Lohjan matkailun henkilökunta on vaihtunut viime kuukausien aikana matkailupäällikköä myöten. Uusi porukka on tarttunut työnsarkaan vauhdikkaasti, mikä näkyy mm. Tytyri Elämyskaivosta koskevissa suunnitelmissa. Lisäksi työn alla ovat mm. järviohjelman eteenpäin vienti ja Lohja 700 -juhlavuoden suunnittelu. Matkailupäälliköllä on itsellään edessä myös muutto Lohjalle.

–Olen todella innostunut Lohjasta. Muutamme tänne puoleksi vuodeksi ja katsomme, miltä tuntuu, matkailupäällikkö Jannika Joutsenniemi kertoo.

Lohjan lisäksi Joutsenniemi on erityisen innoissaan Tytyri Elämyskaivosesta. Hän toteaa, että Lohjalta löytyy hienoja järviä, upea luonto ja runsaasti liikunta- ja kulttuuritarjontaa, mutta elämyskaivos on ainoa asia, jota ei ole muualla. Hän toivookin, että elämyskaivoksen arvo ja potentiaali nähtäisiin ja siihen oltaisiin valmiita panostamaan.

–Elämyskohteet ja museot ovat kunnille merkittäviä matkailutulojen tuojia. Tytyri on osa Lohjan historiaa ja sivistyspääomaa, jota muualla ei ole. Tällä hetkellä elämyskaivoksen resurssit ja henkilöstömitoitus ovat kuitenkin aivan alimitoitetut verrattuna sen potentiaaliin ja muihin vastaavanlaisiin elämyskohteisiin.

Nykyinen toimintamalli ei mahdollista riittävää kävijämäärää, jolla elämyskaivoksesta saisi kannattavan. Tytyrissä olisi kuitenkin potentiaalia kansainvälisestikin kiinnostavaksi matkailukohteeksi. Mitä siis voitaisiin tehdä?

–Olemme nyt tehneet matkailutoimessa Tytyrille kaksiosaisen kehittämissuunnitelman. Sen

lähtökohtana on tehdä Tytyrille 15–20 vuoden Master Plan, joka edellyttää sitoutumista vähintään viiden vuoden kehittämiseen ilman lakkautusuhkaa. Ehdotuksemme toinen osa on vuosille 2023–2024 tehty investointi- ja toimintasuunnitelma, jossa luodaan Tytyrille perusedellytykset toimia elämyskohteena sekä kehittää ja kasvattaa sen toimintaa taloudellisesti kestäväksi osana Lohjan vetovoiman kasvattamista, Joutsenniemi sanoo.

Neljä visiota tulevaisuuden elämyskaivoksesta

Lohjan matkailun tiimi on tehnyt Master Plan -suunnitelman tueksi neljä visiokuvaa siitä, millainen tulevaisuuden elämyskaivos voisi olla. Osana 2023–2024 suunnitelmaa, voitaisiin kahden seuraavan vuoden aikana rakentaa nykyisiin tiloihin ensimmäiset versiot tiede- ja kulttuurikaivoksista. Suunnitelma sisältää immersiivisen ja interaktiivisen tiedekeskuksen, joka keskittyisi luonnontieteisiin ja tekniikkaan, sekä Suomen, ellei jopa Pohjoismaiden ensimmäisen audiovisuaaliseen kulttuuriin keskittyneen kulttuurikeskuksen sekä näiden toimintaa tukevan perusinfrastruktuurin.

Tiede- ja kulttuurikaivoksen ensimmäisen vaiheen investointi maksaisi kaupungille noin 1,4 miljoonaa. Joutsenniemi toteaa, että tämä pohja mahdollistaa kapasiteetin eli kävijämäärän ja tätä kautta toiminnan tuottojen kasvattamisen. Tavoitteena on näiden uudistusten tuotoksena kattaa Tytyrin toiminnan tuotoilla sen kulut vuoteen 2024 mennessä.

