Toimittaja

Tehokkaampaa kierrätystä

Ilmastonmuutoksesta puhutaan jatkuvasti – välillä jopa niin usein, että se ärsyttää. Mediat kertovat päivittäin äärimmäisistä sääilmiöistä ja olosuhteista. Jossain päin maailmaa kuumat hellejaksot aiheuttavat vuosittain monien tuhansien ihmisten kuoleman. Jotkut taas menettävät kotinsa tulvien takia. Maailmanlaajuinen kriisi ei ole siis sattumalta mukana jokaisessa päivässämme. Selvitin, miten taloyhtiöt pystyvät tarjoamaan asukkailleen mahdollisuuden tehokkaaseen kierrättämiseen. 

“Asenne ratkaisee”

Virkkalan Kiinteistöpalvelu Ky:n isännöitsijä Laura Montonen tietää taloyhtiön kierrätystoiminnasta paljon. Hänellä on kiinteistöhuolto-yritys puolisonsa Esa Montonen kanssa. 

Laura Montonen haluaisi, että ihmiset käyttäisivät enemmän aikaa jätteiden lajitteluun. Jos jokainen asukas lajittelisi jätteet lajitteluohjeen mukaan, sekajätettä tulisi vähemmän. Sillä olisi suora vaikutus taloyhtiön kustannuksiin, sekajäte on jätteistä kallein. Silloin yhtiövastikkeenkin hinta olisi alhaisempi. 

– Ihmiset ovat vieläkin aika laiskoja kierrättämään, hän kertoo hieman harmissaan. – Ei se ole monimutkaista. Asenne ratkaisee. 

Montonen muistuttaa, että asukkaita olisi tärkeä ohjeistaa paremmin: – Informaatiota tarvitaan lisää. Jokaiselle asukkaalle tulisi jakaa tiedote, joka ohjeistaa, kuinka lajittelu tehdään oikeaoppisesti.  

Hän kertoo, että heidän yhtiössään näin ollaankin jo toimittu. 

Montonen huomauttaa myös, että erikieliset tulee huomioida jatkossa paremmin. Tietoa hyötykierrättämisestä tulisi levittää myös muilla kielillä kuin suomella tai ruotsilla. Myös kulttuuriset erot voivat olla joissain tapauksissa hyvinkin suuret, jolloin kierrättämiseen liittyvät tottumukset saattavat poiketa huomattavastikin toisistaan.

On ollut tapauksia, joissa asukkaat menevät tutkimaan naapuriensa jättämiä roskapusseja, ja käyvät siten tarkistamassa, kuinka annettuja kierrätysohjeistuksia on noudatettu. 

– Mutta sehän ei ole tarkoituksenmukaista, vaan vastuu pitäisi saada ihmisten päähän – heidän tulisi ymmärtää itse, että se on vastuullista, Laura Montonen selittää. 

Jäteastiat keittiössä sijaitsevat useimmiten lavuaarin alla. Vanhemmissa taloissa tilaa ei kuitenkaan ole välttämättä paljon, joten esimerkiksi biojätteet voidaan joutua sijoittamaan jonnekin ihan muualle. Montonen huomauttaa, että uusissa taloissa tämäkin haaste on otettu huomioon ja tilaa erillisille roska-astioille on enemmän. 

– Se tekee kierrättämisestä helpompaa, hän kertoo. 

Montonen ei ymmärrä sitä, mikä tekee biojätteen kierrätyksestä monelle niin haastavaa. Hän kuitenkin epäilee, että ihmiset saattavat pitää yhtenä syynä biojätteestä koituvaa hajuhaittaa. Montonen kuitenkin kertoo, että jätteet voisi viedä päivittäin pois. Tällöin liiallisesta hajustakaan ei olisi vaivaa. 

Jätelaki säätelee kierrätystoimintaa

Heinäkuussa 2021 astui voimaan uusi jätelaki, joka säätelee kierrätystoimintaa. Lain mukaan taajama-alueiden taloyhtiöissä, joissa on vähintään viisi huoneistoa, tulee eritellä muovi-, lasi- ja kartonkipakkaukset sekä metallijäte vuoden 2023 heinäkuusta lähtien. 

Biojätteen erilliskeräysvelvoite on kuitenkin poikkeus, sillä se otettiin käytäntöön jo vuoden 2022 heinäkuussa. 

“Kyllä täällä aina joku tekee kaiken oikein”

Virkkalalainen Anna Sundell kertoo innoissaan oman asuintalonsa kierrätystoiminnasta. Hän esittelee keittiössään olevaa kierrätyspistettä, josta löytyvät pienet roskikset bio- ja sekajätteelle sekä metalliroskalle. Sundell on tyytyväinen taloyhtiönsä tarjoamiin kierrätysmahdollisuuksiin, eikä hänellä ole paljoakaan asiasta moitittavaa. Hän kuitenkin muistuttaa maitotölkkien ja muiden pahvipakkausten asettelusta: – Ne pitäisivät taitella huolellisemmin. 

Joskus pahvipakkaukset heitetään ilman taittelua pois, jolloin tilaa menee enemmän. Pahvipakkaukset olisi myös hyvä muistaa valuttaa tyhjiksi tai huuhdella pikaisesti vedellä. 

Sundellin taloyhtiössä on mahdollisuus kierrättää bio- ja sekajätteen sekä metalliroskan ja pahvin lisäksi myös muovia, lasia ja paperia. Sundell on mielissään monipuolisista lajittelumahdollisuuksista, vaikkei hänkään aina muista laittaa jokaista roskaa oikeaan kohteeseen. 

– Ihan aluksi oli mahdollisuus vain sekajätteen ja paperin kierrättämiseen, Sundell muistelee edellistä vuosikymmentä, jolloin kierrätyksestä ei puhuttu niin paljon, eikä sen suosio ollut vielä niin suurta. 

– Sen jälkeen niitä on tullut vähitellen lisää, hän kertoo eri lajittelupisteistä. 

Sundell on kiitollinen siitä, että taloyhtiöstä löytyy asukkaita, joilta kierrättäminen sujuu aina ongelmitta. Hän kertoo, että heiltä voi ottaa oppia. 

– Kyllä täällä aina joku tekee kaiken oikein, hän naurahtaa.