Lohjan kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 7.10. Lohjan talouden tasapainotustoimia. Viime vuonna säästöjä etsittiin noin yhdeksän miljoonan euron edestä ja nytkin listalla oli säästökohteita viitisen miljoonaa. Kokoomuksen valtuutettu Kaj Sundqvist muistutti, että jos säästöjä ei saada aikaan, ovat vuorossa veronkorotukset. Ne taas laskevat mm. Lohjan vetovoimaa ja ihmisten ostovoimaa.

–Tasapainotus tulee koskemaan jokaista kuntalaista jotenkin, Sundqvist totesi.

Tasapaino tulisi löytää, sillä Lohjalla on kumulatiivista alijäämää lähes kymmenen miljoonaa euroa, kuten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Luoma muistutti.

–On eletty yli varojen kuntaliitosten tuomien liitosrahojen jälkeen, hän totesi.

Kaupunginhallituksen käsittelyssä tasapainotuslistalta poistui toimenpiteitä noin miljoonan euron edestä. Esimerkiksi omaishoidon leikkaukset poistettiin listalta. Moni asia jatkoi kuitenkin valtuuston käsittelyyn. Niistä eniten valtuutettujen mielipiteitä jakoi kyläkoulujen tulevaisuus. Toiset painottivat enemmän laskevia oppilasmääriä kun taas toiset puhuivat elinvoimaisten kylien ja niiden tuoman vetovoiman puolesta.

–Kaupungin palveluverkko ei ole nyt ajanmukainen. Lapsimääränlasku ei ole vain Lohjan ongelma, vaan se koskee koko maata, Sundqvist muistutti.

Vasemmistoliiton Hannu Makkonen totesi, että nykyinen kouluverkko on järjetön ja oppilasmäärän laskun mukaan siitä on tulossa vain hankalampi.

–Vaikeita yhdysluokkaratkaisuja tehdään ja toiminta on hajallaan, jolloin resursseja on vaikea kohdentaa. Ei ole mitään järkeä ylläpitää tällaista kouluverkkoa, jossa koulut ovat näin lähekkäin.

Kyläkoulujen puolesta

Vasemmistoliiton valtuutettu Matti Pajuojanosti esille nuorisovaltuuston kannan koulujen lakkauttamisesta.

–Nuorisovaltuusto ei hyväksy koulujen lakkautusta. Puhutaan, miten nuoria pitäisi kuunnella, mutta usein se on vain sanahelinää. Toivottavasti heitä kuunnellaan nyt, Pajuoja sanoi.

Vihreiden valtuutettu Laura Skaffari kysyi, miksei Lohjalla hyödynnetä ihmisten halua muuttaa maalle ja markkinoida kyliä. Ehtisihän koulut lakkauttaa myöhemminkin, jos kylät eivät vedäkään ihmisiä tulevaisuudessa.

Meidän Lohjan valtuutettu Hannele Maittilan mielestä Lohjalla ei ole enää varaa lakkauttaa kyläkouluja, sillä monet asuvat täällä niiden vuoksi.

–Muuttotappio näkyy suoraan verotuloissa. Ei meillä ole varaa synkistää näitä lukuja enää. Säästöt perustuvat täysin laskennallisiin summiin. Kun verotulot otetaan huomioon, säästöä ei tule, mutta aika vapaasti näillä laskelmilla johdatellaan, hän totesi.

Vihreiden valtuutettu Annmarie Kuurto puolestaan toivoi, että kasvun lisäämiseen panostettaisiin myös enemmän, eikä käytettäisi kaikkea energiaa säästöjen hakemiseen.

Perussuomalaisten valtuutettu Janne Turunen oli sitä mieltä, ettei koululakkautuksilla saada aikaan säästöjä, mutta kyläkoulujen hyödyt kyllä menetetään. Hän totesi, että vaikeina aikoina pitää kouluverkkoakin tarkastella, mutta ihmetteli sitä, ettei lapsimäärien laskusta puhuttu mitään, kun suunniteltiin Laurentiustaloa.

Myös Meidän Lohjan valtuutettu Jan Tallgvist kummasteli sitä, miten pikkukouluista haetaan kyllä säästöjä, mutta samalla syydetään rahaa satojentuhansien eurojen hankkeisiin elinvoimapuolella.

Maksjoen koulu päätyi lakkautuslistalle yhdessä Rauhalan, Pullin, Nummenkylän ja Ikkalan koulujen kanssa.

Samat asiat vuodesta toiseen

Haloo Lohjan valtuutettu Heikki Linnavirta totesi, että pieniä ja isoja kouluja on vertailtu vuosia, mutta digiaikana teknologiaakin voisi mahdollisesti hyödyntää tasapuolisen opetuksen takaamiseksi kaikille. Hän myös totesi, että veroja korottamalla, voisi monia leikkauksia jättää tekemättä.

–Veronkorotus on hyvin tasa-arvoinen kaikille.

Myös kokoomuksen valtuutettu Ilkka Lähteenmäki totesi kuunnelleensa samanlaisia koulukeskusteluja jo 20 vuotta. Hän totesi, että mikään ei ole muuttunut keskustelujen sisällössä, mutta yhteisöllisyyteen ja lakkautusten aiheuttamiin henkisiin vaikutuksiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Tallqvist huomautti myös, että samat esitykset tuodaan valtuuston päätettäviksi yhä uudelleen niin kauan, kunnes ne saadaan menemään läpi.

–Valmistelu ei ole hyvää ja objektiivista, kun lakkautusten haittoja ja koulujen hyötyjä ei käydä läpi, hän totesi.

Tiukat äänestykset

Kaikista tasapainotuslistalla olleista kouluista tehtiin vastaesitykset niiden säilyttämiseksi. Koulujen kohtalosta käytiin osin tiukatkin äänestykset, mutta lopputuloksena koulut päätettiin kuitenkin lakkauttaa. Ikkalan koulun kohdalla äänestys oli tiukin: lakkauttamisen puolesta äänesti 26 valtuutettua ja vastaan 25. Päätös Nummenkylän koulu lakkauttamisesta syntyi äänin 27–24 ja Pullin koulun lakkauttamisesta äänin 28–23. Maksjoen ja Rauhalan koulut päätettiin lakkauttaa äänin 36–15. Jo kaupunginhallituksessa päätettiin, että Lehmijärven ja Asemanpellon koulujen kohtalo ratkaistaan, kun koulutoimen järjestämistä käsittelevän työryhmän esitys on valmis.

SMS

Kommentoi kirjoitusta