Suomen ensimmäinen sähköautojen suurteholatauspiste avattiin Helsinki-Turku-moottoritien varrelle Lohjan ABC-asemalle 1.11. Latauspisteiden verkosto helpottaa osaltaan sähköauton hankintaa, mutta hankintatukea kaivataan.

Fortum Charge & Drive avasi Suomen ensimmäisen suurteholaturin Lohjan ABC-asemalle yhteistyössä Suur-Seudun Osuuskaupan kanssa. Latauspiste on osa Fortumin rakentamaa sähköautojen suurteholatausverkostoa Helsingin, Turun, Tukholman ja Oslon välillä. Norjan ensimmäinen suurteholatauspiste avattiin Oslon ulkopuolelle viime huhtikuussa ja Ruotsissa Kristinehamniin elokuussa. Suurteholatausverkoston avulla uusimmilla sähköautomalleilla, joiden toimintasäde on yli 300 km, voidaan nyt ajaa Helsingistä Osloon yhtä nopeasti kuin polttomoottoriautoilla.

–Fortum Charge & Drive aloitti toimintansa vuonna 2010 tavoitteenaan rakentaa pikalatausasemien verkosto pohjoismaisten pääkaupunkien välille. Nyt teemme saman suurteholatausasemien avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että sähköautoilijat voivat nyt todella hyödyntää uuden sukupolven autojaan pitkän matkan autoilussa, kertoo myyntijohtaja Sami Saarilahti Fortum Charge & Drive -yksiköstä.

Miksi Suomen ensimmäinen suurteholatauspiste tuli juuri Lohjalle?

–Katsoimme valtakunnallisesti, että johonkin jo olemassa olevaan latauspaikkaan suurteholatausasema sijoitetaan ja paikkaan, jossa siitä on mahdollisimman suuri hyöty. Tässä ollaan 1-tien varressa, joten myös pohjoismaiset pääkaupungit yhdistyvät, Saarilahti perustelee.

–Sähköautojen latauspisteitä on jo 35 ABC:llä. Ajatus on, että siellä auton voisi ladata helposti. Kaupungit ovat luontevia ympäristöjä sähköautoilulle, mutta on tärkeää, että niillä voidaan ajaa pidempiäkin matkoja, kommentoi puolestaan Tiina Vehmala-Viksten SOK:lta.

–Kaikki markkinoilla olevat sähköautot pystyy lataamaan Fortumin latureilla, lisää Saarilahti.

Sähköautoista puhuttaessa nousee usein esille kysymys siitä, miten autoa liikuttava sähkö on tuotettu. Saarilahti vakuuttaa, että sähkö tuotetaan kokonaan uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuulivoimalla. Varmentaminen tapahtuu hankkimalla latauspisteestä ladattua sähköä vastaava määrä uusiutuvan energian alkuperätakuita, tässä tapauksessa Pohjoismaissa tai Pohjois-Euroopassa tuotettua sertifioitua tuulivoimaa.

Tiina Vehmala-Viksten SOK:lta (vas), myyntijohtaja Sami Saarilahti Fortum Charge & Drive -yksiköstä ja Sähköautoilijat ry:n puheenjohtaja Kari Kallonen Lohjan suurteholatausaseman avajaisissa.

 

Lataus nopeutuu

Suurteholatauspiste mahdollistaa lataamisen kolme kertaa nykyisiä pikalatureita nopeammin. Lataus on mahdollista 150 kW teholla, mikä tarkoittaa 125 km toimintamatkan lataamista noin 10 minuutissa. Uusista sähköautoista muutamat mallit voivat ottaa enimmillään 100 kW teholla latausta vastaan. Jatkossa teho ja saatava toimintamatka voidaan vielä tuplata, kun markkinoille tulee autoja, jotka voivat ottaa latausta vastaan jopa noin 300 kW teholla. Nyt avattua latauspistettä voivat hyödyntää kaikki täyssähköautomallit, jotka voivat käyttää myös nykyisiä pikalatauspisteitä.

