Puolustusvoimat kaipaa lisää Kalkkipetterin kaltaisia harjoitusympäristöjä, joissa riittää tilaa ja mahdollisuuksia harjoitella rakennetussa ympäristössä. Tällä kertaa Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikkö harjoitteli mm. vihollisen paikantamista ja kiinniottoa osana Kehä 20 -paikallispuolustusharjoitusta.

Kaartin jääkärirykmentin johtama Kehä 20 -paikallispuolustusharjoitus järjestettiin 5.9.–11.9. pääkaupunkiseudulla ja Länsi-Uudellamaalla. Osana harjoitusta Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikkö harjoitteli Lohjalla Kalkkipetterin alueella. Koko harjoituksen joukkojen vahvuus oli noin 650 henkilöä (varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa). Heistä noin sata osallistui Kalkkipetterin harjoitukseen. Ajoneuvoja mukana koko harjoituksessa oli noin 170.

Paikallispuolustusharjoituksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa eri puolella Suomea. Niissä korostuu yhteistoiminnan harjoittelu paikallistason viranomaisten kanssa. Tavoitteena on kehittää viranomaisten keskinäisiä toimintavalmiuksia. Tällä kertaa viranomaisista mukana olivat Espoon kaupunki, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos sekä Länsi-Uudenmaan ja Helsingin poliisilaitokset.

Kalkkipetterissä riittää tilaa harjoitella rakennetulla alueella ja sisätiloissa. Puolustusvoimat tarvitsisi sen kaltaisia harjoitusalueita enemmän.

Suorituskykyä paikallispuolustukseen

Vuoden 2020 toisen Kehä 20 -paikallispuolustusharjoituksen päämääränä oli valmiuden kehittäminen pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Paikallispuolustuksen suorituskykyä harjoitetaan vaativissa olosuhteissa ja taktisissa tilanteissa. Myös hybridiuhat on rakennettu harjoituksen skenaarioon. Pääkouluttaja, kapteeni Johannes Kolehmainen kertoo, että valmiusyksikkö harjoitteli Kalkkipetterissä mm. henkilöetsintää ja kiinniottoa.

–Tältä alueelta oli tullut havainto epäilyttävästä toiminnasta ja hälytys poliisille. Kun poliisit menivät paikalle, heitä vastaan avattiin tuli. Paikalle lähetettiin valmiusyksikkö paikantamaan ja etsimään vihollinen, Kolehmainen avaa harjoituksen alkuasetelmaa.

–Kun toimitaan pienellä joukolla, pitää ottaa huomioon monta ulottuvuutta ja kehittää toimintatapoja. Tässä meillä on ollut tiedustelupartio tuottamassa tietoa jo pari tuntia aiemmin. Mukana on myös lennokkiryhmä, joten tilannetta pystytään seuraamaan reaaliaikaisesti, Kolehmainen jatkaa.

Harjoittelua rakennetussa ympäristössä

Kalkkipetterin alue sai erityistä kiitosta harjoitusympäristönä.

–Tällaisia alueita on todella vähän, joissa pystymme harjoittelemaan parin komppanian voimin. Näitä saisi olla enemmän, sanoo Kaartin jääkärirykmentin apulaiskomentaja, eversti Rainer Kuosmanen.

Isoja alueita on muuallakin, mutta Kalkkipetteristä erityisen tekevät vanhat tehdasrakennukset.

–Kun koulutamme Uudenmaan puolustamiseen tarkoitettuja joukkoja, tarvitaan harjoitteluun nimenomaan rakennettuja alueita ja sisätiloja. Rakennetulla alueella taistelu on vaativin taistelulaji, koska kohteen sijainnista ei ole välttämättä tarkkaa tietoa, eikä tulivoimaa voida käyttää samalla tavalla kuin muualla. Hybriditilanteissa joukossa voi olla myös siviilejä, Kuosmanen avaa.

Kalkkipetterin alueella toimii edelleen yrityksiä, mutta itse tehdas lopetti toimintansa vuonna 1994. Puolustusvoimat käy harjoittelemassa alueella säännöllisesti.

Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikkö harjoitteli Kalkkipetterissä mm. vihollisen paikantamista ja kiinniottoa.

Hyöty irti omista älylaitteista

Harjoituksessa toteutettiin myös mobiililaitteita hyödyntävä, laaja arjen ratkaisujen kokeilu. Siinä kokeiltiin ensimmäistä kertaa vastaavassa laajuudessa reserviläisten omien älypuhelinten ja muiden päätelaitteiden, niin sanottujen arjen välineiden, käyttöä paikallispuolustuksen johtamisen tukena. Arjen välineet täydentävät Puolustusvoimissa käytössä olevia järjestelmiä. Omien laitteiden käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen, ja reserviläisiltä kysytään suostumus oman laitteen käyttöön.

–Arjen ratkaisut eli omat älylaitteet, kuten kännykät ja tabletit, täydentävät johtamisjärjestelmää. Niihin ladataan etukäteen tietyt julkiset sovellukset, jotka sitten aktivoidaan tunnuksilla. Tällä korvataan perusradioliikennettä yksittäisen taistelijan kohdalla. Lisäksi voidaan jakaa tiedostoja turvallisella yhteydellä, saadaan paikkatietoihin perustuva tilannekuva ja voidaan käyttää pikaviestipalvelua, kertoo majuri Matti Sirkkola Kaartin jääkärirykmentistä.

Mukana kokeilussa on yli 250 henkeä. Näin laaja kokeilu on ensimmäinen laatuaan.

–Järjestelmä ei ole vielä valmis, vaan koekäytössä. Olemme saaneet jo hyviä tuloksia ja nähneet, mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät, Sirkkola kertoo.

Paikallispuolustusharjoituksissa korostuu yhteistoiminnan harjoittelu paikallistason viranomaisten kanssa.

Rankka, mutta antoisa harjoitus

Eversti Kuosmanen on tyytyväinen valmiusyksikön ja laajemminkin suomalaisten varusmiesten ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten toimintaan.

–Ei kyllä kerta kaikkiaan tarvitse hävetä meidän varusmiehiä. He ovat fiksuja nuoria ja katsomme jokaisen vahvuudet ja siviilitaustan heidän sijoittamisessaan eri tehtäviin. Ulkomaiset vieraatkin ovat yllättyneitä siitä, miten kova taso meillä on.

Entä, miltä valmiusyksikön harjoitus vaikutti varusmiesten näkökulmasta.

–Aika rankkaa on, mutta nämä ovat parhaita ja hauskimpia harjoituksia. Fyysisesti on raskasta, kun ei ehdi nukkua tarpeeksi ja varusteita on 30 kiloa päällä 12 tuntia putkeen, he kommentoivat.

SMS

Kommentoi kirjoitusta