Vihdin säätutka aloittaa toimintansa heinäkuun alussa. Se korvaa Vantaan tutkan, joka lopettaa toimintansa. Ilmatieteen laitoksen säätutkaverkkoon kuuluu 11 tutka-asemaa ympäri Suomea.
Ilmatieteen laitoksen uusin säätutka on noussut kevään aikana Vihtiin. Tutkan testaus on parhaillaan käynnissä, ja se otetaan operatiiviseen käyttöön heinäkuun alussa.
–Parempi mittausympäristö mahdollistaa aiempaa laadukkaammat mittaukset ja tarkemmat lähihetkiennusteet 1–3 tunnin aikavälillä, sanoo tutkija Mikko Kurri Ilmatieteen laitokselta.
Suomen säätutkaverkkoon kuuluu Vihdin tutkan valmistuttua 11 tutka-asemaa. Muut säätutkat sijaitsevat Korppoossa, Kaipiaisissa, Kesälahdella, Nurmeksessa, Ikaalisissa, Kuopiossa, Petäjävedellä, Utajärvellä, Vimpelissä ja Luostotunturilla.

Tutka ennustaa nopeasti muuttuvia säätilanteita
Säätutka on tärkeä havaintoväline ennustettaessa nopeasti muuttuvia säätilanteita. Sen avulla kyetään tehokkaasti havaitsemaan esimerkiksi paikalliset sateet ja erottamaan sateen eri olomuodot toisistaan.
Säätutka lähettää ilmakehän eri suuntiin lyhyitä mikroaaltopulsseja. Pulssin kohdatessa esteen, esimerkiksi sadepisaroita, sen tehosta siroaa pieni osa takaisin tutkalle. Tutka mittaa takaisin sironneen pulssin tehon ja matka-ajan. Tehosta voidaan päätellä sadekuuron intensiteetti, matka-ajasta taas sen etäisyys tutkasta. Mittauksen Doppler-siirtymän avulla saadaan selville pisaroiden liikenopeudet. Pisaroiden liikenopeuksista voidaan puolestaan määrittää tuulen suunta ja nopeus.
–Kesäsateet näkyvät 250 kilometrin etäisyydeltä tutkasta ja talviset lumisateet noin 120 kilometrin päähän, Kurri kertoo.
Vihdin tutka, kuten kaikki muutkin Ilmatieteen laitoksen verkon tutkat, hyödyntää kaksoispolarisaatioteknologiaa, joka parantaa tutkadatan ja kuvien laatua. Esimerkiksi sadetta esittävistä tutkakuvista saadaan entistä paremmin poistetuksi muut kuin sadekaiut, kuten linnut ja hyönteiset. Kaksoispolarisaatiotutkilla voidaan määrittää myös sateen olomuoto, eli sataako vettä, räntää vai lunta.
Ilmatieteen laitos