Suomen ensimmäinen pikalatauspiste avattiin ABC-asemalle Espoon Nihtisillassa jo vuonna 2012. Tällä hetkellä latauspisteitä on Fortumin Charge & Drive verkostostossa Suomessa jo noin 600. Valtakunnallisesti julkisessa käytössä olevia latauspisteitä on noin 1500. Sähköauton lataaminen onnistuu myös kotona, kun hankkii tarkoitukseen sopivan kotilatausaseman. Tavanomaisesta seinäpistokkeestakin auton voi ladata satunnaisesti, mutta sitä ei ole suunniteltu pitkäaikaiseen lataukseen suurella teholla.

 

Lataustehoa on varaa kasvattaa entisestään

Suurteholaturin toimitti sähköautojen latausasemien maahantuontiin ja jälleenmyyntiin erikoistunut, turkulainen InterControl Oy. Lohjalle asennettu laite, Hypercharger 300, on Pohjois-Italiassa Bolzanon kaupungissa sijaitsevan Alpitronic GmbH:n suunnittelema ja valmistama. Se on mitoitettu jopa yli 300 kW tehoiseksi. Toistaiseksi laite otetaan kuitenkin käyttöön 150 kW tehoisena.

–Mikäli laitteen teho halutaan nostaa 300 kW:iin, se onnistuu hetkessä lisäämällä siihen kaksi 75 kW:n tehomoduulia lisää. Laitteen edistynyt latausalgoritmi tekee siitä lisäksi noin 30 %:a nopeamman kuin vastaavan tehoiset muut laitteet. Toinen vähän pienempitehoinen laturi on tulossa pääkaupunkiseudulle, kertoo InterControl Oy:n myyntipäällikkö Kim Lindholm.

Hän avaa myös tulevaisuuden mahdollisuuksia.

– Esimerkiksi lentokentillä seisovia autoja voidaan tulevaisuudessa käyttää varastoina, joista sähköä saadaan autoista takaisin verkkoon sähkönkulutuksen ruuhkahuippuina. Auto odottaa kuitenkin ladattuna asiakkaan ilmoittamana ajankohtana, jolloin hän itse tarvitsee sitä.

 

Täyssähköautolla pärjää jo

Saarilahti sanoo, että tällä hetkellä ihmiset ostavat paljon hybridiautoja.

–Painotus on niissä, mutta toivomme, että täyssähköauton hankintaa saisi Suomessakin hankintatukea, jotta hinta saataisiin polttomoottoriautoa vastaavaksi. Nollapäästöisten sähköautojen avulla voitaisiin päästä päästötavoitteisiin.

Tähän asti ihmisiä on mietityttänyt, pärjääkö sähköauton kanssa Suomessa, onko latausmahdollisuuksia riittävästi ja kuinka pitkän matkan yhdellä latauksella voi ajaa. Esimerkiksi Norjassa ollaan Suomea edellä. Siellä sähköautoa varten saa hankintatukea sekä muita etuja, kuten alennuksia veroihin ja ruuhkamaksuihin. Suomessakin on tultu sen verran vastaan, että esimerkiksi Helsingissä hybridit ja sähköautot voivat pysäköidä puoleen hintaan, kunhan hakee luvan.

– Norjassa on jo 200 000 sähköautoa, joista puolet on täyssähköautoja. Siellä ei enää keskustella siitä, toimiiko sähköauto ja uskaltaako sellaisen ostaa, vaan sähköautot ovat arkipäivää, toteaa Saarilahti.

Hän sanoo, että Suomessakin sähköauto on jo aivan varteenotettava vaihtoehto ja keskihintaisella sähköautolla pääsee kyllä esimerkiksi Lohjalta Savonlinnaan yhden lounastauon mittaisen latauksen voimin. Hankintatukea kaivataan, mutta ei sähköisen kulkupelin hinta nytkään mahdoton ole.

