Tänään: 18.07.2024

Päätoimittaja

Suomalaisia huijataan nyt kiihtyvällä tahdilla – kysely paljastaa huolestuttavan asian tietoturvauhkiin varautumisesta

tietoturva

Ainoastaan 54 prosenttia suomalaisista kokee, että heillä on riittävästi tietoa tietoturvauhkista, kertoo DNA yli tuhannen vastaajan Digitaalinen elämä 2024 -tutkimus. Tietoturvapalvelujen asiantuntija painottaa tietoturvauhkien olevan murroksessa, mikä vaatii kuluttajilta yhä enemmän valppautta.

Tietoturvaan erikoistunut Heidi Havastila DNA varoittaa luottamasta pelkästään laitteen omaan suojaukseen, sillä vieläkin tärkeämpää on tunnistaa mahdolliset ihmiseen kohdistuvat huijausyritykset ja suojautua niiltä. Huijaukset kohdistuvat nyt ihmiseen, eivätkä laitteeseen, hän sanoo.

Huijausten uusi suuntaus

Nopeimmin kasvava verkkorikollisuuden laji on erilaiset ihmisiin kohdistuvat huijaukset, kuten tietojen kalastelu. Huijauksissa uhrille uskotellaan, että hän asioi luotettavan tahon kanssa, ja uhri houkutellaan luovuttamaan tietojaan vääriin käsiin. Tämä ei missään nimessä tarkoita, että älylaitteiden suojaamisen tarve olisi vähentynyt, mutta sen lisäksi kuluttajan pitää nyt keskittyä koko digitaalisen elämänsä ja identiteettinsä suojaamiseen. Tietoturvauhkat ovat murroksessa, ja tutkimustuloksissa tämä näyttäytyy epätietoisuutena eri tietoturvapalveluista ja siitä, mitä palveluja oikeastaan tarvitaankaan.

Huijaukset ovat kehittyneet yhä vaikeammin tunnistettavaksi ja jokainen meistä voi haksahtaa aidolta näyttävään huijaussivustoon, jonka linkkiä klikkaamalla päätyykin vaaravyöhykkeelle. Hakukone on tutkimuksen mukaan toiseksi suosituin lähde tietoturvauhkien tiedonhaulle, heti median jälkeen. Hakutuloksia läpikäydessään kuluttaja saa olla todella tarkkana, sillä myös huijaussivusto voi olla naamioitu avunlähteeksi.

Älylaitteen suojaamisen lasku

Tutkimuksen mukaan älylaitteen suojaaminen tai kiinnostus sitä kohtaan on laskussa: vuodesta 2021 alkaen laskutrendi on havaittavissa useimmissa tutkituista tietoturvapalveluista. Esimerkiksi virusten ja haittaohjelmien torjuntaan tarkoitettuja palveluja joko käytti tai niistä oli kiinnostunut 88 prosenttia vastaajista vuonna 2021, kun taas nyt kolme vuotta myöhemmin osuus on enää 79 prosenttia. Vieläkin suurempi pudotus näkyy henkilökohtaisia tietoja tietovuotojen varalta valvovassa palvelussa, sillä kolme vuotta sitten sitä käytti tai siitä oli kiinnostunut 58 prosenttia vastaajista, nyt enää 46 prosenttia.

Pääasialliset syyt olla suojaamatta verkkoyhteydellä varustettuja laitteita tietoturvauhkilta ovat tutkimuksen mukaan usko älylaitteen oman tietoturvan riittävyyteen (34 %) ja tietoturvaratkaisujen kalleus (28 %). Lisäksi lähes viidesosa mainitsee syyksi sen, ettei tiedä, mitä ratkaisuja, palveluita tai sovelluksia tarvitsisi. Havastila uskoo, että huijausten muuttaessa muotoaan suuri osa kuluttajista kokee epätietoisuutta siitä, kuinka haittaohjelmien, huijausten ja hakkeroinnin kaltaisilta tietoturvauhkilta pitäisi oikeaoppisesti suojautua.

Koko digitaalisen elämän suojaus

Koko digitaalisen elämän ja identiteetin suojaaminen voi tuntua vielä vaikealta asialta verkkouhkien murrosvaiheessa, mutta samalla se olisi nyt tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Valitettavasti huijaritkin oppivat ja kehittyvät, ja esimerkiksi tekoälyn voimin toteutettu yhteydenotto voi nykyään olla kovinkin uskottava. Palvelu, joka havaitsee haitalliset sivustot ja estää niille pääsyn, tulee varmasti tarpeeseen kokeneemmallekin digilaitteiden käyttäjälle.

Varuillaan kannattaa olla eritoten roskapostin sekä huijausten ja tietojenkalastelun suhteen, sillä nämä ovat kaksi useimmin kohdattua tietoturvauhkaa. Toistaiseksi toteutumattomaksi jääneistä riskeistä suurimmiksi koetaan henkilötietojen menetys, identiteettivarkaus ja siihen liittyvä vaiva, maksukorttitietojen vuoto verkko-oston yhteydessä sekä pankkitilin hakkerointi ja rahan varastaminen. 37 prosenttia vastaajista pitää näitä suurina riskeinä.

DNADigitaalinen elämä -tutkimus

DNAja Nepan yhteistyössä tuottama Digitaalinen elämä -tutkimus tehtiin online-paneelissa 18.–27.3.2024. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä millaiseksi digitaalinen yhdenvertaisuus koetaan. Vuosittain toteuttavaan tutkimukseen vastasi 1 018 iältään yli 15-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen.

Miten suojautua tietoturvauhilta?

Tietoturvauhkien kasvaessa on tärkeää, että kuluttajat ottavat käyttöönsä erilaisia suojatoimia. Tässä on listattuna muutamia tärkeimpiä keinoja, joilla voi suojautua:

  1. Pidä ohjelmistot ajan tasalla: Säännölliset päivitykset varmistavat, että ohjelmistot ja sovellukset ovat suojattu uusimmilta uhkilta.
  2. Käytä vahvoja salasanoja: Käytä eri palveluissa erilaisia, monimutkaisia salasanoja ja harkitse salasananhallintaohjelman käyttöä.
  3. Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen: Tämä lisää ylimääräisen suojakerroksen kirjautumisiin.
  4. Vältä epäilyttäviä linkkejä ja liitteitä: Älä avaa sähköposteissa tai tekstiviesteissä olevia linkkejä tai liitteitä, ellet ole varma niiden alkuperästä.
  5. Käytä luotettavaa tietoturvaohjelmistoa: Asenna ja käytä tietoturvaohjelmistoa, joka sisältää virustorjunnan, palomuurin ja muut suojaukset.
  6. Ole varovainen julkisissa WiFi-verkoissa: Käytä VPN:ää (Virtual Private Network) suojaamaan verkkoyhteytesi julkisissa WiFi-verkoissa.
  7. Seuraa tietovuotoja: Tarkkaile, onko henkilökohtaisia tietojasi vuotanut julkisuuteen ja toimi tarvittaessa.

Johtopäätökset

Suomalaisten on tärkeää olla tietoisia ja valppaina tietoturvauhkilta suojautumisessa. Digitaalinen elämä tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös riskejä, jotka vaativat kuluttajilta aktiivista ja jatkuvaa suojautumista. DNAtutkimus osoittaa, että tietoisuus ja toimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta voimme yhdessä torjua kasvavat verkkouhat ja suojata digitaalinen identiteettimme.

DNA:n Digitaalinen elämä 2024 -tutkimusraportti