–Helsingistä katsottuna näen hyvin elämyskaivoksen arvon ja sivistyspääoman. Kaupungin strategiassa puhutaan, että Lohja on rohkea, ja toivon tämän rohkeuden näkyvän myös kaupungin vetovoiman ja elinvoiman kehittämisessä. Elämyskaivosta voidaan rakentaa pala palalta.

Kahden ensimmäisen vuoden uudistuksilla elämyskaivoksen kävijämäärä sekä Tytyrin Lohjalle jättämä matkailutulo olisi tarkoitus tuplata ja saattaa toiminta sellaiselle tasolle, että Tytyriin on realistista lähteä houkuttelemaan sijoittajia sekä erikokoisia yrityksiä koko suunnitelman toteuttamiseksi. Seikkailukaivos voisi sisältää esimerkiksi erilaisista tarinallisista maailmoista koostuvan seikkailupuiston köysiratoineen ja vaijeriliukuineen, kiipeilyä, luolasukellusta, kaivospyöräilyä, vuoristoratamaisen kaivosrataverkoston ja pelimaailman. Nautiskelukaivos puolestaan voisi sisältää mm. luolauinti- ja saunamaailman, erilaisia hyvinvointi- ja terveyspalveluita, luksus- ja askeettista retriittimajoitusta sekä maanalaista ruokatuotantoa hyödyntäviä ravintolapalveluja.

Aivan ensimmäisenä tulisi panostaa myös perusinfraan. Tällä hetkellä elämyskaivoksessa ei ole bajamajaa kummempaa wc:tä, eikä sinne tule puhdasta vettä, joka helpottaisi esimerkiksi ravintolatoimintaa.

Tavoitteena on, että elämyskaivokseen voitaisiin ottaa kerralla enemmän ihmisiä nykyisen 150 hengen sijaan. Lisäksi ajatuksena on, että uudenlaisten näyttelysisältöjen, teknologian ja valvojien avulla kävijät voisivat tutustua elämyskaivokseen opastusten lisäksi myös itsenäisesti. Tällä hetkellä kaivoskierrokset tehdään oppaan johdolla.

Matkan varrella riittää vielä pohdittavaa niin talouden kuin turvallisuudenkin näkökulmasta, mutta ainakin suunnitelmia löytyy. Joutsenniemi painottaa, että seikkailu- ja hyvinvointimaailmojen kaikkia ideoita ei välttämättä toteuteta, eikä etenkään kaupungin kustantamana. Visiot nostavat kuitenkin ajattelun sille tasolle, jolla Lohjan vetovoimaa ja elinvoimaa kannattaisi hänen mielestään kehittää. Pohjatyötä täytyy kuitenkin tehdä, jotta sinne päästään. Tarkoituksena on, että toimintojen toteuttajiksi saadaan yrityksiä.

–Emme voi lähestyä isoja toimijoita sillä ajatuksella, että jos te tulette tänne, me teemme ehkä jotain. Pitää näyttää, että olemme itse sitoutuneita tähän ja uskomme elämyskaivokseen, Joutsenniemi tiivistää.

Elämyskaivoksesta elinvoimaa yrityksille

Joutsenniemi painottaa, ettei kyse ole vain elämyskaivoksesta, vaan laajemminkin Lohjan elinvoimasta. Elämyspalvelut tuovat työpaikkoja ja yritykset hyötyvät toistensa menestyksestä, kun ihmiset saadaan vierailemaan Lohjalle. Sama asiakas käy useimmassakin kohteessa ja jättää siten rahaa muuallekin kuin kaivokseen. Menestyvistä palveluista hyötyvät toki paikallisetkin esimerkiksi vieraillessaan paikallisissa kahviloissa ja ravintoloissa.

Elämyskaivossuunnitelmia käsitellään seuraavan kerran Lohjan kaupungin päätöksenteossa 24.10., kun asia on esillä kaupunginhallituksen kokouksessa.

SMS