ja hänen huoneessaan kauppamuseolla onkin paljon hänen töitään hänen omassa huoneessaan, aivan kuten hän itse ne on sinne asetellut.
– Museo on siinä mielessä ainutlaatuinen, että museo on samoissa tiloissa, kuin missä Ahjonsuun kauppa oikeasti toimi lähes 100 vuoden ajan- kyseessä on siis autenttinen kauppamuseo. Kauppa tunnetaan myös Salmen kauppana. Salmi on kaupan perustaneiden Yrjön ja Ainon lapsi, joka piti kauppaa vanhempiensa jälkeen aina vuoteen 1978 saakka, kertoo Jääskeläinen.
– Nämä kaksi erilaista museota kertovat tavaroidensa kautta omalla tavallaan alueen kulttuurihistoriasta ja maaseudun historiasta tavaroiden mukana tulleiden tarinoiden kautta, kertoo Pusula-Seuran aktiivi Tarja Aalto.
– Pusula on erilainen alue, kuin Lohja tai Nummi, aivan kuten jokainen alue on omalla tavallaan erilainen. Tämä erilaisuus tulee esille museoiden kautta ja seuran keräämien tarinoidenkautta, kertoo seura-aktiivi ja alkuperäinen pusulalainen ja Pusula-Seuran puheenjohtaja Helinä Kerko.
– Pusula todellakin on omanlaisensa, mutta kyllä tänne voi ulkopaikkakuntalainenkin tuntea kuuluvansa, aivan kuten minulle on käynyt, kertoo toimittaja ja seura-aktiivi Eija Tuomela-Lehti, joka on muuten myös Uudenmaan Kirjoittajien uusi puheenjohtaja.
Ahjonsuun kauppa on oma kokonainen tarinakirjastonsa alkaen kauppiaspariskunnasta kauniiseen Salme tyttäreen, ja siihen, ettei yksikään hänen kättään kysymään tullut aviomiesehdokas ollut tarpeeksi hyvä Salmen vanhemmille.
– Siihen aikaa Ahjonsuun kaupasta sai kaikkea sitä, mitä lähitaloista ei saanut. Maaseudulla kun ollaan, niin leivät ja maidot saatiin suoraan tiloilta, mutta muuta sitten olikin kauppa täynnä. Itseasiassa leipä tuli kauppaan vasta 1960-luvulla sahan tultua Pusulaan. Ahjonsuu välitti myös siemeniä, leikkasi lasia ja otti vastaan jopa sanomalehtitilauksia. Nyt kauppa on ollut museona vuodesta 2004, kertomassa 1900-luvun kaupan historiaa. Pusula-Seura sai kaupan testamenttilahjoituksena vuonna 1999 Salmen kuollessa.
Elokuun 5.päivä Salmen päivänä on Ahjonsuun kaupalla tarjolla Salmen päivä kahvit, ja ensi vuonna tarjolla on 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi enemmänkin tapahtumia. Haluaisitko sinäkin kuulla Ahjonsuun perheen vaiheista, kaupan perustamisesta ja siitä miksi Salme kävi osakekauppaa Karkkilan pankeissa, eikä Pusulan pankeissa?
Yhdistyksen uusi aika ja juhlanäyttely Ahjolassa heinäkuussa
Yhdistys perustettiin vuosikymmeniä sitten ja ajan myötä toiminta on muuttunut. Nykyään ei jokaisella kylällä ole enää omaa edustajaa Pusula-Seurassa, vaikkakin Pusulan kylistä löytyy omat kyläyhdistykset. Tänä vuonna Pusula-Seura tuo Lohja 700-vuotta juhlavuoden kunniaksi oman juhlavuoden näyttelyn kylämuseolle. Näyttely on läpileikkaus alueen historiaan aina sieltä 1500-luvun metsästysmaista nykyaikaan.
– Näyttely tuo tarjolle kolme päivää haastatteluja ja tarinoita. Tiistaina 18.päivä aloitetaan meijeri ja myllykulttuurista ja keskiviikkona 19.päivä pääaiheena ovat kansallispuvut ja niihin liittyvä kulttuuri Suomessa ja kolmas päivä 20.7. on omistettu lapsille. Torstaina pääset kuulemaan mm. miten koulunkäynti on aikoinaan järjestetty Pusulassa.
Maaseutukulttuurin juhlanäyttely Pusulan Ahjolassa on tiistaista torstaihin kello 13-17 ja itse haastattelut ovat kello 14 ja 15. Tapahtumaan on viiden euron kahvilipun hintainen pääsymaksu tai 15 euron perhelippu, alle kouluikäisten päästessä ilmaiskeksi tutustumaan näyttelyyn. Näyttelyyn on tuotu esille alueen historiaa eri aikakausilta. Torstaina lastenpäivänä pääsee ponikärryajelulle ja mahdollisesti myös rapsuttelemaan lampaita.
Elävä maaseutu
Pusula ja sen monet kylät ovat esimerkkejä elävästä maaseudusta. Satoja vuosia sitten Hämeen kartanoiden metsästysmaista on kehittynyt nykyiset kylät ja itse Pusula.
– Pusula-Seura saa Museovirastolta tukea toimintaan ja museoiden ylläpitoon ja jatkossa digitaalisuus tulee olemaan entistä suuremmassa roolissa myös Pusulan kulttuurin kokemisessa. Suomessa on jo alueita, joilla pääsee itse kokemaan kulttuurihistoriaa esimerkiksi erilaisten kulttuuripolkujen ja näitä tukevien QR-koodillisten tarinoiden avulla. Seurallakin on työn alla omien kotisivujen julkaiseminen sisältäen paljon historiatietoja, mutta niitä odotellessa Pusula-seuran Facebook ja Instagram kanavat auttavat tiedonjanoisia.
– Näiden uusien digitaalisten palveluiden avulla toiveissa on, että myös pusulalaisia nuoria lähtisi mukaan Pusula-Seuran toimintaan. Näin varmistettaisiin maaseutukulttuuriperinteen ja tarinoiden siirtyminen edelleen seuraavilla sukupolville. Näitä tarinoita on jo siirretty tekstimuotoon, mutta ihmisten toisille ihmisille kertomat versiot näistä tarinoista ovat sitä parasta paikallista kulttuuriperimää.
