Luksiassa on helmikuusta lähtien mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ikäihmisten parissa tehtävän työn osalta, kun ammattikoulussa aloitetaan vanhustyön erikoisammattitutkinnon opinnot. Kyseinen erikoisammattitutkinto toteutetaan Luksiassa nyt toisen kerran, mutta päivitetyssä muodossa uusien tutkinnon perusteiden myötä. Luksia on ollut itsekin mukana tutkinnonperusteiden uudistamistyössä.

–Uudistamistyöllä on muutettu tutkinnon sisältöä niin, että se vastaa aiempaa paremmin hoitotyön ja palvelujärjestelmän tarpeisiin. Uusien tutkinnonperusteiden myötä vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittaneet saavat käyttöönsä tutkintonimikkeen, kertoo opettaja Sanna Kuivalainen Luksiasta.

Tutkinnon erikoistumisvaihtoehtoja on neljä: ikääntyneen ihmisen palveluohjaaja (EAT), saattohoitaja (EAT), muistihoitaja (EAT) ja ikävalmentaja (EAT). Luksia aloittaa ikävalmentajakoulutuksella. Siihen kuuluu mm. mielekkään arjen tukemista, toimintakyvyn arviointia ja sen ylläpitämisen menetelmiä sekä teknologian hyödyntämistä vanhustyössä. Opinnot kestävät noin 1,5 vuotta riippuen siitä, onko opiskelijalla taustallaan osaamista, joka voidaan katsoa osaksi koulutusta. Tutkinnosta voi valita suoritettavaksi vain yhden tutkinnonosan. Pohjakoulutukseksi erikoisammattitutkinnolle käyvät kaikki sosiaali- ja terveysalan tutkinnot.

Ikääntyneiden määrä lisääntyy, joten tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän myös ammattitaitoista henkilökuntaa ikäihmisten palveluihin.

–Haluamme tarjota palveluntuottajille mahdollisuuden henkilöstön kouluttamiseen. Yleinen tahtotila on, että kotona asumista tuettaisiin mahdollisimman pitkään. Ikääntynyt ihminen on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti oma erityinen kokonaisuutensa, joten ikäihmisten parissa työskentelemillä on hyvä olla erityisosaamista. Työ vaatii monien eri osa-alueiden ymmärtämistä ja kohtaamisen taitoa. Ikäihmiset eivät ole yksi yhtenäinen joukko, vaan heille on paljon erilaisia tarpeita. Jokaisen ikääntyneen elämä on arvokas hänen toimintakyvystään riippumatta, Kuivalainen sanoo.

Laadukasta hoitoa ikäihmisille – tieto lisää ymmärrystä

Lähihoitaja Sanna Mitro on yksi vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamista harkitsevista. Hän kiinnostui koulutuksesta nimenomaan sen uudistumisen myötä. Mitro työskentelee tälläkin hetkellä ikääntyneiden parissa, mutta kokee, että erikoisammattitutkinnosta voisi olla hyötyä niin hänelle itselleen kuin hoidettavillekin.

–Valmistuin lähihoitajaksi vuonna 2015 ja olen nyt ehtinyt työskennellä niin kaupungilla kuin yksityiselläkin sektorilla. Olen nähnyt erilaisia hoitopaikkoja ja toimintatapoja ja koen, että nyt olisi oikea aika syventää osaamista, Mitro kertoo.

Ikäihmisten hoitajat tarvitsevat eväitä mm. muistisairaiden ja heidän omaistensa kohtaamiseen. Mitro toteaa, että muistisairaudet näkyvät erilaisina oireina eri ihmisillä. Toisella sairas voi myös alkaa paljon aiemmin kuin toisella.

–Esimerkiksi 70-vuotias voi olla fyysisesti hyvässä kunnossa, vaikka hänellä olisi muistisairaus. Hän voi tajuta tilanteensa ja hävetä sitä. Miten hoitajana saan kontaktin tähän ihmiseen niin, ettei hän ole koko ajan huolissaan ja hädissään? Mitro kertoo esimerkin.

Mielekkyyttä elämään voi löytyä esimerkiksi musiikin ja tanssin kautta, vaikka muistisairaus olisi jo pitkällä.

–Liikekieli ja musiikki säilyvät mielessä. Ne voivat avata ihan uskomattomasti ihmistä, vaikka hän ei muuten enää juuri kommunikoisi, Mitro sanoo.

