Toimittaja

Tivolissa voi istahtaa vaikka maailmanennätyslaitteen kyytiin

tivoli

Tivoli Seiterä on rantautunut jälleen Lohjalle. Aurlahden rantakentältä löytyy nyt mm. Super-Waltzer, jonka kyydissä Tivoli Seiterän viestintävastaava Sami Vironen teki maailmanennätyksen Vantaalla viime syksynä. Aivan mutkattomasti tuo 51 tunnin tehtävä ei mennyt, mutta lopulta suoritus saatiin kuitenkin painettua kirjoihin ja kansiin. Ennätys tuli pisimmästä, yhtäjaksoisesta huvipuistolaitteessa vietetystä ajasta. Edellinen ennätys oli tehty Belgiassa Viikinkilaivassa. Tuolloin aika oli 50 tuntia, joten paremmaksi piti pistää.

–Sain idean maailmanennätyksestä ja googletin, onko sellaista tehty. Ensimmäisen viikon puhuin tivolin omistajia ympäri, että voin tehdä tämän ennätyksen ja toisen viikon, että se tapahtuu juuri tässä laitteessa. Ajoin Super-Waltzeria ensimmäisen kerran viime juhannuksena ja muut nimesivät sen juhannusheilakseni. Rakkautemme syveni niin, että halusin viettää sen kanssa tauotta 51 tuntia, Vironen naurahtaa.

Super-Waltzerin alusta pyörii ympäri seitsemän kertaa minuutissa ja siinä kiinni olevat vaunut 40-60 kertaa yhtä alustan kierrosta kohti. Lisävauhtia vaunuille antavat vielä laitteen työntekijät. Vironen sanoi heille, ettei häntä saa maailmanennätyssuorituksen aikana päästää sen helpommalla kuin muitakaan, vaan vauhtia tulee tarjota lisää säännöllisesti. Kieppumista riitti, sillä reilun kahden vuorokauden suorituksen aikana Vironen sai pitää vain viiden minuutin tauon kerran tunnissa.

Sami Vironen maailmanennätystä tekemässä. (Kuva:
Mari Seiterä/TivoliSeiterä)




Muisti meni, mutta maailmanennätys tuli

Ennen suoritusta lääkäri totesi Viroselle, että aika hulluun ihmiskokeeseen olet ryhtymässä. Aivan ongelmitta maailmanennätystä ei saavutettukaan, mutta Vironen oli päättänyt tehdä sen, ellei hengenvaaraa ole. Hän kertoo, että noin 32 tunnin kieppumisen jälkeen hän ei enää tiennyt, kuka hän on, missä ja miksi. Kysymyksiin vastaaminen ei onnistunut, häneen ei saanut kontaktia eikä Vironen aistinut kipuakaan. Ensihoito kuitenkin arvioi, ettei hengenvaaraa tai pysyvän haitan vaaraa ole, joten mies voi jatkaa kieppumista, jos niin haluaa.

–Noin 12 tuntia sitä kesti. Sitten sokerivesi ja ensihoitajakaverini tapaaminen ja työkavereiden tuki auttoivat. He tulivat mukaan laitteeseen ja juttelimme, Vironen kertoo.

Hän palasi maailmankartalle tukevammin, kun hänen toinen kaverinsa tuli kyytiin 8-vuotiaan tyttärensä kanssa.

–Ajattelin, että pitää skarpata, kun on lapsi paikalla. Hän kysyi, onko minulla ollut kivaa. Sanoin, että on, vaikka ei todellakaan ollut, Vironen muistelee.

Tekisikö Vironen saman uudelleen?

–Totta kai!

Jatkoa on jo mietittykin, mutta hän ei ole vielä keksinyt, millainen seuraavasta ennätyksestä tulee. Ensimmäisestä tarttui kuitenkin mukaan oppia tulevaa varten.

–Suurin haasta on se, ettei saa nukkua, mutta en myöskään syönyt ja juonut tarpeeksi, vaan annoin ruoat muille. Jonkun pitäisi pitää kirjaa siitä, mitä oikeasti syön ja juon.

Myös sen huomion hän teki, että tivolissakaan ei ole hauskaa yksin.

–Etenkin ensimmäinen yö oli todella tylsä, kun tivolissa oli ihan autiota. Päivällä laitteen kyydissä oli asiakkaita, on mukavampaa, kun ympärillä on säpinää. Seuraavana yönä päästimme ihmiset ilmaiseksi kyytiin.

Sami Vironen suunnittelee jo seuraavaa maailmanennätystä.

