Lohjan Museossa pääsee nyt tunnelmoimaan Rudolf Koivun satumaailman hahmojen parissa. Rudolf Koivun talvi -näyttelyssä on esillä Koivun kuvitustöitä pääosin 1930- ja 1940-luvuilta. Näyttelyssä esillä olevien jäljennösten originaalit kuuluvat WSOY:n kuvitusarkistoon ja ne on talletettu Kansallisarkistoon.

Koivu on merkittävin suomalainen lastenkirjojen kuvittaja ja hänen kuvituksensa kuuluvat erottamattomasti suomalaiseen satukuvastoon. Rudolf Koivu (syntyjään Koivunen) syntyi 1890 Pietarissa, mutta hänen vanhempansa olivat suomensukuisia.

–Hän on tunnettu etenkin idyllisistä lasten elämän kuvauksistaan. Koivu itse oli kuitenkin orpo, myös hänen sisarensa kuoli ja hänellä oli köyhä lapsuus. Koivu kasvoi enonsa perheessä, mutta jäi siellä huonolle hoidolle. Hän oli laiha ja rääsyinen muuttaessaan 14-vuotiaana mummonsa luo. Mummon luona vietetty aika oli hyvää, mutta sitä kesti vain vuoden, kunnes mummo kuoli. 15-vuotiaana Koivu pääsi pilalehden juoksupojaksi Helsinkiin ja törmäsi kadulla kummitätiinsä, joka otti hänet perheeseensä asumaan. Siellä Koivu viihtyi, ja perhe kustansi hänelle opinnot Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa, kertoo amanuenssi Iiris Kankaanpää Lohjan Museosta.

Yksinäisyys leimasi Koivun koko elämää ja hän eli aikuisenakin itsekseen. Koivulla oli myös taloudellisia vaikeuksia, koska hän ei tykännyt käsitellä rahaa, vaan myi töitään alihintaan välikäsien kautta. Hän myös otti työtilauksia vastaan enemmän kuin olisi ehtinyt kunnolla tehdä, joten työt viivästyivät ja asiakkaat valittivat siitä, että niissä oli toistoa. Koivu kuoli 55-vuotiaana työnsä ääreen.

Koivun lapsuusaiheiset kuvitukset huokuvat kodin lämpöä, onnea ja idyllisiä tunnelmia. Rakastetut kuvat mm. onnellisten perheiden jouluhetkistä ja hyvinvoivien pyöreäposkisten lasten leikeistä edustavat kuitenkin kaikkea sitä, mitä vaille Koivu itse omassa lapsuudessaan jäi.

–Hän yritti tavoitella idylliä hyvinvoivista lapsista, siisteissä kodeissa ja rakastavien vanhempien kanssa, idylliä onnellisesta perheestä, Kankaanpää sanoo.

Koivulle erityisen läheisiä kuvitusaiheita olivat lasten elämä ja metsä.

–Mummon luona asuessaan Koivu kävi metsässä. Se oli hänelle satujen aarreaitta, Kankaanpää kertoo.

Rudolf Koivu: Pekan joulukuusi I (WSOY:n kuvitusarkisto)

 

Koivun kuvitukset ihastuttavat yhä

Koivun idyllisten tuokiokuvien kauneus ja aiheiden herkkä käsittelytapa puhuttelevat myös nykypäivänä.

–Minua viehättää se, että näissä kuvituksissa on välähdys sellaista Suomea ja maailmaa, jota ei enää ole. Sen ajan hengen voi tavoittaa kuvitusten kautta, Kankaanpää kertoo.

Kuvitukset ovat jääneet elämään ja tulleet tunnetuksi yhä uusille suomalaisille vuosikymmenten varrella, sillä Koivun laajasta tuotannosta on riittänyt ammennettavaa nykypäivään saakka. Edelleen julkaistaan yhä uusia kirjoja Koivun kuvituksilla ja postikorttien ja -merkkien lisäksi Koivun työt koristavat myös esimerkiksi vuodetekstiilejä.

Koivun kuvitukset ovat tulleet ihmisille tutuiksi jo vanhojen aapisten, lukukirjojen ja satukirjojen sivuilta. Aikoinaan Koivun kuvituksia julkaistiin runsain määrin myös erilaisissa lastenlehdissä, varsinkin joululehdissä. Erityisen tunnettu Koivu on Zacharias Topeliuksen, H. C. Andersenin, Anni Swanin, Grimmin ja Tuhannen ja yhden yön satukirjojen kuvista. Satujen maailmaan voi uppoutua myös Lohjan Museossa.

–Meillä on yhteistyötä Mannerheimin Lastensuojeluliiton lukumummojen kanssa. Lukumummo voi tulla lukemaan ryhmälle näyttelyyn liittyvän sadun, Kankaanpää kertoo.

Rudolf Koivun talvi -näyttely on esillä 3.3.2019 asti.

 

Historia tutuksi multimedian ja nukketeatterin avulla

Joulun alla museolla pyörivät myös Roope hiiren aikahyppy -esitykset. Kyseessä on multimediaa ja nukketeatteria yhdistävä esitys päiväkodeille ja alakoulun ensimmäisten luokkien oppilaille. Mukaansa tempaavat esitykset ovat olleet tykättyjä ja lähes täyteen varattuja. Joulun tienoilla on yhteensä 19 esitystä.

–Tämä on vaihtoehtoinen tapa tutustua museon näyttelyihin ja kiinnostua historiasta, Kankaanpää avaa.

Museon perusnäyttelyssä on nostettu esiin jugendia. Joulun alla esillä on myös yläluokkaisen lapsen kamari 1800-luvun alusta. Vertailemaan pääsee myös mm. nukkekotien huonekaluja eri ajoilta, lopulta ne eivät paljon eroa toisistaan.

SMS