Hän muistuttaa myös, että maailma muuttuu ja ikäihmiset ovat nykyään erilaisia kuin 20 vuotta sitten.

–He ovat eläneet modernia elämää, joten lähtökohdat ja tarpeet ovat erilaisia kuin ennen.

Ikäihmisten laadukkaan hoidon merkitys kiteytyy tavoitteeseen tarjota heille parasta mahdollista hoitoa. Tuo ajatus löytyy myös Mitron uravalinnan takaa. Nuorena ikäihmisten hoito ei tuntunut kovin mielenkiintoiselta työltä, mutta mieli on muuttunut samalla, kun itselle on kertynyt elämänkokemusta.

–Jokaisen elämä on arvokas. Ikäihmiset ovat aikoinaan tehneet oman osuutensa, joten nyt on minun vuoroni antaa takaisin heille. Pidän myös paljon ikäihmisten kanssa juttelemisesta. Heiltä kuulee tarinoita, joita ei muuten kuulisi. He jakavat tietoaan eteenpäin. Ikääntyneitä hoitaessa pystyy myös hyödyntämään kaikkia tietoja ja taitoja, joita itsellä on. Esimerkiksi se, että tiesin Lohjan kirkon rakennusvuoden, tuotti suurta iloa eräälle miehelle, Mitro kertoo.

Osaaminen lisää työn mielekkyyttä

Henkilökohtainen hoitosuhde on tärkeässä roolissa hoitotyössä. Kun ihmisen oppii tuntemaan, hänelle on helpompi tarjota yksilöllistä hoitoa ja huolenpitoa. Vuorovaikutukseen voivat tuoda haasteita mm. kuulo-ongelmat sekä puheen tuottamisen vaikeudet, mutta kun hoitaja tuntee hoidettavansa, hän oppii myös heidän tapansa kommunikoida. Ammattitaidon myötä taas hoidettavan käyttäytymisen syyt avautuvat eri tasolla ja esimerkiksi aggressiivisen käytöksen takaa voi löytyä looginen syy, kuten pelko tietyssä tilanteessa. Kuivalainen muistuttaakin, että usein hoitotyön laatu ei ole kiinni vain ihmisresursseista, vaan esimerkiksi tietomäärästä ja sen mukanaan tuomasta kyvystä ymmärtää hoidettavaa. Koulutuksella on iso merkitys paitsi hoidettavalle laadukkaan hoidon kautta, myös hoitajalle.

–On todettu, että koulutuksella on vaikutusta työssä jaksamiseen. Koulutuksen kautta verkostoidutaan, keskustellaan ja saadaan työkaluja omaan työhön. Mielekkyys ruokkii työn houkuttelevuutta ja nostaa oman työn arvostusta, kun huomaa voivansa olla asiantuntija siitä, mitä tekee, Kuivalainen sanoo.

–On helpompi työskennellä, kun tietää, mitä tekee. Se tuo mielekkyyttä työhön. Silloin saa varmuutta ja voi nauttia työstä, vahvistaa Mitro.

Millainen on hoitotyön tulevaisuus?

Koulutusuudistuksella pyritään kehittämään hoitotyötä, mutta riittääkö alalle tulijoita?

–Sosiaali- ja terveysalalle on halukkuutta kouluttautua perustutkintomme (lähihoitaja) kautta. Koulutukseen hakeutuminen on aikuisten parissa kasvanut koronan myötä nyt, kun ihmisiä on lomautettu, kertoo Kuivalainen.

Uusi hoitajamitoitus on astunut juuri voimaan. Sen mukaan ikäihmisten ympärivuorokautisessa tehostetussa hoivassa on oltava 0,5 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti. Tuota vähimmäismäärää on tarkoitus kasvattaa asteittain niin, että vuonna 2023 luku on 0,7. Miltä ikäihmisten hoidon tulevaisuus näyttää?

–Jos valtio tukee ikäihmisten hoitoa, tästä tulee hyvä. Jos ei tue, niin sitten tulee jotain muuta, Mitro tiivistää.

Kuivalainen toteaa, että ikäihmiset eivät ole palvelutarpeineen yhteneväinen joukko.

–Meillä on paljon myös hyvin jaksavia ikäihmisiä, jotka eivät ole hoitosuhteessa, vaan osallistuvia yhteiskunnan jäseniä. En näe ikäihmisten tulevaisuutta synkkänä.

SMS