Tänään: 17.07.2024

Toimittaja

Talouden tasapainotusohjelma puhuttaa jälleen

kouluverkko, kyläkoulu, lohja

Lohjan kaupunki käsittelee jälleen taloutensa tasapainottamista. Ehdotetut tasapainotustoimet ovat herättäneet runsaasti keskustelua lohjalaisten keskuudessa, sillä mm. kyläkoulut ovat jälleen kerran lakkautusuhan alla. Lohjan kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan viime viikolla. Tuolloin Pekka Luoma esitti Paula Nordströmin ja Kaj Sundqvistin kannattamana tasapainotusohjelman palauttamista valmisteluun. Kukaan kaupunginhallituksen jäsenistä ei vastustanut, joten asia palautettiin valmisteluun.

Talouden tasapainotusohjelmassa vuosille 2021–2024 haetaan noin 6,2 miljoonan euron säästöjä, joista suuri osa (4,8 miljoonaan euroa) tulisi lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan alaisista toiminnoista. Listalla ovat mm. 23 lastenhoitajan vakanssin vähentäminen, oppilasmäärän laskusta johtuen opettajien, koulunkäynninohjaajien ja iltapäivätoiminnan ohjaajien määrän väheneminen (14 htv), lukion kurssien leikkaaminen (2%) sekä lähikoululakkautukset. Talouden tasapainotusohjelmassa esitetään myös Ikkalan, Maksjoen, Nummenkylän ja Pullin koulujen lakkauttamista 1.8.2021 alkaen, Lehmijärven koulun lakkauttamista 1.8.2023 alkaen, ruotsinkielisen opetuksen keskittämistä 1.8.2023 alkaen sekä Asemanpellon koulun lakkauttamista 1.8.2024 alkaen.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan puolella taas säästöjä haetaan mm. kylvetyspalveluiden ulkoistamisesta ostopalveluksi, suun terveydenhuollon tehostumisesta sairaalan tiloihin rakennettavan uuden yksikön myötä sekä omaishoidon tuen vapaiden toteuttamisesta lakisääteiden minimin mukaisesti ja palkkioluokkien yhdistämisestä.

Elinvoimapuolella taas säästöä haetaan mm. Saukkolan ja Pusulan kirjastojen muuttamisesta omatoimikirjastoiksi ja kirjastojen aineistomäärärahojen vähentämisestä.

Lehmijärven koulu on yksi talouden tasapainotusohjelmassa lakkautusuhan alla olevista kyläkouluista.

Koululakkautuksilla haettujen säästöjen toteutumisesta ei ole tietoa

Säästöt kohdistuvat moneen palveluun, mutta eniten keskustelua on ehkä herättänyt lähikoulujen tilanne. Lohjan lähikouluryhmä järjesti niiden osalta paneelikeskustelun pari viikkoa sitten. Paikalla oli tuolloin niin kaupungin virkamiehiä, paikallispoliitikkoja kuin kuntalaisiakin. Katriina Nousiainen lähikouluryhmästä kertoo, että paikalla oli 45 henkeä ja lisäksi kymmenet ihmiset seurasivat keskustelua livestreamin kautta. Keskustelua herätti etenkin taloudellinen näkökulma.

–Lohjalla on jo aiemmin lakkautettu kouluja, mutta ovatko odotetut säästöt toteutuneet. Siihen ei tullut selvyyttä, vaikka asiasta keskusteltiin paljon. Kaupungin virkamiehilläkään ei ollut antaa tätä tietoa, vaikka olimme pyytäneet heitä selvittämään asiaa etukäteen, Nousiainen kertoo.

Palvelupäällikkö Liisa Saarniniemi (Lohjan kaupunki) ei osaa sanoa, onko säästöjen toteutumista dokumentoitu. Hän toteaa, että opetuksen järjestäjän kannalta säästöjä on kuitenkin tullut ja resursseja on saatu jaettua tasaisemmin ja järkevämmin.

Monessa kylässä koulu on kylän keskipiste, jossa voidaan kokoontua ja järjestää myös vapaa-ajan toimintaa. Jos rakennus säilyy kaupungin omistuksessa, pysyvät myös ylläpitokustannukset.

Pullin koulu on pieni ja idyllinen.

Kuinka merkittävä vetovoimatekijä kyläkoulut ovat?

Toinen ihmisiä mietityttävä asia on pienten koulujen luoma vetovoima. Ajatukset niiden merkityksestä vaihtelevat vahvasti riippuen siitä, keneltä asiaa kysytään. Nousiainen kertoo esimerkin Koisjärveltä.

–Yksi koisjärveläinen kertoi, miten sillä alueella on edelleen pettymystä koulun lakkauttamisesta ja yrittäjätaustaisia henkilöitä on muuttanut toisille paikkakunnille. Olemme jo nyt menettäneet ison osan siitä vetovoimasta, joka Lohjalla olisi lähikoulujen kautta voinut olla. Jäljellä olevat kyläkoulut ovat hyväkuntoisia. Ylläpitoa ne vaativat, mutta eivät välittömiä korjaustarpeita.