–Kun katsotaan auton elinkaaren kokonaiskustannuksia, ne tasoittuvat sähköauton eduksi, koska sen käyttövoima on edullisempaa ja se tarvitsee vähemmän huoltoa verrattuna polttomoottoriautoon. Jälleenmyyntiarvon kannalta dieselautokaan ei ole enää turvallinen vaihtoehto, kun esitetty esimerkiksi käyttörajoituksia kaupunkialueilla, Saarilahti toteaa.

Myös Sähköautoilijat ry:n puheenjohtaja Kari Kallonen puhuu hankintatuen puolesta.

–Pitkään oli niin, ettei täyssähköautoa uskallettu hankkia, kun ei tiedetty, missä sitä voi ladata, mutta ei mene pitkään, kun latauspisteillä on jonoa. Kaikki yhdistyksemme tarkistamat asemat löytyvät latauskartta.fi-sivulta.

Hyundai Motor Finland Oy:n tuotepäällikkö Aki Kaukola lataa Hyundai Kona täyssähköautoa.

Uusiin sähköautoihin tutustumassa

Lohjan suurteholatausaseman avajaisissa 1.11. ensiesiteltiin Jaguar I-Pace täyssähköauto sekä uusi Hyundai Kona täyssähköauto, jolle Hyundai Motor Finland Oy:n tuotepäällikkö Aki Kaukola suoritti latauspisteen virallisen ensilataamisen. Yleisöllä oli myös mahdollisuus koeajaa erilaisia sähköautoja ja keskustella sähköisen liikenteen asiantuntijoiden kanssa.

Kaukola avasi uusien täyssähköautojen ominaisuuksia. Akut ovat kehittyneet ja Kaukola vakuuttaa, että niiden kanssa pärjää hyvin myös Suomen vaihtelevissa sääoloissa.

–Akun takuu on 8 vuotta tai 200 000 kilometriä. Kona electricin toimintamatka WLTP mittaustavalla on 482 km. Ladattavan pistoke hybridin, Ioniq plug in mallin toimintamatka pelkällä sähköllä on 52 kilometriä ja yhdessä polttomoottorin voimin jopa 900-1000 km. Sähköauto sopii hyvin kaupunkiin, koska toisin kuin polttomoottoriautoissa, sen kulutus ei kasva kaupunkiajossa, vaan pienenee. Jarrutuksissa sähköauto ottaa energiaa talteen akkuun.

– Samanhintaisia katumaastureita, jotka ovat yhtä tehokkaita ja suorituskykyisiä, saa tällä hetkellä sekä sähköautoina että polttomoottorilla. Ostoperusteita on erilaisia, mutta tässä voi olla mukana ilmastotalkoissa. Sähköautomarkkinat ovat tuplaantuneet kahden viime vuoden aikana, Kaukola sanoo.

Hän näkee sähköautoilla olevan tulevaisuutta jo sähkön tuontantomahdollisuuksienkin vuoksi.

–Polttoaineet täytyy ostaa ja tuoda ulkomailta, mutta sähköä voimme tuottaa myös itse.

Ajellaanko kohta jo vetyautoilla?

Kaukola veikkaa, että seuraava askel sähköautojen jälkeen ovat vetyautot.

–Vedestä tehdään sähkön avulla vetyä ja päästöinä syntyy jälleen vettä, Kaukola tiivistää vetyauton idean.

Akut kehittyvät, mutta sähkön varastoinnissa on silti edelleen omat ongelmansa. Esimerkiksi, kun aurinko paistaa, sähköä on tarjolla, mutta varastoon pilvisten päivien varalle sitä on vaikea saada. Auringonpaistetta ei voida myöskään säätää niin kuin esimerkiksi vesivoimaa.

–Vetyä voitaisiin varastoina tankeissa. Vetyauton kanssa ollaan nyt samassa tilanteessa kuin sähköautojen kanssa aiemmin, mutta Saksassa on jo 70 vetytankkiasemaa ja Norjassa kaksi, Kaukola toteaa.

SMS