Tanssiteos Lauma saa ensi-iltansa Lohjan Leppäkorvessa elokuun lopussa.

Leppäkorven työväentalolla päästään nauttimaan tanssitaiteesta torstaina 26.8. klo 18.00, kun ensi-iltansa saa tanssiteos Lauma. Teoksen ohjaa tanssija-koreografi Laura Koistinen ja tanssijoita toimivat hänen lisäkseen Saku Koistinen ja Ville Oinonen. Teoksen äänimaailmasta vastaa Miikka Ahlman.

–Hän on oikea äänivelho ja mestari yhdistelemään asioita ja luomaan tyhjästä uutta, Laura Koistinen kehuu.

Hän toteaa, että koko työryhmä on huikea, sillä kaikki tekijät ovat kokeneita, niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin ryhmiä kiertäneitä freelancetaiteilijoita. Teosta Koistinen kuvailee runolliseksi ja humoristiseksi nykytanssiesitykseksi, joka kertoo tarinan luottamisesta, olemisen outoudesta, yksinäisyydestä ja yhteisöllisyyden voimasta. Huumorin lisäksi teoksesta löytyy vakavampaakin virettä.

–Elämä on sellaista, että välillä itketään ja välillä nauretaan. Välillä elämä on outoa, eikä oikein edes tiedä, mitä se on. Tämä tunteiden kirjo tuodaan myös näyttämölle. Teos on hyvin fyysinen ja siinä on paljon liikettä tilassa, Koistinen kertoo.

Hän halusi käsitellä teoksessa luottamusta, yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä.

–Tämä on abstraktia tanssitaidetta, mutta teemat näkyvät siinä, miten liikepalikat on sidottu toisiinsa. Nämä teemat olivat paljon mielen päällä jo ennen koronaa. Ilmastoasiat ja omat kokemukseni saivat pohtimaan, mikä elämässään arvostaa ja mistä kokee onnen hetkiä. Luottamusta olen pohtinut moneltakin kantilta. Pandemia toi vielä uutta näkökulmaa näihin aiheisiin. Ne liittyvät oikeastaan kaikkeen perheestä yhteiskuntaan ja työhön. Olemme kaikki tällä samalla pallolla, Koistinen pohtii.

Esitys kestää noin 70 minuuttia. Koistisen mukaan teos sopii hyvin sellaisillekin, joille tanssitaide on vielä uutta ja vierasta.

–Tämä on helposti lähestyttävä teos, jota saa katsoa rauhassa, sillä tässä ei osallisteta yleisöä. Esityksen jälkeen työväentalosta kävelee varmasi ulos yhtä kokemusta rikkaampana. Luulen, että tiedossa on antelias 70 minuuttia. Näen mielelläni yleisössä monenlaisia ihmisiä. Tulkaa katsomaan vaikka uteliaisuudesta. Olemme kiitollisia jokaisesta katsojasta, Koistinen sanoo.

Laura ja Saku Koistinen kannattelevat Ville Oinosta. (Kuva: Markku Koskinen)

Ranska vaihtui Pusulaan

Pusulassa aiemminkin asuneet Koistiset työskentelivät välillä pari vuotta Routa Companyssä Kajaanissa, mutta palasivat sitten takaisin Pusulaan. Kajaanista tutut ihmiset eivät kuitenkaan unohtuneet.

–Teimme Kajaanissa vuonna 2018 teoksen samalla ryhmällä. Porukka oli hieno, joten meille jäi olo, että haluamme tehdä lisää töitä yhdessä, Koisinen kertoo.

Lauma sai alkunsa sienimetsässä.

–Kävimme viime vuonna pari kertaa sienimetsässä ja juttelimme projektista. Ensimmäisen työskentelyjakson ja avoimet ovetkin pystyimme pitämään ennen rajoituksia. Tänä keväänä jatkettiin ja nyt elokuussa on vielä harjoituksia.

Korona sekoitti kuitenkin suunnitelmia pitkin matkaa, sillä alun perin tanssiteosta piti työstää Pusulan ja Helsingin lisäksi myös Ranskassa. Pandemian vuoksi Ranska sai kuitenkin vaihtua lohjalaiseen maaseutuun.

–Olemme työskennelleet Pusulan ja Nummen maaseudulla. Meillä on ollut täällä oma residenssi ja aikaa ja tilaa työstää projektia kiireettä. Paikalliset ovat auttaneet meitä, iloisuus ja yhteistyö ovat pinnalla täällä. Ville ja Miikka majoittuivat suolammen rannalla, sienestivät, uivat joka päivä ja virkistyivät. Ohjaajana en voi enempää toivoakaan, kuin että ihmiset tulevat töihin leveän hymyn kanssa, Koistinen iloitsee.

–Myös ensi-ilta pidetään täällä ja juhlitaan työn loppuunsaattamista. Tuntuu hienolta pitää ensi-ilta siellä, missä teos on tehtykin, eikä viedä sitä heti muualle. Esitykseen on varattu paikkoja jo ilahduttavan paljon.

Myöhemmin Laumaa on tarkoitus esittää muuallakin Suomessa.

Tanssijat Laura Koistinen, Ville Oinonen ja Saku Koistinen (oik). (Kuva: Markku Koskinen)

Tanssitaidetta ja yhteisöllisyyttä

Myös paikalliset ovat päässeet mukaan teoksen valmistelua mm. majoittamalla taiteilijoita.

–Majoitusta on ollut mm. Kilpiän tilalla. Paikalliset ovat päässeet myös yksi kerrallaan seuraamaan harjoituksiamme, kun kiinnostusta ilmeni. Ne olivat hienoja kohtaamisia. Pandemia rajoitti paljon tekemistämme, mutta toi myös erilaisia ja yllättäviäkin asioita, joita emme olleet osanneet ajatellakaan, kuten että vain yksi ihminen voisi seurata harjoitusta kerrallaan. Kulttuurin kokemisen tarve on kasvanut poikkeusaikana.

Yhteistyötä on tehty myös Pusulan koulun kanssa.

–Olemme tanssineet koulun pihalla ja pitäneet työpajoja. Koulun 4. luokka on ollut teosystäväluokkamme. Lastenkin kulttuurimahdollisuudet ovat vähentyneet korona-aikana, joten halusimme antaa jotain heille tällä alueella, Koistinen kertoo.

Koululta mieleen on jäänyt etenkin yksi kohtaaminen.

–Yksi neljäsluokkalainen poika kertoi meille sanovansa äidilleen ja isälleen, että tämä teos pitää nähdä, Koistinen iloitsee.

Lauma-teosta ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Taiteen edistämiskeskus ja Suomen Kulttuurirahasto.

SMS