Saarniniemi toteaa, että lähikouluilla on toki merkityksensä, mutta vetovoimatekijänä ne koskettanevat hyvin pientä osaa ihmisistä.

–Tärkeämpää olisi esimerkiksi joukkoliikenteen kehittäminen, mikä koskisi asukkaita kattavammin, hän sanoo.

Nousiainen taas on sitä mieltä, ettei kyse ole vain ihmismääristä, vaan Lohjan imagosta.

–Onko tämä kaupunki, joka näivettää ja lakkauttaa palvelujaan vai positiivinen paikkakunta, joka houkuttelee monenlaisia asukkaita ja perheitä.

Lähikouluryhmä on tehnyt laskelmia lähikoulujen vetovoimavaikutuksesta.

–Laskimme, että jokainen työssä käyvä, keskituloinen maksaa kunnallisveroa noin 7 000€ vuodessa. Esimerkiksi Pullin koulun lakkautuksesta on laskettu 25 000€ säästöjä vuodelle 2021 (yhteensä 60 000 neljässä vuodessa). Ei siihen tarvittaisi montaa perhettä, Nousiainen sanoo.

Pieniä kouluja arvioidaan myös opetuksen laadun kannalta.

–Kaikille halutaan tarjota laadultaan tasapuolista opetusta. Isoissa kouluissa resursseja on helpompi kohdentaa niitä tarvitseville, mutta pikkukouluissa on erilaisia vahvuuksia. Niissä yhteisöllisyys on erilaista ja opettajat tuntevat oppilaansa paremmin, Nousiainen vertaa.

Käytännön seikatkin herättävät ihmetystä. Asemanpellon, Pullin ja Lehmijärven kouluissa on yhteensä noin 250 oppilasta. Mihin he menevät, jos koulut lakkautetaan?

–Mäntynummen yhtenäiskoulussa on alakoululuokilla reilu 100 oppilasta, ei sinne mahdu. Parakkeihinko lapset laitetaan? Tuntuu, että tässä kohtaa järkisyyt koulujen lakkauttamiseksi eivät ole kovin vahvat, Nousiainen pohtii.

Juuri tuolle alueelle on tulevaisuudessa luvassa mahdollisesti muutoksia. Jos Tunnin juna saadaan joskus kiskoille ja asema Lempolaan, alueelle on luultavasti luvassa uusia asukkaita. Siihen menee toki vielä aikaa, mutta arvostaisivatko he ehkä pieniä kyläkouluja?

Asemanpellon koulun tulevaisuus on vaaka laudalla, kuten muidenkin Lohjalla vielä toiminnassa olevien kyläkoulujen.

Jatkuvan säästökeskustelun tilalle toivotaan koulurauhaa

Yhteenvetona keskustelutilaisuudesta Nousiainen toteaa, että lähikoulujen tulevaisuus jakaa vahvasti mielipiteitä sekä puolesta että vastaan.

–Ehkä kouluista on tullut periaatekysymys, joka jakaa vahvasti poliitikkoja. Se on huolestuttavaa, Nousiainen sanoo.

–Päättäjillä on kova huoli taloustilanteesta, mutta keinoista sen ratkaisemiseksi ollaan eri mieltä. Kaikki ovat myös sitä mieltä, että uusia asukkaita pitäisi saada, mutta eri mieltä siitä, kuinka tärkeitä pienet koulut ovat. Kyläkoulujen kannattajat näkevät ne todella tärkeinä, kun taas toiset ajattelevat niiden olevan pieni asia tässä taloussopassa, Nousiainen sanoo.

Kävi miten kävi, hän pitää tärkeänä pitkän aikavälin strategian luomista siitä, miten kouluverkkoa kehitetään.

–Ettei käytäisi joka vuosi tätä samaa säästökeskustelua, vaan tulisi koulurauha niin perheille, koululaisille kuin poliitikoillekin. Toivomme uusia, ennakkoluulottomia avauksia ja olemme tarjonneet asukkaiden yhteistyötä. Voisimme istua yhdessä alas miettimään ratkaisuja, Nousiainen tiivistää.

Jos viimeisetkin kyläkoulut nyt lakkautetaan, mitä sitten tapahtuu. Ovatko seuraavaksi vuorossa kuntaliitosten myötä Lohjaan liittyneiden alueiden keskustaajamien koulut Pusulassa, Nummella, Karjalohjalla ja Sammatissa?

–Näkisin niin, että nykyisten keskustaajamien koulut ovat turvassa, vaikka lapsimäärät vähenevätkin. Kristallipalloa tulevaisuudesta ei tosin ole kellään, Saarniniemi kommentoi.

SMS