Puolivuotta tien päällä

Tivolin matkaan Vironen hyppäsi viime kesänä kesken kauden tutustuttuaan sattumalta omistajiin. Sitä ennen hänellä oli vakituinen ja hyväpalkkainen työ, mutta huono työilmapiiri vaivasi mieltä. Tivoli Seiterässä samaa ongelmaa ei ole, sillä Vironen nimeää loistavan työilmapiirin nykyisen työnsä parhaaksi puoleksi.

–Minun mielestäni tämä on äärettömän mahtava työpaikka. Porukka tykkää olla täällä töissä ja vaihtuvuus on pientä.

Tivolivieras ei ehkä tule ajatelleeksi, millainen operaatio tivolin pystytys on, joten avataanpa hieman asiaa.

–Jokaisella on omat vastuulaitteensa, jotka hän rakentaa. Sen jälkeen autetaan muita. Tämä on kuin pieni kaupunki. Kaikki on hyvin organisoitu.

Vironen kertoo, että tivolin pystytys vie aikaa yhden työpäivän verran. Kun kaikki on valmista, on vuorossa vapaa-aika.

–Tässä on toinen hiekkakenttä vieressä, joten aiomme ostaa petankkikuulat ja pelata. Vietämme myös vapaa-aikaa yhdessä, Vironen kertoo tivoliväen suunnitelmista Lohjalla.

Tiistait ovat vapaita. Silloin mm. pyöräillään, kalastetaan, käydään kirpputoreilla ja syksyisin sienessä. Torstaisin ennen tivolin aukeamista on laitteiden huoltopäivä. Yleisölle avoinna tivoli on keskiviikosta sunnuntaihin. Sunnuntai-iltana laitteet puretaan ja siirrytään seuraavalle paikkakunnalle. Entä, millaista on elää puoli vuotta tien päällä ja kuinka arki sujuu?

–Mahtavaa, en minä muuten täällä olisi. Meillä on oma kokki, joka tekee ruuat. Vaunuista löytyy suihkut ja pesukoneet. Saunakin meillä on, pitäähän se olla.

”Fysioterapiaakin” on saatavilla, mutta hieman tavallisesta poikkeavaan tapaan.

–Viime kaudella hoksasin, että Xtremessa saa hartiat avattua, jos ne ovat jumissa. Se on kuin pikafysioterapia. Yksi 1,5 minuutin kierros riittää, Vironen kertoo.

Työntekijäporukasta löytyy monta eri kansallisuutta. Suomalaisten lisäksi tivolissa ahertaa mm. moldovalaisia, ukrainalaisia, puolalaisia ja yksi intialainen, joka on viihtynyt tivolin matkassa jo yli kymmenen vuotta.

–Hän oli välissä yhden kauden poissa, mutta asiakkaat alkoivat kysellä, missä hän on. Sitten hän tuli takaisin, Vironen kertoo.

–Suomalaisia on vaikea löytää töihin tänne. Esimeriksi Baltian maissa kiertävät huvipuistot ja sirkukset ovat tutumpia, hän jatkaa.

Aivan kaikille työ tivolissa ei sovi, sillä monella työntekijöistä tulee olla rekkakortti sekä teknistä osaamista. Asiakaspalvelutaitoja vaaditaan kaikilta. Vironen naurahtaa, että omanlainen, mielenvikainen luonnekin on hyvä olla, sillä tivoliväen kanssa ollaan koko ajan yhdessä. Liikkuva elämäntapa ei sovi myöskään kaikkiin elämäntilanteisin, mutta on tivolissa useampi pariskuntakin sekä yhden pariskunnan poika tyttöystävänsä kanssa. Lemmikkejäkin löytyy; tivoliväen mukana Suomea kiertää kolme koiraa.

Tekstit vaunun kyljessä muistuttavat edelleen maailmanennätyksestä.

Tivoli on osa Suomen kesää

Vironen näkee, että tivolille on Suomessa tarvetta niin nyt kuin tulevaisuudessakin.

–Suomessa ei ole kovin montaa kiinteää huvipuistoa ja välimatkat ovat pitkiä. Me pystymme tuomaan huvipuiston ihmisten luo.

Tivoli Seiterällä menee hyvin ja asiakkaita riittää, vaikka Suomen oikukas kesäsää toki välillä voittaakin.

–Viime kesä oli 53 toimintavuotemme paras kesä, Vironen iloitsee.

Lohjalla tivoli on avoinna 22.5.–26.5. ke-pe klo 16.00–20.00, la klo 12–20 ja su klo 12–17. Torstaina saa kaksi ranneketta hieman tavallista edullisemmin. Vironen muistuttaa, että paikalla kannattaa olla esimerkiksi sunnuntaina klo 14.00.

–Silloin on luvassa karkkisade!

SMS