Virkistystoiminnan Ystävät Säätiö järjestää sunnuntaina 7.11. klo 15.00 Laurentius-salissa kulttuuritapahtuman, jonka ohjelma kietoutuu Pelkosenniemi 1939 – Unohdettu taistelu -elokuvan ympärille. Tapahtumana on vapaa pääsy.

Tapahtuma alkaa musiikilla. Esiintymässä ovat mm. baritoni Jorma Elorinne, sopraano Liisa Anderson ja Trio KKK eli Kaisla, Kerko, Ketola. He esittävät sota-ajan musiikkia ja kansallisisänmaallisia lauluja. Musiikkiesitysten jälkeen Marja Koski lukee kirjeen rintamalta.

–Ehdotin Marjalle, että hän lukisi aiheeseen sopivan runon, mutta hän sanoi, että hänellä on parempi idea, kertoo kulttuuritapahtuman ideoinut Jorma Kuosmanen.

Kirje on Taina Huuhtasen kirjasta Jatkosodan kirjeet. Kirjassa on sekä rintamalle että sieltä kotiin lähetettyjä kirjeitä. Sen jälkeen elokuvaa esittelevät evp kapteeni Olli Seppänen ja elokuvan käsikirjoittaja–ohjaaja–tuottaja Martti Takalo. Ennen elokuvan katsomista piipahdetaan väliajalla paikkaamassa kahvihampaan kolotus ja siirrytään sitten elokuvaelämyksen pariin. Kahvitarjoilun voi varata etukäteen osoitteesta https://compass.asio.fi/. Elokuva kestää 66 minuuttia.

Kulttuuritapahtuman ideointi alkoi, kun Pelkosenniemi 1939 – Unohdettu taistelu -elokuvan tekijät etsivät sille esityspaikkoja ympäri Suomea.

–Kuulin siitä ja päätin, että mehän otamme elokuvan säätiömme ohjelmaan, koska toimintamme taustalla ovat kulttuuri ja virkistyminen. Tapahtumaa laajennettiin niin, että kyse ei ole vain elokuvan esittämisestä, vaan muutakin ohjelmaa on, Kuosmanen kertoo.

Pelkosenniemi 1939 – Unohdettu taistelu -elokuva kertoo talvisodan ratkaisevista hetkistä.

Elokuva yhdestä talvisodan ratkaisevasta taistelusta

Kulttuuritapahtumassa katsottava elokuva on tehty pitkälti vapaaehtoisvoimin. Se kertoo vuonna 1939 Pelkosenniemellä tapahtuneista taisteluista, joilla oli merkittävä rooli Suomen tulevaisuuden kannalta. Neuvostoarmeijan vahvistettu 122. divisioona hyökkäsi Suomeen talvisodan alkaessa. Sen tarkoituksena oli edetä Kemijärven kautta Rovaniemelle ja Tornioon. Tarkoituksena oli katkaista Suomen maayhteys Ruotsiin. Osa joukosta suuntasi Savukosken kautta Pelkosenniemelle. Suomella oli lähettää vastaan vain heikosti varustettu täydennysjoukko, jalkaväkirykmentti 40.

Pelkosenniemellä käyty taistelu oli yksi talvisodan ratkaisevista taisteluista, mutta jostain syystä sitä ei kuitenkaan muistella samaan tapaan kuin esimerkiksi Raatteentien tapahtumia.

–Nämä merkittävät taistelut ovat jääneet vähälle huomiolle, vaikka siellä on ollut ratkaisevia tilanteita, kun puna-armeijan divisioona oli tulossa halkaisemaan Suomea kahtia. En tiedä, miksi nämä taistelut ovat jääneet niin vähälle huomiolle. Siihen asiaan elokuvan ohjaajakin oli herännyt ja todennut, että tästä pitää tehdä elokuva, Kuosmanen kertoo.

Kuvaukset käynnissä.

Elokuva seuraa tarkasti tositapahtumia.

–Rintamatilanteet etenevät sen mukaan, miten ne todellisuudessakin menivät. Tilanteet näytetään myös kartalta, Kuosmanen sanoo.

Suomalaisia kaatui Pelkosenniemen taisteluissa 117 ja neuvostosotilaita 300–400. Taistelussa koettiin erikoisiakin käänteitä ja ne ratkaisunhetket, jotka saivat puna-armeijan divisioonan kääntymään takaisin, olivat kiinni pienistäkin yksityiskohdista. Yksi niistä oli auton torvi.

–Neuvostosotilaat olivat sopineet, että auton tööttäys on merkki perääntymisestä. Kun yksi neuvostosotilas ammuttiin, hän kaatui autonsa torven päälle ja se alkoi soida. Se oli puna-armeijalle merkki, että lähdetään perääntymään. Tutkijat ovat pitänee tätä merkittävänä asiana, Kuosmanen kertoo.

Elokuvasta on saatavana myös DVD.

SMS

Saapuminen Pelkosenniemelle.